SDP:n nuorisokutonen – keinot nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

1. Panostetaan kouluun

SDP haluaa panostaa koulutukseen ja osaamiseen kaikilla asteilla. Suomalainen varhaiskasvatus, peruskoulu ja toinen aste saavuttavat kaikki Suomessa asuvat lapset ja nuoret. Siksi ne ovat myös paras paikka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. SDP haluaa tehdä suomalaisesta peruskoulusta maailman parhaan. Yksilöllistä tukea oppimiseen on oltava saatavilla kaikille koulutusasteille. Meidän on huolehdittava riittävistä henkilöstömääristä aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Kiusaamista, kouluväkivaltaa tai syrjintää ei saa hyväksyä missään. Koulun tulee olla turvallinen ja hyvinvointia tukeva paikka jokaisella oppilaalle taustasta riippumatta. Siksi nuorten tarvitsemia palveluita, mielenterveyspalveluista harrastuksiin ja perheiden matalan kynnyksen palveluita on vietävä kouluihin ja oppilaitoksiin.

Hyvinvoinnissa on myös kyse siitä, että pärjää taloudellisesti. Siksi me haluamme parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja vähentää opintotuen lainapainotteisuutta.

Tavoittelemme:

  • Yksilöllinen tuki varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle
  • Nuorten palvelut kouluihin
  • Opintorahan korotusta ja lainapainotteisuuden vähentämistä

2. Turvataan harrastustakuu kaikille

Harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Harrastusten kautta löytyy kavereita, mielekästä tekemistä ja parhaimmillaan työ tai elämän mittainen mielekäs harrastus. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus ainakin yhteen, itseä kiinnostavaan harrastukseen. Harrastustakuuta on vietävä eteenpäin kaikissa kunnissa ja kouluissa sekä laajennettava malli kattamaan toinen aste. Yhtenä keinona tässä on koulupäivän rakenteen uudistaminen siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa.

Harrastustakuuta kehitettäessä on kuultava lasten ja nuorten, myös erityistä tukea tarvitsevien sekä vammaisten lasten ja nuorten omia toiveita ja näiden toiveiden on johdettava toiminnan kehittymiseen. Mallia voidaan vahvistaa edelleen liittämällä siihen nuorisotyöntekijät mukaan.

Tavoittelemme:

  • Harrastustakuu jokaiselle lapselle ja nuorelle

3. Uudistetaan nuorisotakuu

Nuorisotakuu on yhteiskunnan nuorelle tekemä lupaus. Lupaus siitä, että jokaiselle nuorelle turvataan paikka yhteiskunnassa ja mahdollisuus opiskella tai tehdä töitä. Kukaan ei jää yksin ja pääse syrjäytymään. Nuorisotakuun tehtävä on tuoda turvaverkko ja tuki elämänvaiheeseen, joka monen nuoren kohdalla on täynnä vaikeita ja koko elämää muovaavia valintoja. Viime vuosien poikkeusolot ovat tehneet tästä turvasta monelle entistä tarpeellisempaa.

Nuorisotakuu on suomalainen keksintö, josta on syytä olla ylpeä. SDP haluaa vahvistaa ja uudistaa nuorisotakuuta niin, että nuorisotakuun rahoitus taataan ja nuorta tuetaan myös elämän taitekohdissa. Tämä vaatii panostuksia koulutukseen, tukeen ja esimerkiksi Ohjaamo-toimintaan. Etsivän nuorisotyön rooli muuten palveluiden ulottumattomiin jäävien nuorten saavuttamisessa on keskeinen. Jokaiselle alle 30-vuotiaalla tulee turvata paikka koulutuksessa, työharjoittelussa, työssä tai kuntoutuksessa.

Tavoittelemme:

  • Nuorisotakuun uudistamista ja riittävää resurssointia
  • Etsivän nuorisotyön ja Ohjaamo-toiminnan lisäämistä

4. Pistetään mielenterveyspalvelut kuntoon

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet lapsilla ja nuorilla liikaa. Tukea ja apua ei ole ollut tarjolla riittävän ajoissa, tai avuntarvetta ei ole tunnistettu. Tähän on saatava muutos. Palveluiden on oltava saavutettavia, siellä missä lapset ja nuoret muutoinkin ovat ja niiden saamisen kynnysten on oltava olemattomia. SDP:n päämääränä on, että seitsemän päivän hoitotakuu kattaa kaikki mielenterveyden ongelmat ja hoitoon pääsee viikossa kaikkialla Suomessa.

