Asuntoministeri Kiuru: ARA-tuen väärinkäytökset estettävä

Ajankohtaista 07:57

Asuntoministeri Krista Kiuru sai torstaina 1. maaliskuuta Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskukselta (ARA) selvityksen siitä, onko erityisryhmien asumisen tukemisessa syntynyt puolueettoman kilpailun kannalta ongelmallisia toimintaketjuja.

– Saamani selvitys osoittaa, että on tarvetta arvioida nykyistä tukien myöntämisprosessia ja tuen kohdentamista uudelleen. Meidän on selvitettävä, miten varmistamme, että tuki hyödyttää vain asukkaita, eikä se aseta palveluntuottajia erilaiseen asemaan. Arvioinnin on koskettava niin olemassa olevaa ohjeistusta kuin lainsäädäntöäkin, ministeri Kiuru toteaa ARAn viimeisimmästä tukikierroksesta saamastaan selvityksestä.

Kiurun mukaan ARA on itsekin kiinnittänyt jo vuonna 1999 huomiota maksullisen palvelutoiminnan asuntojen vuokraustoiminnalle aiheuttamiin riskeihin. ARA on silloin ilmoittanut, että se tulee kiinnittämään erityistä huomiota kustannusten oikeaan kohdentumiseen asumisen ja toiminnan kesken. ARA ei ole käsitellyt selvityksessä tekemäänsä valvontaa tässä asiassa.

– Selvitys osoittaa, että ongelma on olemassa. ARA on noudattanut erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen myönnettävien avustusten varauspäätöksiä tehdessään tukilainsäädännössä ja ympäristöministeriön ARAlle antamassa ohjeistuksessa asetettujen ehtojen kirjainta. Lainsäädännön ja ohjeistuksen tavoite ja henki siitä, että palveluasumisen omistaminen ja palvelun tuottaminen olisivat tosiasiallisesti eriytettyinä eri toimijoille, ei ole kuitenkaan toteutunut kaikissa tapauksissa. Tämä on mielestäni ongelma, ministeri Kiuru jatkaa.

Kiurun mukaan ARAn selvityksessä on arvioitu kilpailuneutraliteettia. Selvityksessä ei kuitenkaan käsitellä sitä, voiko palveluntuottaja saada välillistä hyötyä siitä, että se saa yhteiskunnan tukea palvelutilojen rakentamiseen tai voiko kunta asettaa haluamansa palveluntuottajat etusijalle laittaessaan palvelutalohankkeita paremmuusjärjestykseen.

– Äärimmillään tämä voisi tarkoittaa sitä, että palvelujen tuottajaksi pääsee vain rakentamalla palvelutilat ja palvelutilat rakentaa vain se, joka saa yhteiskunnan tuen. Näin ei voi olla, ja siksi tähän on puututtava. On ensiarvoisen tärkeää, että palveluntuottajan valinta valtion tuella rakennettuun palvelutaloon tapahtuu hankintalain mukaisessa, kaikille avoimessa ja syrjimättömässä hankintaprosessissa. Tällöin ei synny kilpailun vääristymiä, Kiuru sanoo.

Myös arvonlisäverotuksen näkökulmasta kilpailuneutraliteetti kaipaa jatkoselvittämistä. Kiurun mukaan lähtökohtana pitää olla, että ARAn tukea saaneen yleishyödyllisen yhteisön omistava palveluntuottajayhtiö ei voi olla kuntien kilpailutuksessa edes välillisesti paremmassa asemassa kuin muut kilpailutukseen osallistuvat palveluntuottajat. Jos palveluntuottaja vastaa myös asumisen järjestämisestä, tarkoittaa se pahimmillaan sitä, että yhteiskunnan tuella rakennetuissa palvelutaloissa asukkaat voivat asua vain niin kauan kuin sama palveluntuottaja jatkaa tehtävässään. Kiurun mukaan tämä sitoo kunnan kädet yhteen palveluntuottajaan. Jos palveluntuottaja kuitenkin jostakin syystä vaihtuu, merkitsee se tällöin sitä, että asukkaat joutuvat lähtemään nykyisistä tiloista.

– On inhimillisesti kohtuutonta vaatia, että palvelutaloissa asuvat vanhukset, vammaiset ja sairaat joutuisivat muuttamaan. Se ei voi olla yhteiskunnan varojen ja tuen kohdentamisen tarkoitus. Vain ARAn toimintaan puuttumalla asiaa ei kuitenkaan voida ratkaista, sillä palvelutalojen rakentaminen ja palvelujen järjestäminen kuuluvat usean eri viranomaisen toimivallan piiriin. Asiassa on myös huomioitava EU:n kilpailuneutraliteettia koskevat säännökset. Nyt ryhdytään selvittämään muiden viranomaisten ja kuntien kanssa, kuinka prosessia saadaan selkiytettyä, ministeri Kiuru korostaa.