Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Aki Lindénin lista: 45 virheellistä väittämää opposition sote-välikysmyksestä

Ajankohtaista 16:47

Aki Lindén

Kansanedustaja Aki Lindén löysi 45 virheellistä väittämää opposition sote-välikysymyksestä.

  1. Valmisteltu suljetusti ilman laajapohjaisuutta

Laajempi lausunto- ja asiantuntijakierros kuin aiemmissa uudistusesityksissä, vaikka itse esitys on vähemmän monimutkainen. Viime kauden esitys oli muuttamassa koko palvelutuotannon tavalla, josta ei ennen eduskuntavaaleja ollut edes vihjattu, siksi laajan valmistelun ja parlamentaarisen työn vaatimus oli perusteltu. Nyt tehtävän sote-uudistuksen linjaukset ovat olleet kaikille jo aiemmasta valmistelusta tuttuja ja pitkälle yhdessä työstettyjä. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erillisratkaisu selvitettiin yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa ja se edustaa alueen yhteistä näkemystä.

  1. Ei paranna hoitoonpääsyä

Esitys luo edellytykset rahoittaa peruspalveluja nykyistä paremmin ja juuri niissä on tällä hetkellä hoitoon pääsyn vajetta.

  1. Rahat eivät riitä palveluihin ihmisten ikääntyessä

Rahoitus kasvaa EU:ssa ja Suomessa arvioidun ikääntymisen aiheuttaman tarpeen mukaisesti eli 1,2 prosenttia reaalisesti vuodessa 2023-2024 ja 1,0 % vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Tämä summa on niukka, mutta on huomattava, että samalla järjestelmää muutetaan tehokkaammaksi.

Kumpi on ”parempi” ja ”turvallisempi” rahoittaja – 294 erillistä kuntaa vai valtio?

Keskeisinä keinoina uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason järjestämisvastuun integroiminen. Näin järjestäjä voisi suunnata voimavaroja väestön tarpeiden mukaisesti ja vahvistaa erityisesti perustason palveluita, tarjota nykyaikaisia digitaalisia palveluita ja täten parantaa saatavuutta sekä vähentää eriarvoisuutta.

  1. Asiantuntijoiden mukaan tavoitteet eivät toteudu, mutta kustannukset kyllä lisääntyvät 

Asiantuntijoita on ollut satoja, jotkut toki lobbasivat näinkin. Mutta tämä ei ole ollut keskeisten asiantuntijoiden enemmistön näkemys.

  1. Ei sisällä keinoja, joilla hoitoonpääsy paranisi 

Väärä tulkinta. Ei sote-lakipaketti ole ns. sisältölaki, kuten esimerkiksi mielenterveyslaki, terveydenhuoltolaki, jne. Hoitotakuu tullaan säätämään erikseen. Sote-paketti luo nykyistä paremmat edellytykset sisällön uudistamiselle.

Sote-uudistuksen tavoitteisiin vastataan niin järjestämisrakenteiden kuin palveluiden sisällön uudistuksella. Myös sisältöuudistus on hyvässä vauhdissa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa on vuonna 2020 myönnetty yhteensä 70 miljoonaa euroa valtionavustuksina tulevien hyvinvointialueiden mukaisten alueiden hankkeille, joissa parannetaan hoitoon pääsyä ja perustason palveluita, kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Ohjelman täydennyshaku (95 miljoonaa euroa) on tarkoitus avata lähiaikoina. Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelmassa toteutuva kehittämistyö laajenee ja jatkuu vuoden 2023 loppuun.

  1. Ei lisää ihmisten oikeutta vaikuttaa hoitoonsa 

Valinnanvapaus, joka on säädetty terveydenhuoltolaissa, säilyy ennallaan. Palveluiden saatavuuden parantuminen lisää tosiasiallisia oikeuksia vaikuttaa hoitoon.

  1. Ideologisista syistä rajoitetaan yksityistä palvelutuotantoa 

Väärin ja väärin tulkittu. Uudistus ei ole ”ideologinen” ellei sellaiseksi lasketa perustuslainmukaisuutta eli yhdenvertaisuuden parantamista nykyiseen verrattuna. Ei juurikaan rajoiteta, sen sijaan luodaan selkeät säännöt, joka on välttämätöntä, koska erityisesti terveydenhuollossa on vaarallista päästää yksityisiä yrityksiä liiaksi ”isännän” asemaan, sen sijaan ”Hyvä renki” -asema on toimiva.

