Hei vain mie oon Maijasen Jarno 24-vuotias sairaanhoitaja. Mie oon syntynyt ja asunut Lappeenrannassa lähes koko ikäni. Kävin välissä viimeistelemässä sairaanhoitajaopintoni Kuopiossa, jossa työskentelin Pohjois-savon Hyvinvointialueella ja Niuvanniemessä. Lappeenrannassa asuessani työskentelin myös paikallisella Hyvinvointialueella sekä suoritin useat sairaanhoitajaopintoihin kuuluvat harjoittelut siellä.
Entiseltä ammatiltani olin lähihoitaja ja työskentelin entisellä Eksotella, sekä myös nykyisellä Hyvinvointialueella ympäri Etelä-Karjalaa kiertävänä varahenkilönä kotihoidossa useamman vuoden ajan. Tässä työssä tuli tutuksi maakunnan terveyspalvelut, kuten hyvinvointiasemat ja laboratorion näytteenottopisteet myös Lappeenrannan ulkopuolella. Miulla on siis hyvää ammatillista osaamista ja kokemusta annettavana meiänkin hyvinvointialueen tasapuoliseen päätöksentekoon.
Tule ihmeessä juttelemaan ja kertomaan siun oma näkemyksesi meiän yhteisestä hyvinvointialueesta.
Minulle tärkeää
Kustannustehokkuus
Minusta Etelä-Karjalan Hyvinvointialueen tulee pystyä järjestämään nykyisen tasoiset palvelut hyvinvointialueen asukkaille, mutta näiden kustannustehokkuutta olisi syytä selvittää. Omasta mielestäni tulee tarkastella kriittisesti etenkin kalliita ostopalveluja, yksittäisiä todella korkeapalkkaisia tehtäviä sekä hallinnollisia kuluja. Nykyiset ajat ovat haastavat ja alueiden rahoitus on tiukassa, joten on mielestäni tärkeää tarkastella koko hyvinvointialuetta kustannustehokkaasti.
Palveluiden saavutettavuus
Mielestäni palvelut tulee pitää laajoina ympäri maakuntaa. Ei ole kenenkään edunmukaista tai lopulta kustannustehokasta, jos pienistä kunnista joudutaan jatkossa tulemaan yhä useammin Kela-taksilla tai ambulanssilla Lappeenrantaan asioimaan. Hyvinvointiasemat ja niiden palvelut tulee pitää kunnissa. Myöskään Honkaharjua ei tule mielestäni ajaa kokonaan alas. Lappeenrannassa taas uskon Armilan ja keskussairaalan yhdistämisen tuovan säästöjä, joten pidän tätä varauksellisesti hyvänä asiana.
Järkevä päätöksenteko
Hyvinvointialueet ovat tällä hetkellä kovan paineen alla ja muutoksia joudutaan varmasti tekemään rahoitusmallien tiukentuessa ja puhuttaessa kuitenkin yhä melko uusista organisaatioista. Päätöksiä tulee tehdä ja osa niistä tulee olemaan myös haastavia, mutta näiden päätösten tulee olla tarkkaan harkittuja ja järkeviä. Mielestäni tämä vaatii sen, että näitä päätöksiä olisi tekemässä alan koulutettuja ja kokeneita ammattilaisia mahdollisimman monesta sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmästä.