Antti Rinteen puhe SAMAK:n kongressissa 5.2.2018

Ajankohtaista 19:21

Kära vänner,

Det är riktigt en stor glädje att vara med er här i Arlanda i Nordiska Samarbetskommittee SAMAK Arbetarkongress. Jan-Erik har vänligen organiserat en fin tolkning här så jag har tänkt att använda det finska språket. Så var vänliga och tar hörlur om behövs.

Hyvät ystävät!

Saksalaisen sosiologin Wolfgang Streeckin kirjassa Ostettua aikaa vuodelta 2015 on hyvää analyysiä yhteiskunnan ja sen valtasuhteiden muutoksesta 2. maailmansodasta tähän päivään.

Haluan nostaa tuosta kirjasta tähän puheeseen kaksi tärkeää kiteytystä.

Ensinnäkin Streeckin havaintojen mukaan hyvinvointivaltion rakentamisen ja sosialidemokratian kulta-aikoina II maailmasodan jälkeen oli olemassa laaja yhteinen ymmärrys siitä, että demokratian ja politiikan voidaan rakentaa yhteiskuntaa, jonka puitteissa niin pääomapiirit kuin kansalaiset voivat menestyä.

Talous ei ole ollut vapaata politiikasta. Politiikalla on ohjattu talouden toimintaa yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamisen tueksi. Hyvinvointivaltio on rakennettu verovaroin ja yhteiskuntavastuuta on ollut myös elinkeinoelämällä.

Toisena havaintonaan Streeck toteaa, että pian tämän hyvinvointivaltion kukoistuksen ja rakentamisen jälkeen pääomanpiirien uudet odotukset alkoivat muuttaa maailmaa. Ne alkoivat epäillä konsensuksen mielekkyyttä. Käynnistyi markkinaliberalistien pitkän aikavälin kamppailu vapauttaa talous politiikasta

Pääomapiirien tavoite politiikasta vapaasta taloudesta on hiljalleen vahvistanut otetta suhteessa kansalaisten odotuksiin vakaasta työllisyydestä, sosiaaliturvasta ja universaaleista palveluista. Käynnissä on asteittain leviävä ja etenevä vallankumous kohti uusliberaalia absoluuttisesti vapaiden markkinoiden maailmaa.

Tässä kehityksessä ihminen ja hänen tarpeensa jää jalkoihin. Tässä kehityksessä vahvat ja varakkaat voittavat, heikot ja köyhät häviävät. Tätä vallankumousta edistävät voimat kyseenalaistavat sosialidemokratian ja ammattiyhdistysliikkeen yhdessä ajaman pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Siis progressiivisella verotuksella rahoitettavat, kaikille kansalaisille kuuluvat turvaverkot ja palvelut.

Näiden voimien tavoitteena on heikentää ammattiliittoja ja rapauttaa yhteiseen sopimiseen perustuvaa työmarkkinajärjestelmää.

Tämän kehityksen toteutuessa hyvinvointivaltio romahtaa takaisin yövartijavaltioksi, koulutus ei kuulukaan kaikille, tuloerot kasvavat ja varallisuus kasautuu harvemmille ja harvemmille. Ollaan palaamassa ihmisten näkökulmasta ajassa taaksepäin, väärään ja huonompaan suuntaan. Tämä ahneuden aate vaarantaa ihmisten arjen lisäksi globaalilla tasolla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vakaan kehityksen.

Hyvät ystävät!

Me kaikki täällä olevat tiedämme poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen ansiot pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa sellaiseksi kuin se tänään ilmenee kotimaissamme.

Niissä on eroja, mutta jakamaton ihmisarvo, tasa-arvo, vapaus ja solidaarisuus ovat – ja ovat olleet – arvoja, joiden pohjalta rakennustyötä on täällä pohjolassa tehty.

Sosiaaliset turvaverkot ja kaikille kuuluvat palvelut varmistavat kaikkialla, että kun tarvitset tukea, kun yksin et selviä, saat apua.

Koulutus, sivistys ja kulttuuri ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion menestyksen ytimessä. Meidän maanosamme menestys on rakentunut yhteiskunnallisen demokratian ja toimivien, sopimiseen perustuvien työmarkkinoiden voimaan.

Hyvät ystävät!

Edellä kuvaamani uusliberalistinen aalto yhdistettynä teknologiseen, alati nopeutuneeseen ja yhä nopeutuvaan kehitykseen ja talouden globalisaatioon on vaikuttanut myös meihin sosialidemokraatteihin Euroopassa ja myös täällä Pohjolassa.

