Yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta on parannettava

Luomme Suomeen toimivan ja tehokkaan ryhmäkannejärjestelmän

Edustajakannedirektiivin kansallinen täytäntöönpano on meneillään. Direktiivin tavoitteena on kuluttajien tehokkaampi suojaaminen ja toimivan ryhmäkannejärjestelmän aikaansaaminen kaikkiin jäsenvaltioihin.

Kansallista lainsäädäntöä tulee päivittää, jotta kuluttajien mahdollisuus saada laajoja kuluttajaryhmiä koskevissa asioissa apua hyvitysten hakemiseen todella turvataan. Kuluttajajärjestöjen tosiasialliset mahdollisuudet ajaa kanteita kuluttajien puolesta voidaan turvata ainoastaan, mikäli niille turvataan riittävä rahoitus ja resurssit edustajakanteiden ajamiseen.

Parannamme oikeuslaitoksen toimintaa

Oikeudenkäynnit voivat olla Suomessa niin kalliita, että monilla ihmisillä ei käytännössä ole mahdollisuutta viedä riitaa tuomioistuimeen. Tämän vuoksi maksuttomia ratkaisusuosituksia antavien lautakuntien työ on ensiarvoisen tärkeää. Lautakuntien toimintaa on tuettava ja näiden prosesseja kehitettävä, jotta käsittelyajat saadaan kohtuullisiksi. Oikeudenkäynneissä asianajopalkkioiden suuruus ja hävitessä vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaaminen voi olla liian suuri taloudellinen riski.

Taloudelliselta arvoltaan vähäisten riitojen käsittelyprosessia on helpotettava kehittämällä kevyt oikeudenkäyntimenettely, jossa riidan häviäjän velvollisuus maksaa voittajan oikeudenkäyntikuluja on rajoitettu. Menettelyn pitäisi olla myös sellainen, että ihmisen ei useinkaan tarvitsisi käyttää oikeudenkäynnissä avustajaa. Tällainen menettely on käytössä esimerkiksi Britanniassa (small claims court).

Prosessiketju rikosten tutkinnan aloittamisesta tuomioon saakka tulee olla tasapainossa. Tällä hetkellä asioiden käsittely voi olla hidasta eri kohdissa ketjua. Erityisesti tuomioistuinten tuomariresurssit ovat liian pienet ja käsittelyvalmiit asiat saattavat seistä käräjäoikeuksissa. Parannetaan oikeudenhoidon suorituskykyä palkkaamalla lisää tuomareita ja tehostamalla prosessinjohtamista tuomioistuimissa.

Syyttäjälaitos on myös kuormitettu, joten rikosketjua on syytä tarkastella kokonaisuutena ja varmistaa resurssit ja niiden oikein kohdennettu käyttö joka vaiheessa.

Selvitetään mahdollisuutta kevyempään tuomioistuinmenettelyyn vähäisemmissä rikoksissa. Esimerkiksi näpistykset kuormittavat käräjäoikeuksia. On syytä selvittää, voisiko niitä hoitaa kirjallisella menettelyllä. Tällä hetkellä se on mahdollista vain, jos vastaaja myöntää syyllisyytensä.

Riita-asioiden sopiminen vähentää kustannuksia huomattavasti. Useimmiten kustannustehokkainta olisi päästä sovintoon jo ennen tuomioistuinvaihetta. Lakimiehen kustannusten korvaaminen etukäteen tiettyyn pisteeseen asti edesauttaisi sovittelua ja vähentäisi pitkiä ja kalliita oikeudenkäyntejä.

Kehitämme oikeusapua

Erityisesti pienituloisille tulisi olla mahdollisuus saada oikeusapua eri muutoksenhakulautakunnille osoitettuihin oikaisuvaatimuksiin. Tällä hetkellä muutoksenhakija voi saada oikeusapua vasta siinä vaiheessa, kun muutoksenhakulautakunta on hylännyt valituksen ja hän haluaa valittaa päätöksestä vakuutusoikeuteen. Asia, joka voisi ratketa jo ensimmäisessä oikaisuvaatimusvaiheessa, kuormittaa turhaan seuraavaa muutoksenhakuastetta.

Velkajärjestelyyn hakeutuminen voi olla hankalaa. Oikeusapulain perusteella tulisi jatkossa myöntää yksityisille lakimiehille korvaus tämän hakiessa asiakasta velkajärjestelyyn.

