Anne Pajunen

Syntyperäinen lappeenrantalainen, asunut ruuhkavuodet Taipalsaarella ja löytänyt 25 v sitten loppuelämän kodin Imatralta. Psykiatrinen sh ja psykoterapeutti. Kolmen pojan äiti ja kuuden lapsukaisen Anne-mummi tarjoamassa elämänkokemuksen ja työelämän mukanaan tuomia tietoja ja taitoja hyötykäyttöön.
Kokemusta ja näkemystä työn ja oman elämänkin kautta perhepäivähoidosta, vankein- , vanhusten- ja päihdehoidosta, psykiatrisesta osasto- ja vastaanottotyöstä, mielenterveyspäivystyksestä sekä seurakunnan perheneuvontatyöstä. Työskentelen edelleenkin, nyt vaikeavammaisen henkilön avustajana.
Tärkeä osa elämääni on vapaaehtoistyö. Olen ollut Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyön(entinen turvakoti) johtokunnan jäsen n. 20 v, viimeiset 6 v pj. Tätäkin kautta vanhusten, vammaisten, perheiden ja lasten paras on sydäntä lähellä. Sunnuntait kuluvat nykyisin pitkälti talkootyössä Työväentalon tansseissa kahviossa.
KS: demarinaisten piirihallituksen jäsen olen toista kautta.
Important to me
Peruspalvelut ja turvallinen arki
Kuntalaisten mahdollisuus käyttää terveydenhoidon ja sosiaalitoimen palveluja tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta turvattava. Toimiva ja tarkoituksenmukainen joukkoliikenne koko Imatran alueelle. Oma hyvinvointiasema ja päivystystoiminta välttämätöntä.
Vanhusväestöstä huolenpito
Ikäihmisten hyvinvointiin ja arvokkaaseen vanhuuteen panostettava siten, että kotiin vietäviä palveluita ja kotihoitoa on saatavilla jo ennaltaehkäisevästi, jotta kotona asuminen olisi ensisijainen tavoite. Ikäihmisiä pitää kuulla heidän omassa asiassaan.
Lapset ja nuoret
Perheitä ja vanhemmuutta tulee tukea jo varhaisessa vaiheessa. Tällä tuella on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tulisi olla enemmän tunnekasvatusta ja vuorovaikutustaitojen opettelua. Kouluissa tulisi olla työrauha niin oppilailla kuin opettajillakin ja tätä tavoitetta edesauttaisivat pienemmät ryhmä- ja luokkakoot. Lapsille ja nuorilla tulee tarjota kunnassamme apua heti kun siihen on tarvetta.