Iso kuva on muuttunut nopeasti ja meillä on ollut vaikeuksia löytää murroksen keskellä omaa näkyämme tulevaisuuteen. Se on syönyt ihmisten luottamusta ja merkinnyt meille vaalitappioita.

Talouden rakenteiden murros, työelämän muutokset, työttömyys ja ikärakenteen synnyttämät muutostarpeet ovat synnyttäneet ihmisten mielessä pelkoa, näköalattomuutta ja epäuskoa poliittisten instituutioiden kykyyn ratkaista ongelmia.

Tämä on vahvistanut ainakin meillä Suomessa oikeiston ylimielisyyttä ja antanut tilaa populististen ääriliikkeiden nousulle.

Hyvät Toverit!

Ilmastonmuutos haastaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Se on ja tulee olemaan myös suurempi syy pakolaisuuteen.

Ilmastonmuutoksen johdosta puhtaan veden puute ja viljelykelpoisen maan vähentymisestä syntyvä nälkä tulevat pakottamaan ihmisiä pakoon. Heikot elämän edellytykset Afrikassa yhdessä nopean väestökasvun, koulutuksen ja työn puutteen vuoksi ovat synnyttämässä terrorismin kasvulle alttiita ihmisiä. Vuosien 2015 ja 2016 kokemukset osoittavat, että kysymys on mitä suurimmassa määrin Eurooppaan ja eurooppalaisiin vaikuttavasta kokonaisuudesta.

Nyt on tärkeää, että erityisesti Afrikan kehitykseen ja afrikkalaisten ihmisten tulevaisuuteen vaikutetaan. Euroopan Unioni käyttää komission päätöksillä lähes 12 miljardia euroa kehitysapuun, jäsenvaltiot tämän päälle yli 40 miljardia euroa. Ihan meidän eurooppalaisten kannalta olisi järkevää yhdistää eurooppalaisten voimat afrikkalaisten auttamiseen. Varmistaa, että heillä riittää vettä ja ruokaa, että heidän yhteiskuntiensa demokratia ja vakaus lisääntyy ja että koulutus mahdollistaa kaikille tulevaisuuden rakentamisen. Me pohjoismaiset sosialidemokraatit voisimme olla aktiivisesti tätä kehitystä Euroopassa edistämässä, ihan oman etummekin vuoksi.

Pakolaisuuden ja terrorismin juurisyyt eivät poistu rajoja sulkemalla. Siis väkivalta ja sen uhka, yhteiskunnallinen epävakaus ja rikollisuus eivät poistu sulkemalla silmät todellisilta syiltä.

Hyvät Toverit!

Uusliberalistinen ajattelu, mutta myös nopea teknologinen kehitys ja talouden globalisaatio ovat haastaneet ja haastavat voimistuen pohjoismaista työmarkkinamallia ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Oppimaan oppiva tekoäly, laajalle leviävät digitaaliset palvelut yhdistettynä robotteihin ovat asioita, joiden vaikutuksia työelämään ja muihin yhteiskunnan osa-alueisiin emme todellakaan tiedä. Voimme arvailla ja olettaa, arvioida ja analysoida.

Kiertotalous ja jakamistalous tulevat olemaan raaka-aineiden ylikäytön ja maapallon kestävyyden näkökulmasta tärkeitä tekijöitä.

Miten nämä edellä mainitut asiat tulevat vaikuttamaan pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tulevaisuuteen, esimerkiksi rahoitukseen. Jos palkkatyö vähenee, miten palvelut ja turvaverkot rahoitetaan?

Muun muassa nämä ovat kysymyksiä, joita meiltä entistä enemmän kysytään, vaikka valmiita, varmasti oikeita vastauksia ei ole.

Näissä oloissa on tärkeää, että me sosialidemokraatit, Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentajat, kehittäjät ja puolustajat kykenemme löytämään ratkaisuja, jotka luovat nopean muutoksen keskellä ihmisille turvallisuutta kohdata uusia asioita, kykyä kehittyä ja valmiutta siihen, että kaikki pysyvät mukana. Minun mielestäni on tärkeää, että Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehitystyön seuraavassa vaiheessa nämä elementit ovat mukana.

Hyvät Toverit!

Suomessa käytiin 28.1.2018 tasavallan presidentin vaalit. Sauli Niinistö valittiin vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksen pohjalta, yli 62 prosentin kannatuksella, jatkokaudelle.

