Meillä taitaa olla sama suunta

Jonne Juntura, 27

lääkäri

Helsinki

Helsinki

232

Olen 27-vuotias lääkäri ja entinen mielenterveyspotilas. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan edistää mielenterveyttä ja parempaa jaksamista Suomessa.

Tunnen nykyiset mielenterveyspalvelut niin lääkärin kuin potilaan näkökulmasta. Mielenterveyspalvelumme ovat heikosti resursoituja ja usein hoitoon pääsy kestää aivan liian kauan. Tämä on kestämätöntä, sillä mielenterveys on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia, jonka vaikutukset näkyvät kaikkialla ympärillämme. Tälläkin hetkellä huonon mielenterveyden vuosittainen hinta mitataan Suomessa miljardeissa.

Haluan Suomeen tasa-arvoiset ja toimivat mielenterveyspalvelut, joissa ihminen saa tarvitsemansa avun ja tuen myös silloin, kun omat voimat ovat vähissä. Haluan terapian osaksi perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevän mielenterveystyön aktiiviseksi osaksi peruskoulua ja toisen asteen oppilaitoksia.

Minulle tärkeää

Kaikkien tulee jatkossa saada apua mielenterveyden ongelmiin sote-keskuksista

Joka toinen suomalainen kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden häiriön. Tästä huolimatta mielenterveyspalvelumme ovat resurssien puuttumisen takia riittämättömiä ja hajanaisia, ja vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Jokaisen suomalaisen tulisi saada jatkossa apua mielenterveyden ongelmiinsa sote-keskuksista, jossa on riittävästi yleislääkäreitä, psykiatrisia hoitajia ja mielellään myös psykologien ja psykiatrien palveluita.

Psykoterapiajärjestelmä on uudistettava

Psykoterapia yhdistettynä toimivaan lääkitykseen on tutkitusti esimerkiksi masennuksen tehokkainta hoitoa. Silti vain murto-osa mielenterveyden ongelmista kärsivistä pääsee psykoterapiaan. Tämänhetkinen Kelan tukema kuntoutuspsykoterapiajärjestelmä ei sovellu esimerkiksi masennuksen tai ahdistuneisuuden ensi linjan hoitoon. Siksi on kehitettävä palvelupolkuja, joissa yleislääkäri voi ohjata potilaan lyhytterapiaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä tekee mielenterveyden hoidosta tasapuolisempaa.

Mielenterveydestä tulee voida puhua samalla tapaa kuin terveydestä yleensä

Mielenterveyteen liittyvän stigman purkamisessa on vielä paljon töitä tehtävänä. Sitä vastaan on taisteltava, sillä pelko leimautumisesta voi pahimmillaan estää esimerkiksi hoitoon hakeutumista. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa enemmistön, ei vähemmistön, ongelmia. Kenenkään ei tulisi joutua kärsimään mielenterveyden ongelmien leimasta esimerkiksi hakiessaan töitä tai luottamustoimia. Mielenterveys ja siitä huolehtiminen tulee nähdä voimavarana ja jokaisen oikeutena.
Ehdokashaku