Hei!
Olen Lohjalta Espooseen muuttanut juristi. Perheeseeni kuuluu avopuolisoni lisäksi pieni mäyräkoira. Aiemmin olen asunut sekä maaseudulla että suurkapungissa erilaisten palveluverkkojen alueella. Sen kautta tiedostan hyvin, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen menestys on riippuvainen jokaisen kunnan huomioinnista.
Ennen juristin työtä toimin sekä sivutoimisena tuntiopettajana että koulunkäyntiavustajana peruskoulussa ja lukiossa. Koulumaailmassa työskentely auttaa hahmottamaan konkreettisesti mediassakin puheenaiheena olevaa nuorten pahoinvointia. Erikoistuin oikeustieteellisten opintojeni aikana perheoikeuteen nuorten ja lasten näkökulmasta. Hyvinvointialueen tehtävänä on olla kaikille asukkailleen nimensä arvoinen nuoria unohtamatta.
Vaalien jälkeenkin haluan olla vuorovaikutuksessa hyvinvointialueen asukkaisiin läpinäkyvyyden edistämiseksi. Päätöksenteko oikeudenmukaisuus edellä — faktoja unohtamatta.
Minulle tärkeää
Nopeutetaan hoitoon pääsyä
Terveydenhuollon luottamus on kokemus perusterveydenhuoltoon pääsystä. Hyvinvointialueen tehtävänä on turvata mahdollisuus päästä hoitoon viimeistään 14 vuorokauden sisällä. Jos perusterveydenhuolto takkuaa, aiheutuu siitä kustannuksia erikoissairaanhoidolle sekä haittaa hoidon tarpeessa olevalle ihmiselle.
Hyvinvointialueen tulee jatkuvasti kehittää digitaalista asiakaspalveluaan. Näin palvelusta tulee saavutettavampi ja puhelinlinjoista vähemmän ruuhkaisia. Kaikille digipalvelut eivät sovi.
Vanhus- ja nuorisopalvelut terveydenhuollossa
Vanhusten kotihoitoa turvattava niin pitkään kuin ihminen haluaa asua kodissaan. Tällä ei saa kiertää vuodepaikkojen mitoitusta, vaan jokaiselle tulee taata mahdollisuus tarvitsemaansa hoivaan mahdollisimman lähellä omaisiaan.
Terveydenhuollolla on oltava riittävät resurssit tunnistaa ihmisen sosiaaliset ja terveydelliset haasteet mahdollisimman varhain. Nuorena havaitut ongelmat ehkäisevät nuoren syrjäytymistä, parantavat koulumenestystä sekä ehkäisevät myöhemmän sairaanhoidon tarvetta.
Turvallisuus jokaiseen kotiin
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella väestönkasvun ennustetaan jatkuvan. Kasvava väestö tuo lisätarpeita myös pelastustoiminnalle. Pelastustoimintaan ohjattavat resurssit tai niiden puute eivät saa vaarantaa haja-asutusalueilla asuvien turvallisuutta. Vaikka pelastustoiminta ei ole kriisissä, tulee sitä johtaa tiedolla, ja ratkaisujen täytyy kestää aikaa.