
Olen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen johtamisen asiantuntija, lapsi- ja perhepalvelujen tutkija ja mukana myös yhteiskunnallisen elokuva-alan perheyrityksemme dokumenttielokuvien liiketoiminnan kehittämisessä. --- Koulutukseni on: hallintotieteen tohtori, ammatillinen opettaja, sosiaalityöntekijä, osakeyhtiön hallitusosaaja. Perheessäni on kolme jo täysi-ikäistä lasta ja kaksi lapsenlasta. Asun omakotitalossa Nurmijärven Kirkonkylällä. ---Olen hyvinvointialueemme aluevaltuutettu ja aluehallituksen varapuh.johtaja, ja aiemmin olen ollut perustamassa Keusote kuntayhtymää ja mukana sen hallituksessa ja valtuustossa. --- Myös kotikunnan valtuutettu ja ryhmämme puheenjohtaja, asemakaava- ja rakennuslautakunnan varajäsen, Nurmijärven Sähkö ja Sähköverkko Oy hallitusjäsen. --- Olen aina toiminut tehtävissäni aktiivisesti, yhteistyöhakuisesti, ja kirjoitan valtuutetun työstäni säännöllisesti blogissani ja paikallislehdissä.
Minulle tärkeää
Hoidon ja palvelun saavutettavuus ja tarpeisiin vastaavuus (vaikuttavuus)
Keusotessa ei heikennetä hoitotakuuta. Edelleenkin hoitoon ja palveluihin tulee päästä tarpeiden edellyttämällä tavalla, perusterveydenhuollossa viimeistään 14 päivässä, ja ensiyhteys palveluun tulee saada saman vuorokauden aikana. ---Digitaalisia hoitoketjuja ja liikkuvia palveluja tulee edelleen parantaa. Lähineuvonta tulee olla jokaisessa taajamassa. Sote-palvelujen fyysinen saatavuus kunnassa tulee asukkaille taata. Se on myös kunnan elinvoimalle tärkeää.
Lasten ja nuorten hyvinvointi
Hyvinvointialueen lapsiperheiden palveluissa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä kunnan varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön kanssa. Lapset ja nuoret ja heidän hyvinvointinsa on yhteinen tehtävä kunnan, järjestöjen ja tietenkin vanhempien kanssa. --- Neuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijahuolto, perheneuvolat, nuorisoasemat, perhetyö ja lastensuojelu - näiden laatua ja tukipalvelujen saatavuutta ei ole mieltä heikentää. Palvelujen vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä.
Hyvinvointialueen talouden kestävät ratkaisut
Hyvinvointialue saa kaiken rahoituksena valtiolta. Rahoitus on nyt riittämätöntä. Talouden tasapainotus tulee tehdä kestävällä tavalla ja pidemmällä aikajänteellä. Vaikutusarviointien perusteella palveluja, palveluprosesseja ja -ketjuja tulee uudistaa yhteistyössä henkilöstön, päättäjien ja yhteistyötahojen, kuten HUS-erikoissairaanhoidon kanssa. --- Lyhytjänteisillä "säästöillä" ei saa aiheuttaa kasvavia kustannuksia myöhemmin. Asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa. Toimitiloja uudistaa.