Milla Ilonen
Olen yhdenvertaisuusvaikuttaja, osallisuuden edistäjä ja järjestötyön ammattilainen. Sosiaalialalla olen työskennellyt 16 vuotta; edistänyt vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista, vahvistanut hiljaisia ääniä demokratiassa, kehittänyt asumispalvelujen laatua, lisännyt tietoisuutta seksuaalioikeuksista ja työstänyt yhdenvertaisuussuunnitelmia. Järjestöasiantuntijana vaikutan vammaisasioihin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, tuen 18 paikallisyhdistystä ja teen puhelinneuvontaa.
Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Olen opiskellut johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot. Kohta valmistuvana sosiaalipsykologina haluan rakentaa vuorovaikutustilanteista tasavertaisia. Minua on sanottu dialogin taituriksi ja sillanrakentajaksi eritaustaisten ihmisryhmien välillä. Pirhan järjestöyhteistyöryhmässä ja vammaisneuvostossa olen neuvotellut palvelujen yhdenvertaisuudesta ja saatavuudesta. Vapaa-ajalla uin ja tanssin intohimoisesti sekä näyttelen tarinateatterissa.
Minulle tärkeää
Ihmisarvon puolella – syrjintää vastaan
Jokaisella ihmisellä on ihmisyyteen perustuva yhtäläinen, pysyvä ja luovuttamaton ihmisarvo. Hyvinvointialueen päättäjien, ammattilaisten ja toimijoiden tulee tuntea kansainväliset ihmisoikeussopimukset (kuten YK:n vammaissopimus) ja lainsäädäntö, joilla edistetään ihmisarvon toteutumista. Päätöksissä tulee huomioida ihmisoikeusvelvoitteet. Päätösten vaikutuksia tulee aktiivisesti arvioida eri vähemmistöjen ja lasten kannalta. Välttämättömät palvelut tulee turvata. Ihmisarvosta ei voi säästää.
Yksilölliset palvelut oikea-aikaisesti
Kenellä on oikeus määritellä, mikä on palvelujen tarvitsijalle välttämätöntä tai riittävää? Myönnetäänkö palveluja yksilöllisesti vai tehdäänkö kategorisia ryhmäpäätöksiä isoja toimintayksikköjä suosien? Muodostuuko lain tarkoittamasta minimistä maksimi? Nämä kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia myös Pirhassa uuden vammaispalvelulain astuttua voimaan 1.1.2025. Tehdään soveltamisohjeista heti lain hengen mukaiset, jolloin oikeutta ei tarvitse hakea valitusteitse. Turvataan myös arvokas vanhuus.
Kokemustieto hyödyksi
Mielipidettä hyvinvointialueen palvelujen toteutumisesta ja laadusta tulee kysyä heiltä, jotka palveluja tosiasiallisesti käyttävät. Myös vaikuttamistoimielinten kanssa tulee tiiviisti neuvotella, pelkkä kuuleminen ei riitä. Järjestöillä on paljon asiantuntemusta ja kokemustietoa, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä vahvemmin mm. palvelujen hankinnoissa. Lisäksi tulee löytää uusia innovaatioita, joilla vaikeavammaiset ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaan elämäänsä ja hyvinvointialueen palveluihin.