Vaali oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin henkilövaali, jossa puolueuskollisuus määritti hyvin vähän ihmisten äänestyskäyttäytymistä.

Tätä kuvaa hyvin se, että samaan aikaan kun SDP:n hyvin kampanjoinut, laajojen ihmisjoukkojen arvopohjaa edustava, upea ehdokas Tuula Haatainen sai 3,3 prosentin kannatuksen, SDP:lle mitataan vajaan 20 prosentin eduskuntavaalikannatusta mielipidemittauksissa.

Tuula nosti upealla, SDP:n arvoista kumpuavalla tavalla keskusteluun kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen tarpeen, feministisen ulkopolitiikan tarpeen, erityisesti naisten aseman vahvistamisen globaalilla tasolla ja kansainvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamisen tarpeen.

Minä näen, että meille pohjoismaisille sosialidemokraateille olisi tärkeää vahvistaa sekä sisäistä että ulkopuolella tapahtuvaa keskustelua ja vaikuttamista meidän arvoistamme kumpuavan ulkopolitiikan tekemiselle.

Hyvät Ystävät!

Muutama sana Euroopasta, Pohjolasta ja tulevaisuudesta.

Euroopan unioni on ollut jatkuvan muutoksen tilassa siitä lähtien, kun liityimme yhtä-aikaa ruotsalaisten kanssa 1995 alussa. Olemme monessa kulkeneet rinta rinnan kuten esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä, vaikka valinneet joissain asioissa myös toisin kuten eurossa.

Tanskalaisethan omaavat jo pidemmän kokemuksen unionista jäsenyyden muodossa ja voivat katsoa asiaa hieman pidemmästäkin perspektiivistä.

Onneksi myös Norja on luonut äärimmäisen aktiivisella unionipolitiikallaan toimivat ja läheiset suhteen EU:n päätöksentekoon ja instituutioihin. Norjalaisten päätös jättäytyä EU:n ulkopuolelle ei ole ollut negatiivista haittaa myöskään pohjoismaiselle yhteistyölle.

Toki edelleen toivomme, että myös Norja olisi jonain päivänä vahvistamassa pohjoismaista ajattelua myös unionipöydissä, koska yhteisten tavoitteen asettelujemme ja perspektiivimme näkökulmasta menetämme norjalaisten poissaolossa enemmän kuin vain Norjan. Ajatusten ja painotusten tasolla vaikutusvallan kasvun summa EU:ssa olisi pohjoismaisittain paljon suurempi kuin sen yksittäiset osatekijät.

Mitä sitten voisimme yhdessä sosialidemokraatteina tehdä luodaksemme voimakkaamman Pohjolan, vahvemman Euroopan ja elinkelpoisemman maailman.

Uskon, että avainsana on fokusoituminen ja priorisoiminen. Jos yritämme pohjoismaisittain kurottaa kaikkeen, johon kansallisvaltiot omassa toiminnassaan neuvostojen päätöksenteossa pureutuvat menetämme mahdollisuutemme.

Vaikka olemme monessa samanlaisia, on meillä kuitenkin edelleen myös kansallisia painotuseroja yksittäisiin lainsäädäntöhankkeisiin ja EU:n piirissä tapahtuvaan sääntelyyn. Toki kannustan mitä läheisempään yhteistyöhön kaikessa EU:n lainsäädäntötyön vaiheissa, se on tuottavaa ja tervettä.

Europan tasolla näen pohjoismaille yhteisiksi toiminta-alueiksi seuraavat 4 hieman erimitallista, mutta meille kaikille työväenliikkeessä tärkeää asiaa. Näihin olisi kustannustehokkainta keskittyä.

  1. Tulee toimia sen eteen, että EU:n alueella säilyy vakaus ja turvallisuus.

Meidät haastaa toimimaan vakauden ja turvallisuuden eteen niin tarve poliittisten ääriliikkeiden kasvun pysäyttämiseen kuin yhtä lailla tarve puuttua niihin juurisyihin, jotka edelleen ovat olemassa ja luovat edellytyksiä hallitsemattomalle muuttoliikkeelle Eurooppaan.

  1. Tulee yhdessä huolehtia siitä, että sosiaalinen Eurooppa on tulevaisuuden Eurooppa.

Olemme edelleen työväenliike, joka tekee töitä niin palkansaajan, kuin eläkeläisen tai opiskelijan tai työttömän toimeentulon edellytysten kasvattamiseksi.