Nykyisen oikeusapujärjestelmän rinnalle tulisi kehittää palvelua, joka tukisi sekä ennakollista että jälkikäteistä oikeusturvaa (mm. muutoksenhaku- ja kantelumenettelyt). Tämän lisäksi tulisi tarkastella linjaa virkarikos- ja vahingonkorvausvastuuasioissa, virkamiehen vastuuta tehtävistä päätöksistä, esihenkilöiden valvontavastuuta ja palvelun järjestäjän resurssointivastuuta.

Varmistamme vankeinhoidon laadun sekä resurssit

Yksi vankeinhoidon, rangaistusjärjestelmän ja koko kriminaalipolitiikan suuria haasteita on, että vankilat ja vankipaikat eivät ole tarkoituksenmukaisia. Nykyiset vankilat ovat jatkuvasti täynnä ja tämä yhdistettynä rikosprosessin pitkään kestoon, aiheuttaa tilanteen, jossa rikoksentekohetken ja vankilatuomion suorittamisen väliin voi jäädä jopa 3–5 vuotta aikaa.

Vankeinhoidon henkilöstömäärää on nostettava. Nykyinen liian alhainen henkilöstömäärä haittaa tarkoituksenmukaista toimintaa ja aiheuttaa samalla turvallisuusriskin. Tavoitteena on lisätä 400 vankipaikkaa vuoteen 2027 mennessä ja lisätä suhteessa vähintään vastaava määrä henkilöstöä vankeinhoitoon.

Vankeusrangaistuksen laatua on parannettava lisäämällä kuntouttavaa toimintaa vankeusrangaistuksen alusta lähtien.

Ehdollinen vankeusrangaistus on tärkeä osa suomalaista seuraamusjärjestelmää. Sitä tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää, jotta sen legitimiteetti sekä vaikuttavuus ovat hyvällä tasolla. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen on saatava mukaan myös kuntouttava elementti. Siksi on tärkeää, että ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu henkilö tapaa sosiaalihuollon ammattihenkilöä vähintään kerran rangaistuksen alussa. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että tuomittu saa tukea mahdollisiin sosiaalisiin ongelmiin. Lisäksi vaihtoehtoisia rangaistusmuotoja on kehitettävä edelleen, esimerkiksi lieventämällä yhdyskuntapalveluun pääsemisen ehtoja.

Kehitetään naisvankityön johtamista ja koulutetaan henkilökuntaa naiserityiseen työhön. Parannetaan naiserityisiä terveydenhuoltopalveluita, mielenterveystyötä sekä lähisuhdeväkivaltaan, seksuaaliväkivaltaan, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttumista.

Kohennamme rikosuhrien tukipalveluita ja korvauksia

Rikosten tutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä tulee edelleen parantaa rikosuhrien ja asianomistajien tukea siten, että heidän oikeutensa toteutuvat varmemmin ja ilman hankaluuksia. Vahingonkorvausten kattavuuteen ja perintään on panostettava. Kärsimyskorvausta voidaan oikeudenkäynnissä hakea syytetyltä, mutta jos tämä ei korvausta maksa eikä sitä saada ulosottoteitse perittyä, korvaus jää saamatta.

Korvauksen määräämisen osalta käytännöt ovat vaihtelevia. Vahingonkorvauslain mukaan surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla, aviopuolisolla sekä näihin rinnastettavilla henkilöillä voi olla oikeus kärsimyskorvaukseen kuolemantapauksen takia, mutta korvauksen määrääminen edellyttää erityisen läheistä suhdetta.

Kärsimyskorvauksen määrääminen on joskus epäjohdonmukaista ja toisaalta, vaikka korvaus määrättäisiin maksettavaksi, korvaus saattaa silti jäädä saamatta, jos tuomittu on varaton. Korvausten hakeminen ja valvominen ulosottoteitse kuormittaa uhrin läheisiä entisestään.

Turvaamme poliisien ja pelastustoimen resurssit

Poliisien määrä pidetään kestävällä tavalla kasvu-uralla. Poliisien määrän lisääminen ei yksin riitä, vaan resurssien kohdalla on tärkeää huomioida myös poliisien uudet tehtävät, väline- ja kalustotarpeet sekä toimitila- ja ICT-tarpeet.

Lisäksi erityisesti talousrikosten tutkinnan voimavarojen lisäystä tulee jatkaa. Talousrikosten tutkinnan nopeuttamiseksi verohallinnon ja poliisin yhteistyötä tehostettava, sillä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa rikosten taloudellisen hyödyn saamisen vaikeuttaminen on vaikuttavin keino. Poliisin, tullin ja rajan yhteistyötä tulee tiivistää.