  1. Rajoittaa julkisomisteisten yhtiöiden toimintaa 

Nämä toimijat voivat jatkaa toimintaansa, eivät siis joudu lopettamaan niin kuin on väitetty. Sen sijaan lieviä muutoksia toiminnan organisointiin tulee, mutta yhtiöt jatkavat pääosin nykyisellä tavalla.

  1. Rajoittaa usean hyvinvointialueen alueilla toimivia nykyisiä kuntayhtymiä 

Väärin tulkittu. Esitys muuttaa kuntayhtymien toimintaa, mutta hyvät erikoispalvelut säilyvät yli kuntarajojen.

  1. Rahoituksen leikkauksia eräillä alueilla 

Vuonna 2029 kokonaisrahoitus on kaikilla alueilla suurempi kuin nykyisin. Sote-rahoituksen kasvu johtuu pääosin ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvusta. Eräillä alueilla ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu on hitaampaa, toisaalta rahoitusta kasvattaa väestönkasvu. Uudistuksella pystytään parantamaan palveluita ja pidemmällä aikavälillä hillitsemään kulujen kasvua.

  1. Johtaa terveysvakuutusten lisääntymiseen 

Tämä kuvaa hyvin nykytilaa ja kehitystä, ellei siihen puututa. Verrattuna muihin pohjoismaihin meillä on laaja yksityinen sektori esim. vakuutusten ja kelakorvausten kautta rahoitettuna. Ongelma on se, että rahoitus on ja luultavimmin tulee jatkossakin olemaan niukkaa. Verrattuna muihin pohjoismaihin, Suomen terveydenhuoltoon käytettävä osuus bkt:stä on vähäinen.

Sote-uudistus turvaa ihmisten tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut – kukkaron paksuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Tällä hetkellä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa sote-palveluiden saatavuudessa eri puolilla maata. Hyvinvointialueiden laskennallinen rahoitus on pitkälti tarveperusteista. Se huomioi näin erot esimerkiksi alueiden ikärakenteessa, sairastavuudessa ja sosioekonomisissa tekijöissä.

  1. Johtaa julkisen terveydenhuollon heikkenemiseen 

Sama kuin edellisessä.

  1. Johtaa ns kahden kerroksen terveydenhuoltoon eli kasvattaa eriarvoisuutta 

Sama kuin edellisessä.

  1. Kasvattaa julkisen talouden kestävyysvajetta 

Mikäli hyvinvointialueiden rahoitusmalli osoittautuisi todellisuudessa yhtä huonoksi, kuin välikysymyksessä väitetään, on sitä mahdollista myöhemmin korjata. Uudistuksessa nimenomaisesti on elementtejä, jotka luovat pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia kustannusten kasvun hillintään ja kestävyysvajeen pienenemiseen. Tämä voidaan nähdä hallituksen esityksen vaikutusarvioista, vaikka niihin liittyykin epävarmuutta. Tällainen epävarmuus on väistämätöntä, kuten on epävarmuus siitä, mitkä olisivat vaihtoehtoisten mallien vaikutukset tai sen vaikutus, että ei tehtäisi mitään.

Juuri palveluiden järjestämisvastuun kokoaminen laajemmille hartioille luo mahdollisuudet sote-palveluiden tuottavuuden kasvuun, jolloin palveluiden laatua ei tarvitse heikentää. Lisäksi uudistuksen hyväksyminen poistaa epävarmuuden tulevasta, joka mahdollistaa keskittymisen sote-palveluiden kehittämistyöhön.

  1. Muutoskustannukset jopa 4 miljardia 

Sote-uudistus on investointi tulevaisuuteen ja sote-uudistuksen kaltaiseen isoon uudistukseen liittyy väistämättä merkittäviä muutoskustannuksia. VM on arvioinut, että vuosikymmenen loppuun mennessä ne olisivat 3,1 miljardia, josta pääosa on palkkojen korotusta ja ICT-kustannuksia. Tällaisia muutoskustannuksia syntyisi todennäköisesti myös esillä olleista isompien kuntapohjaisten yhteistyöalueiden perustamisesta. Nykymallisessa hajanaisessa järjestelmässä nämä kustannukset nousisivat myös, mutta epätasaisesti eri alueilla, mikä johtaa entistä suurempiin eroihin palveluissa.

