Olen 19-vuotias kunta- ja aluevaaliehdokas, joka on saanut jo toimia nuorisovaltuuston kautta poliitikassa 7 vuotta. Tällä hetkellä opiskelen poliittista historiaa ja valtio-oppia avoimessa yliopistossa, valmennan yleisurheilijoita sekä työskentelen siivoojana ja lasten ohjaajana.
Nykyinen meno politiikassa on mielestäni huolestuttavaa ja hyvin talouskeskeistä, mikä on johtanut siihen, että nyt säästetään. Säästöt kuitenkin tehdään hyvin lyhytnäköisesti eikä nähdä, millaista huolta, murhetta ja epäoikeudenmukaisuutta ne synnyttävät. Tähän puuttuminen onkin suurin syy sille, että todellä päätin lähteä ehdolle. Haluan tarjota oikeudenmukaisen, reilun ja kestävän vaihtoehdon, oma omatuntoni ei sallisi kaikkia niitä päätöksiä, mitä nyt on tehty eri hallinnon tasoilla.
Important to me
Pidetään huolta peruspalveluista
Tämä on lähestulkoon ainoa, mitä valitettavasti voidaan nykyisellä rahoituspohjalla saada, sillä nyt veroeuroja lapataan yksityisten lääkärifirmojen korvauksiin vaikkeivat ne tilastojen mukaan ole merkittävästi hoitojonoja lyhentäneet. Hoitojonot pitää myöskin purkaa ja hyvinvointialueen tasolla edistää parempaa hoitotakuuta kuin nykyinen 3 kuukautta.
Huomioidaan nuoret ja nuorten palvelut
Nuorten äänet ja palvelut jäävät valitettavan usein kuulematta päätöksenteossa. Tämä näkyy esimerkiksi pitkinä välimatkoina koulun ja terveydenhuoltopaikan välillä, jolloin koko koulupäivä menee hukkaan saadakseen terveyspalvelua. Nuorten palvelut, etenkin mielenterveyspalvelut, ovat usein ruuhkautuneita eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa apua. Tähän pitää saada muutos, sillä seurakset ovat aina vakavia ja haastavia.
Kestävää taloudenpitoa
Annetaan hyvinvointialueille työrauha, eikä väkisin valtion taholta ohjata liian nopeasti liian suuria leikkauksia, joilla vaarannataan oikeus terveydenhuoltoon. Kestävä taloudenpito tarkoittaa myös vaikutusten pohtimista ennen leikkaamista - jos palvelusta x leikataan ja se edesauttaa esimerkiksi nuoren syrjäytymistä maksaa se tulevaisuudessa miljoonan saada hänet takaisin arkielämän pariin. Kestävää taloudenpitoa ei ole myöskään viedä lastenkodista karkkeja tai vanhainkodista isänpäiväkakkuja.