Olen Nagendra Singh. Olen Suomen kansalainen, isä ja yrittäjä. Minulla on kandidaatin tutkinto taloustieteestä ja maisterin tutkinto liiketaloudesta. Minulla on yli 20 vuoden työkokemus sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, mukaan lukien markkinatutkimuksesta, rahoitusalalta, EU:n kemikaalisääntelystä, liiketoiminnan kehityksestä ja maahanmuuttajapalveluista.
Olen sitoutunut puolustamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, oikeudenmukaisia mahdollisuuksia ja edustusta. Tuet naisten oikeuksia, eläinten oikeuksia ja ympäristön suojelua. Vastustan tuloeroja, rasismia sekä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etnisyyteen tai uskontoon perustuvaa syrjintää.
Elämän, koulutuksen ja työkokemuksen kautta ymmärrän niin suomalaisten kuin erilaisten yhteisöjen arjen haasteita.
Olen jo vuosien ajan auttanut ihmisiä löytämään työtä, tekemään vapaaehtoistyötä, oppimaan kieltä ja integroitumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan – ja nyt haluan tehdä vielä enemmän!
Minulle tärkeää
Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden korjaaminen
Kaikilla tulee olla oikeus hoitoon. Odotusaikoja lääkäreille, leikkauksiin ja mielenterveyspalveluihin on lyhennettävä. Yksityistäminen lisää eriarvoisuutta ja kustannuksia – puolustan vahvaa julkista terveydenhuoltoa. Vanhustenhoitoa on parannettava, mielenterveyspalveluja laajennettava ja kotihoitoon panostettava. Tarvitsemme enemmän koulutettua henkilöstöä ja reilut työolot terveydenhuollon ammattilaisille.
Reilu ja yhdenvertainen Länsi-Uusimaa
Nykyinen maahanmuuttopolitiikka karkottaa osaajia ja heikentää investointeja. Tarvitaan alueellinen strategia kansainvälisten ammattilaisten houkuttelemiseksi ja pitämiseksi. Työelämän syrjintä on yhä ongelma – oikeudenmukaiset rekrytointikäytännöt, erityisesti julkisella sektorilla ja terveydenhuollossa, ovat välttämättömiä. Julkisten palveluiden on oltava kaikille saavutettavia, mikä vaatii parempia tulkkauspalveluja ja selkeämpää viestintää.
Kestävä rahoitus Länsi-Uudenmaan hyvinvointipalveluille
Länsi-Uusimaa kärsii resurssipulasta valtion alirahoituksen vuoksi. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on uudistettava niin, että alueet saavat riittävästi valtion tukea. Valtion tukia pitäisi lisätä, jotta välttämättömiä palveluita ei tarvitse leikata. Ennaltaehkäiseviin palveluihin, erityisesti mielenterveyden, vanhusten ja pitkäaikaissairauksien hoitoon, tarvitaan lisää panostuksia ja alueellista yhteistyötä on vahvistettava kustannustehokkuuden parantamiseksi.