Yksi merkittävä muutoskustannus on se, että verotusta kevennetään yli 250 miljoonalla eurolla, jotta kenenkään verotus ei kiristyisi. Välikysymyksessä ei ole todettu, että tämä olisi tarpeeton muutoskustannus.

  1. Rahoitusmallissa valta ja vastuu ovat eri käsissä 

Valtion rahoitus yhdistettynä alueelliseen päätösvaltaan ylläpitää jännitettä, koska lisärahoitus tulee valtiolta ja alueella on painetta sellaisen saamiseen, mutta toisaalta alueella on mahdollisuus omalla päätösvallalla tehdä ”hyvää” tai ”huonoa” politiikkaa, minkä äänestäjät varmasti panevat merkille.

  1. Kannustaa menojen lisäämiseen 

Hyvinvointialueiden laskennallinen rahoitus on pitkälti tarveperusteista. Se huomioi näin erot esimerkiksi alueiden ikärakenteessa, sairastavuudessa ja sosioekonomisissa tekijöissä. Rahoituksen raami on tiukka.

  1. Heikentää paikallisdemokratiaa 

Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään laajasti kuntayhtymien ja muiden yhteistoimintajärjestelyjen toimesta, joissa demokratia on välillistä. Uudistuksessa perustetaan pääosin maakuntajaon pohjalle 21 itsehallinnollista ja kansanvaltaisesti ohjattua, suoraan edustukselliseen demokratiaan perustuvaa hyvinvointialuetta, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto ja joissa turvataan perustuslaissa edellytetyt asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Uudistus merkitsee sitä, että suora edustuksellinen kansanvalta toteutuu nyt ensimmäistä kertaa aluehallinnossa pysyvän lainsäädännön pohjalta.

  1. Työterveyshuollossa 2,4 miljoonaa suomalaista 

Oikea luku on 1,9.

  1. Ostopalveluja rajoitetaan perusteettomasti

Yksityisesti tuotetut palvelut olisivat edelleen merkittävässä roolissa sote-palveluiden kokonaisuudessa. Monituottajamalli jatkuu ja ostopalvelut sekä palvelusetelit ovat jatkossakin osa palvelujärjestelmää.

Perusoikeuksien turvaaminen ei voi kuitenkaan jäädä vain sopimusten varaan, vaan ne on turvattava lailla.

  1. Kelan sairausvakuutuksen hoitokorvaukset poistetaan

Monikanavarahoituksen purkaminen on yksi mahdollinen elementti soten rahoituksen kehittämisessä. Päätöksiä ei ole. Huomattavaa myös, että viime hallituskaudella tehtiin mittavia leikkauksia Kela-korvauksiin, mm. hammashuoltoon -70%.

  1. Ei toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi

Hyvinvointialue suurempana ja monialaisempana järjestäjänä houkuttelevampi työnantaja, pystyy tarjoamaan paremmin koulutus- ja tutkimus- ja erikoistumismahdollisuuksia sekä vaihtelevia työtehtäviä. Henkilökunnan tarpeenmukainen sijoittelu hyvinvointialueella parantaa myös henkilöstön saatavuutta. Järjestämisvastuu siirto kunnilta hyvinvointialueilta vähentää myös kuntien nykyistä nollasummapeliä osaavasta työvoimasta, mikä on kasvattanut sote-kustannuksia. On käynnissä useita toimia sote-alan henkilöstön turvaamiseksi, mm. koulutuspaikkojen lisääminen.

  1. Säästöpaineita henkilöstömenoihin

Ei erityisiä säästöpäätöksiä henkilöstömenoihin. Tuottavuuden parantamista tarvitaan.

  1. Kunnat ja kuntayhtymät vastustavat sote-uudistusta 

Jotkut vastustavat, enemmistö kuitenkin kannattaa.

  1. Ulkoistamisia rajoitetaan liikaa, iskee pieniin kuntiin 

Yksityisesti tuotetut palvelut olisivat edelleen merkittävässä roolissa sote-palveluiden kokonaisuudessa. Monituottajamalli jatkuu, ja ostopalvelut sekä palvelusetelit ovat jatkossakin osa palvelujärjestelmää.

Perusoikeuksien turvaaminen ei voi kuitenkaan jäädä vain sopimusten varaan, vaan ne on turvattava lailla.