Viranomaisten toimintakykyä puuttua erityisiin ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten järjestäytyneeseen rikollisuuteen, verkkohäirintään ja nuorten katujengeihin on vahvistettava. Poliisin, nuorisotyön, sosiaalihuollon ja koulun yhdistävän moniammatillisen ankkuritoiminnan toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Kokonaisturvallisuus varmistetaan paitsi resursseilla myös toimivalla viranomaisyhteistyöllä, ajantasaisella lainsäädännöllä sekä tarkoituksenmukaisilla sanktioilla.

Hätäilmoituksiin vastataan nopeasti kaikkialla Suomessa, turvallisuusviranomaisten palvelut ovat aina tarvittaessa saatavilla läheltä ja nopeasti. Hätäkeskusten toimintaresurssit, riittävä henkilöstö sekä henkilöstön tarvitsema psykososiaalinen tuki turvataan.

Pelastustoimen uudistusta osana sote-uudistusta seurataan ja pelastuspalvelujen toimivuus, alueellinen kattavuus ja riittävä rahoitus turvataan. Pelastustoimen koulutusmäärien tulee vastata pelastuslain mukaisten tehtävien toteutumista. Tämä edellyttää koulutusmäärien kaksinkertaistamista ja riittävän rahoituksen varaamista koulutusuudistukselle.

Sopimuspalokuntien toiminta turvataan, siihen osallistumista helpotetaan ja kannustetaan. Työssä käyvien sopimuspalokunnan jäsenten osallistumista hälytysosastojen toimintaan ja harjoituksiin on edistettävä.

Rajavartiolaitoksen toimintakyky turvataan ja poikkeustilanteisiin rajalla varaudutaan. Huomioidaan, että turvallisuusympäristön muutos ennakoimattomampaan suuntaan asettaa entistäkin suurempia tarpeita tiedustelulla hankitulle analysoidulle tiedolle. Uusia valvontatekniikoita pitää ottaa käyttöön ja rajaviranomaisten toimivaltuuksia on päivitettävä mm. laite-etsinnän osalta. Rajalainsäädäntö on kyettävä pitämään ajan tasalla, jotta pystymme vastaamaan uudenlaisiin turvallisuusuhkiin tehokkaasti ja nopeasti.

Ehkäisemme väkivaltaa

Väkivallaton elämä on ihmisoikeus. Väkivaltaa on torjuttava ja ehkäistävä kaikissa sen muodoissa. Tämä vaatii sekä riittäviä resursseja polisiille ja muille viranomaisille väkivallan torjuntaan ja tutkimiseen, mutta myös riittäviä panostuksia ennaltaehkäisyyn, valistukseen ja vertaistyöhön. Meidän on yhä arvioitava vakavimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistustasoja sekä vaarallisimpien elinkautisvankien vapautumisen edellytyksiä

Verkkohäirintää on torjuttava aktiivisesti. Digitaalisen väkivallan, maalittamisen ja vihapuheen torjuntaa on tehostettava. Väkivalta tai sen uhka on aivan yhtä tuomittavaa verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Verkossa tapahtuvaan häirintään ja uhkailuun on suhtauduttava riittävän vakavasti ja siihen on puututtava nykyistä useammin. Poliisin resurssit verkkohäirintään ja vihapuheeseen puuttumiseksi on turvattava ja poliisin on myös tartuttava näihin ilmiöihin nykyistä aktiivisemmin.

Lähisuhdeväkivalta on yhä liian yleistä Suomessa. SDP haluaa, että lähisuhdeväkivallan sovittelu kielletään. Myös lähestysmiskieltoon liittyvä lainsäädäntö on uudistettava ja lainsäädäntöä tulee tarkentaa väkivallan ja häirinnän määritelmien osalta. Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja sen estämiseen sekä turvakoteihin tulee panostaa. Turvakodit sijoitetaan niin, että ne ovat aidosti saavutettavia, turvallisia, esteettömiä ja tavoitettavissa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ennaltaehkäisevälle työlle osoitetaan riittävät resurssit. Turvakotipaikkojen määrää on lisättävä Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti ja Suomi toimeenpanee Istanbulin sopimuksen kokonaan.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvien viharikosten tunnistamista ja niihin puuttumista tulee kehittää sekä sateenkaarinuorten, turvapaikanhakijoiden ja sateenkaariperheiden oikeuksia parantaa.