  1. Tulee huolehtia, että Pohjoiset alueet ovat Euroopassa elinkelpoisia sekä vireitä ja houkuttelevia myös investoinneille.

Tarvitsisimme enemmän strategista yhteistyötä, jolla suuret geopoliittiset hankkeet, kuten arktisen alueen hyödyntäminen tehdään niin että taataan kestävä kasvu, mutta huomioidaan alueen herkkyydet, kuten luonnon haavoittuvuus ja alkuperäiskansojen oikeudet. Tässä yhteydessä esimerkiksi hankkeista, joissa voisi löytää käytännön konsortioita haluan mainita liikenne infran kuten rautatiet ja erilaiset logistiikka ja laite-investointien kehittämisen jo T&K vaiheesta alkaen.

  1. Tulee sekä poliittisessa puolueessa että ammattiyhdistysliikkeessä pystyä yhä paremmin vastaamaan siihen haasteeseen, että vaikutusvaltamme yhteiskunnassa koko Euroopan tasolla on vaarassa vähentyä.

Seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa määritellään uudelleen eurooppalaiset voimasuhteet. Tuloksella on suora yhteys seuraavan viiden vuoden lainsäädäntötyön suuntaan ja poliittisen vaikutusvallan jakautumiseen instituutiossa.

Jos emme siis työväenliikkeenä menesty vaaliessa saame tuta sen direktiiveissä jatkossa.

Toki tarvitsemme työväenliikkeen vaikutusvallan kasvattamiseen myös vaalivoittoja. Sitä kautta luomme hallitusvallan pysymistä tai sinne uudelleen oppositiosta nousua myös jäsenvaltiotasolla tulevissa vaaleissa. Kukin hallitushan nimittää itse oman värinsä mukaisen komissaarinsa. Jo nyt olemme olleet todistamassa erittäin porvarillista komissiota kollektiivina. Se on ollut suora seuraus työväenliikkeen vaikutusvallan vähentymisestä kansallisella tasolla liian monessa EU:n jäsenmassa oppositioon vaipumisen jälkeen.

Haluan siis kannustaa myös SAMAK:a ja sen jäsenjärjestöjä pohtimaan lähitulevaisuutta tästä näkökulmasta. Jos teemme yhdessä ja menestymme takaa se sen, että myös meille omimmat asiat menevät eteenpäin. Voimme saada toisistamme valtavan potentiaalin myös tähän tekemiseen, kun teemme yhdessä harkitusti, tavoitteellisesti ja suurta vaikuttavuutta hakien.

Hyvät ystävät,

Pohjoismaista sosialidemokratiaa ja työväenliikettä ylipäätään on yritetty horjuttaa koko sen olemassaolon ajan. Meillä on erilaisia kokemuksia tästä kehityksestä maissamme.

Se mikä meitä yhdistää, on että aina silloin on horjutettu myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion peruspilareja. Mikään osa tämä päivän hyvinvoinnista ei ole ollut aina olemassa, mikään siitä ei ole syntynyt sattumalta, vaan uutteran uudistustyön tuloksena.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio ei myöskään ole mikään luonnonlaki tai uskomusjärjestelmä, joka säilyy itsestään tai muuttumattomana ajan saatossa. Sen luoma vakaus ja turvallisuus ovat jotain sellaista, joista voimme olla ylpeitä ja yrittää juurruttaa ajatusta sen eduista myös muualle.

Siihen tarvitsemme kannatusta yhä laajemmin vaaleissa ja siksi meidän on tehtävä yhä paremmin, avoimemmin ja tehokkaammin myös itse asioita. Se ei merkitse meille yliolkaista kiireen ja kärsimättömyyden leimaamaa suhdetta kansalaisiin, jossa heiltä odotetaan aina vain yhä enemmän.  Tekemisemme ei voi olla pelkkää teknokraattista tarkkuutta.

Voimme onnistua poliittisena liikkeenä vain, kun säilytämme lämmön ja kosketuksen ihmiseen. Meille yhteisö on yksilöiden etu. Siitä koko työväenliike syntyi. Tunne yhteisöstä on se asia, jolla liike elää myös tällä vuosituhannella: se on aina järjen ja tunteen liitto.

Pohjoismaisen Työväenliikkeen yhteistyökomitea SAMAK:n kongressi järjestetään Arlandassa Ruotsissa 5.-6. helmikuuta 2018.