  1. Suurille kaupungeille isot rahoituksen leikkurit 

Sote: Asukasmäärän lisäys tuo aina lisää per alue. Vantaan+Keravan rahoitus per henkilö kasvaa vahvasti, Länsi-Uudenmaan ja Helsingin hieman pienenee. Turun, Oulun ja Tampereen sote-hyvinvointialueet pysyvät suunnilleen ennallaan.

Kuntiin jäävän rahoituksen osalta: Uudistuksessa muutos rajataan maksimissaan +/- 60 e/asukas eli maksimissaan 0,6 %-yksikön painetta veroprosenttiin Kunnan talouden kehitystä ja elinvoimaa määrittäisivät tulevaisuudessakin eniten talouskasvu, työllisyys- ja työttömyyskehitys, ikärakenteen muutokset sekä muuttoliike.

  1. Heikennetään vammaisten ja kehitysvammaisten palveluja 

Rakenteet muuttuvat. Samaan aikaan uudistetaan entistä paremmaksi koko vammaislainsäädäntöä.

  1. Rajoittaa perusteettomasti ostopalveluiden hankintaa 

Yksityisesti tuotetut palvelut olisivat edelleen merkittävässä roolissa sote-palveluiden kokonaisuudessa. Monituottajamalli jatkuu ja ostopalvelut sekä palvelusetelit ovat jatkossakin osa palvelujärjestelmää.

Perusoikeuksien turvaaminen ei voi kuitenkaan jäädä vain sopimusten varaan, vaan ne on turvattava lailla.

Palvelujen ja työvoiman hankkimista rajattaisiin ennen kaikkea niissä palveluissa, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä tai jotka liittyvät olennaisesti hyvinvointialueen järjestämistehtävään. Ostopalvelujen ulkopuolelle rajattaisiin terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, joka on kriittisenä ja elintärkeänä toimintona vahvasti sidoksissa myös hyvinvointialueen valmiuteen ja varautumiseen liittyviin tehtäviin. Ympärivuorokautiseen päivystykseen olisi kuitenkin edelleenkin mahdollista hankkia tai vuokrata työvoimaa.

  1. Oman tuotannon velvoitteen laajuus huono asia 

Omalla riittävällä palvelutuotannolla varmistetaan julkiselle järjestäjälle kyky vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen liittyvistä tehtävistä ml. osto-osaaminen sekä palvelujen turvaaminen kaikissa tilanteissa mukaan lukien poikkeukselliset tilanteet.

  1. Edellyttää lääkäreiltä aina virkasuhdetta 

Jotta ihmisten yhdenvertaisuus voidaan taata ja järjestäjän ohjausvaikutus varmistaa, tekee päätöksen erikoissairaanhoitoon ottamisesta, tähän liittyvästä hoidon tarpeen arvioinnista aina järjestäjä, eli hyvinvointialueen virkasuhteessa oleva lääkäri. Tämä mahdollistaa myös julkisen rahoituksen kontrollin, kun yksityislääkäri ei voi itsenäisesti päättää erikoissairaanhoidon tarpeesta ja hoitoon ottamisesta.

Esitystä on väljennetty niin, että myös yksityisen tehtäväksi voitaisiin antaa erikoissairaanhoitoon otetun potilaan hoidon tarpeen arviointi ja hoitoratkaisujen tekeminen.

  1. Johtaa palveluiden keskittämiseen 

Ei johda, ellei alue itse niin päätä.  Myös monituottajamalli säilyy ja ostopalvelujen hankkiminen yksityisiltä olisi edelleenkin laajasti mahdollista.

  1. Pelastustoimi jää sote-palveluiden jalkoihin ja kärsii 

Välikysymyksessä esitettyä palvelutason heikkenemistä nykytasosta pelastustoimen osalta ei ole millään alueella odotettavissa, sillä toimintaorganisaatio sekä toimipisteet säilyvät ennallaan. Samoin pelastustoimen kokonaisrahoitus säilyy ennallaan.

  1. Puuttuu kokonaan kannustimet kustannusten hallintaa 

Rahoitusraami on tiukka ja esitys sisältää mm. seuraavat kannustimet kustannusten hallintaan: rahoituksen etukäteistarkastus vastaamaan 80-prosenttisesti arvioitua palvelutarpeen kasvua, rahoituksen laskennallisuus ja yleiskatteisuus, rahoituksen jälkikäteistarkastus vastaamaan toteutuneita kustannuksia, arviointimenettely.

