Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Antti Rinne suurlähettiläspäivillä: työtä eurooppalaisella yhteistyöllä

Ajankohtaista 11:41

Puhelyhennelmä SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinteen puheesta suurlähettiläspäivillä.

Puhe on katsottavissa täältä:

https://www.youtube.com/watch?v=PsGB_rBOaUk&list=UUmwGoZVxXfiR13b7sth9ebQ

 

***

Arvoisat suurlähettiläät, ministeri-kollegat, muut läsnäolijat!

Kiitän lämpimästi kutsusta saapua puhumaan tälle arvovaltaiselle joukolle, jonka myötä Suomen viesti ja näkökulma kuuluu myös maailmalle. On tärkeää, että Suomen suurlähettiläsjoukko voi kertoa maailmalla Suomen tarinaa.

Suomi on osana Euroopan unionia käynyt viime vuosina läpi yhtä Euroopan lähihistorian vaikeimmista talouskriiseistä, eikä kriisi ole vielä ohi. Suomen talous on supistunut viimeiset kaksi vuotta. Investoinnit ovat olleet vähäisiä ja lähinnä vanhaa tuotantovälineistöä korvaavaa tai tuotantoprosessin rationalisointia. Mitään aivan uutta ei ole juurikaan luotu.

Viime vuonna myös Suomen vienti jäi edellistä vuotta pienemmäksi. Pitkälti kyse on siitä, että Euroopan vienti ei vedä. Yli 60 prosenttia Suomen viennistä kohdistuu Euroopan alueelle. Osaltaan kyse on teollisuuden rakennemuutoksesta, jonka seurauksena etenkin elektroniikka- ja metsäteollisuus ovat vähentäneet tuotantokapasiteettiaan Suomessa. Työttömyys on jatkanut kasvuaan ja yli 300 000 suomalaista on työttömänä. Rakennemuutokseen vastaaminen kestää aikansa ja työttömyystilanteen korjaaminen vaatii pitkäjänteisiä toimia.

Suomi ei ole talouden haasteiden kanssa yksin. Samat haasteet koskettavat teollisuusmaita kautta maailman; väestö ikääntyy, talouskasvu heikkenee, teollisuuden rakennemuutoksen myötä menetetään työpaikkoja. Lisäksi geopoliittiset jännitteet Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä.

Talouskriisi on riepotellut Eurooppaa ja Euroopan päättäjät ovat työskennelleet kriisi-ilmapiirissä pitkään. Euroopan suunta on nyt muuttumassa. Olemme siirtymässä talouden kriisinhallinnasta ja vakauskeskustelusta siihen, miten Eurooppaan luodaan kasvua ja työpaikkoja.

EU-yhteistyössä piilee paljon mahdollisuuksia talouden vakauttamisessa sekä kasvun ja työllisyyden edistämisessä.  EU on maailman suurin sisämarkkina-alue, joka hyötyy yhteisistä normeista ja vapaasta liikkuvuudesta. Eurooppa tarvitsee myös edistykselliset kauppasuhteet ja investointeja tulevaisuuteen.

Viime viikolla Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ilmaisi huolensa euroalueen alhaisesta inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä. Hän totesi myös, että jäsenvaltioita olisi rohkaistava käyttämään enemmän rahaa, mutta juuri vakaussääntöjen puitteissa. Pidän tätä avausta erittäin tervetulleena. Maamme on suurten rakenneuudistusten keskellä; muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja eläkeuudistus. Samoin edessä on leikkauksia ja veronkorotuksia. Näissä oloissa kasvu ja investoinnit ovat kansallisesti elintärkeitä. Toivomme, että tilanteemme saa kohentua rauhassa ja euroalueella nähdään toimiemme tarpeellisuus. Näiden toimien myötä yhteiskuntamme on tulevaisuudessa entistä vakaammalla pohjalla. Meillä on selkeä suunta ja visio.

Odotan syksyltä myös mielenkiintoisia keskusteluja rakenneuudistusten merkityksestä talouskasvulle, sillä myös puheenjohtajamaa Italia pyrkii kasvun ja työllisyyden tavoitteisiin muun muassa pohtimalla kannustimia rakenteellisten uudistusten toimeenpanoon. Tavoite on hyvä, mutta keinot ovat vielä täsmentymättömiä.

Lähitulevaisuudessa EU:n toiminta keskittyy suurten hankkeiden sijaan arvioimaan ja täytäntöön panemaan kriisin aikana sovittua sääntelyä. On myös aika arvioida talouspolitiikan koordinaation toimivuutta. Loppusyksystä käsitellään talouspolitiikan ohjauksen ja budjettiseurannan lainsäädäntöpakettien väliarviot.

Oman lisänsä EU:n agendalle tuovat ulkopoliittisten kriisien taloudelliset vaikutukset. Kasvun käynnistymistä Euroopassa hidastaa tietysti aivan erityisen ikävällä tavalla Ukrainan kriisi.

Olemme haasteiden keskellä niin kansallisella tasolla, kuin Euroopan tasolla. Olemme taitekohdassa. Sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin varmistaminen ovat kysymyksiä, joihin ei voida hakea enää ratkaisuja pelkästään kansallisella päätöksenteolla.

Talouden haastavista näkymistä huolimatta Suomella on omat vahvuutensa tässäkin tilanteessa. Vaikka rakennemuutos runtelee ja jättää jälkeensä paljon työttömiä varsinkin teollisuudenaloilta ja ICT-sektorilta. Mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että meillä on paljon osaavaa työvoimaa, jonka työpanos täytyy vain kyetä kohdentamaan järkevästi ja saada aikaan tehoavia työllisyystoimia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on vakaat ja ennustettavat olosuhteet, joiden varaan esimerkiksi uutta yrittäjyyttä ja uusia teollisuudenaloja voidaan rakentaa. Erityisesti korkean teknologian yritykset ovat kiinnostuneita investoimaan Suomeen. Ympäristöteknologia, biotalous ja uusiutuvan energian tuotanto luovat uuden sukupolven työmahdollisuuksia. Perinteiset teollisuudenalat löytävät myös uusia muotoja. Tästä hyvä esimerkki on Äänekosken Metsä Groupin historiallinen investointi uuden sukupolven biotuotetehtaaseen. Metsäteollisuuden luova uusiutuminen luo uutta osaamista, uusia työpaikkoja ja nostaa suomalaista osaamista maailmankartalle.

Suomen vahvuus piilee pitkäjänteisessä yhteiskunnan vakauttamisessa. Maan hallituksen rakenneuudistukset ja hallitusohjelman johdonmukainen suunta panostaa kasvuun ja työllisyyteen luovat vakautta ja uskoa tulevaisuuteen.

Kiitän lämpimästi mielenkiinnostanne! Toivon, että puheenvuoroni herätti ajatuksia ja antoi ammennettavaa työhönne maailmalla. Minulla on teille suurlähettiläille yksi käytännöllinen toive; haluan, että kysytte itseltänne joka päivä: ”Mitä minä voisin tehdä Suomen viennin edistämiseksi?”. Suomalaisen osaamisen vieminen maailmalle onnistuu suurelta osin juuri kaltaistenne kontaktien kautta.