Olen kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu, lisäksi on joitakin muita poliittisia ja seurakunnan tehtäviä. Poliittista kokemusta on reilun 30 vuoden ajalta, meneillään kahdeksas kausi kaupunginvaltuustossa.
Työurani olen tehnyt pääosin sairaalamaailmassa (HUS) toimien mm. päätoimisena JHL:n pääluottamusmiehenä. Viimeisimmät työvuoteni olen toiminut JHL:n Etelä-Suomen aluepäällikkönä.
Harrastuksiini kuuluvat mm. puutarhatyöt, lukeminen, lenkkeily, kulttuuri monipuolisesti.
Minulle tärkeää
Hyvinvointialue tuottaa palvelut pääosin itse. Yritykset ja kolmas sektori voivat tarvittaessa täydentää palveluita.
Julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltiomme kivijalka. Maamme nykyinen hallitus on kuitenkin alkanut horjuttaa palveluita leikkauksilla ja ulkoistamisilla. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös työelämän heikennykset. Muutoksista kärsivät ne, jotka ovat jo nyt heikommassa asemassa, eli esimerkiksi pienituloiset, työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset. Suunta ei voi jatkua, tai pian Suomessa pärjäävät vain hyväosaiset.
Hyvinvointialueelle tarvitaan jatkossakin laaja joukko osaavia ammattilaisia.
Palkkojen, työolojen ja johtamisen pitää olla kunnossa. Työntekijöiden pitää pystyä vaikuttamaan työhönsä ja työpaikkansa toimintatapoihin. Hyvinvointialueen on elintärkeää pitää kiinni osaajista ja houkutella uusia työntekijöitä, kun nykyisiä ammattilaisia eläköityy joukolla. On tärkeää, että työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa toimintatapoihin.
Hyvinvointialueelle pitää varmistaa riittävä rahoitus, jotta se pystyy tuottamaan palvelut
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta. Rahoituksesta vastaa siis eduskuntavaaleilla valitut poliitikot. Hyvinvointialueen valtuutetut ratkaisevat, miten ja mihin valtiolta saatuja varoja käytetään. Tehdäänkö palvelut oman osaavan henkilökunnan voimin vai ostetaanko ne markkinoilta? Valtuutettuna pääsee vaikuttamaan siihen, millaisia päätöksiä palveluista tehdään.