Tämä vaatii kuntien ja hyvinvointialueiden monialaista yhteistyötä oikea-aikaisten ja toimivien palveluiden kehittämisessä. Koulujen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen on toimittava aukottomasti yhteen. Mielenterveysvaikutusten arviointia on kehitettävä osana päätösten vaikutusarviointia kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Tavoittelemme:

  • Mielenterveyspalveluiden 7 päivän hoitotakuuta
  • Mielenterveysvaikutusten arviointia kaikilla päätöksenteon tasoilla

5. Puututaan ongelmiin ajoissa

Jengiytyminen ja jengiväkivalta ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden ytimessä on syrjäytyminen, näköalattomuus ja eriarvoistuminen. Nämä ongelmat koskettavat vain pientä osaa nuorista, mutta puuttumiseen tarvittavat toimet ovat sitäkin vaativampia. Avainasemassa jengiytymisen ja rikollisuuden torjumisessa on ennaltaehkäisy. Tehokas puuttuminen edellyttää monenlaisia ja hyvin koordinoituja sosiaalipolitiikan, kotouttamispolitiikan, lastensuojelun ja rikosoikeuden keinoja. Tästä on jo paljon hyviä kokemuksia ja esimerkiksi Ankkuri-toiminnan resurssit on turvattava ja toimintaa laajennettava.

Meidän on opittava myös muualla tehdyistä virheistä liittyen esimerkiksi asuinalueiden eriytymiseen. Tarvitsemme myös lisäpanostuksia kouluihin, sosiaalipalveluihin ja poliisin resursseihin. Nuorisotyön, Ohjaamoiden ja Ankkuri-toiminnan resursseista on pidettävä huolta, jotta jokainen syrjäytymisriskissä oleva nuori saadaan kiinni mahdollisimman varhain. Lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä ja luisua jengien ja rikollisuuden piiriin. Tämän vuoksi lastensuojelun resursseja on vahvistettava merkittävästi. Ala kaipaa kipeästi lisää työntekijöitä. Lisäksi hoitopaikasta karanneiden sijoitettujen nuorten tavoittamiseen on panostettava vielä nykyistä enemmän.

Tavoittelemme:

  • Syrjäytymisen ehkäisy politiikan asialistan kärkeen
  • Nuorisotyön, Ohjaamoiden ja Ankkuri-toiminnan laajentamista ja resurssien turvaamista
  • Lastensuojelun resurssipulan ja henkilöstövajeen korjaamista

6. Rikoksista on vastattava, mutta jokaiselle on tarjottava myös uusi mahdollisuus

Kaikkea rikollisuutta ei voida ennaltaehkäistä ja estää. On tärkeää, että rikoksiin syyllistyneet nuoret kantavat vastuun teoistaan. Myös nuoria rikolliseen toimintaan rekrytoivat henkilöt on saatava nykyistä paremmin rikosvastuuseen. Rikollisesta toiminnasta kiinnijäämisen kynnys on oltava matalalla, kiinni jäämisen jälkeen koko prosessi oikeudenkäyntiin asti on oltava nopea. Nuorille rikoksentekijöille on oltava tarjolla tarpeeksi tukea ja ohjausta, jotta rikoksesta tuomitulle nuorelle löytyy reittejä ulos rikollisesta toiminnasta, yhteisöstä ja ympäristöstä. Jälkihoidon, kuntoutuksen ja sosiaalityön resursseja on vahvistettava. Jokaisella nuorella on oltava oikeus uuteen mahdollisuuteen.

Tavoittelemme:

  • Nuorten rikoksentekijöiden oikeusprosessien vauhdittamista
  • Kriminaalihuollon jälkihoidon, kuntoutuksen ja sosiaalityön vahvistamista