  1. Hyvinvointia ja terveyden edistämistä ei kehitetä 

Osa hyvinvointialueiden rahoituksesta perustuu hyvinvointialueiden toimintaan alueellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja lisäksi kuntien uuteen valtionosuusjärjestelmään ehdotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäosaa (100 milj. euroa).

  1. Rahoituksen kehitys ei kata tarpeita 

Perustuu tarpeisiin enemmän kuin nykyinen rahoitus, joka on perustunut pääosin rahoitusmahdollisuuksiin. Lisäksi rahoituksen kohdentumista ja riittävyyttä seurataan ja rahoitukseen vaikuttavia määräytymistekijöitä ja painokertoimia kehitetään edelleen.

  1. Liian tiukka valtionohjaus 

Sote-uudistus perustuu valtion rahoitukseen, joten julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta valtion yhdenvertainen ohjaus on välttämätöntä. Myös perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan valtion ohjausta koskevan sääntelyn perustelluksi perusoikeuksien turvaamiseksi.

  1. Sote-menot kasvavat liikaa 

Sote-menot kasvavat tällä uudistuksella todellisuudessa maltillisesti, reaalisesti n. 10% vuoteen 2029.

  1. Kuntien toimintamahdollisuudet heikkenevät 

Kunnille jäävät edelleen kaikki muut kuntien tehtävät: koulutus, varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri, tekniset palvelut, kadut ja puistot, ympäristönsuojelu ja niin edelleen. Nämä tehtävät ovat jo paljon laajemmat kuin monilla kaupungeilla ja kunnilla muualla maailmassa on. Ne ovat positiivisia elinvoimatehtäviä, jotka sopivat hyvin lähidemokratiaan eli kuntien toimivaltaan.

Ja jos tällä viitataan siihen välikysymyksen argumenttiin, että jatkossa taloussuhdanteen heikentyessä kuntien vaihtoehtoina ovat vain veronkorotukset tai merkittävät leikkaukset koulutukseen, voi kysyä, ovatko sitten leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista opposition mielestä kestävä, ehtymätön kaivo kuntien talouden korjaamiseen?

  1. Tarvevakiointi ei huomioi todellisia tarpeita 

Huomioi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta myös kehitetään edelleen: tarvetekijöistä ja niiden painokertoimista säädetään THL:n tutkimukseen perustuen vähintään neljän vuoden välein.

  1. Heikentää vakavasti erikoissairaanhoitoa 

Ei heikennä, mutta uudistus keskittyy perusterveydenhuollon kehittämiseen ja painopisteen siirtämiseen siihen, jotta kallista erikoissairaanhoitoa tarvittaisiin vähemmän.

  1. Yliopistosairaalan määrittely ja säännökset puuttuvat 

Terveydenhuoltolain sääntelyyn yliopistollisten sairaaloiden osalta ei esitetä muutoksia.

  1. Opetus ja tutkimus heikkenevät 

Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus riippuu jatkossakin vuosittaisista budjettipäätöksistä, kuten nykyäänkin. Yliopistollisia sairaaloita koskevat erityiskysymykset sekä näihin kiinteästi liittyvät tutkimus- ja koulutustoimintaa ja -rahoitusta koskevat tulevaisuuden kysymykset otetaan huomioon sote-uudistusta koskevan eduskuntakäsittelyn päätyttyä substanssilakien päivittämisen yhteydessä.

  1. Kokonaisveroaste nousee 

Nyt annettava lainsäädäntö ei nosta kokonaisveroastetta. Maakuntien verotusoikeutta on selvitetty ja tarkastellaan myöhemmin, koska sillä on myös merkittäviä hyötyjä: alueellisen itsehallinnon vahvistaminen, taloudelliset kannustimet sekä investointien rahoitus.

  1. Kuntien itsehallinto heikkenee 

Kuntien tehtävät muuttuvat, itsehallinto ei heikkene.

  1. Hyvinvointialueilla valta keskittyy suurille kaupungeille 

Valta siirtyy äänestäjille: Uudistuksessa maahamme perustetaan suoraan edustukselliseen demokratiaan perustuvaa hyvinvointialuetta, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto ja joissa turvataan perustuslaissa edellytetyt asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Uudistus merkitsee sitä, että suora edustuksellinen kansanvalta toteutuu nyt ensimmäistä kertaa aluehallinnossa pysyvän lainsäädännön pohjalta.