Kansainvälisen yhteistyön tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia

Ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja energiapulaan vastataan uusiutuvaan energiaan panostamisella ja infrastruktuuria, resurssientuotantoa ja teknologisia innovaatioita tukemalla. Ilmastonmuutos ja luontokato eivät pysähdy odottamaan paluuta rauhanaikaan, vaan työtä niiden pysäyttämiseksi jatkettava ja kiirehdittävä. Kansainväliseen ilmastotyöhön tulee panostaa. Suuntaa näyttämällä ja vaihtoehtoja tuottamalla Suomi myös kannustaa itseään suurempia maita ilmastotoimiin. Samalla olemme ilmastonmuutosta torjuvien innovaatioiden kehittäjämaa.

Rauhantyön merkitys on aggressiivisen nationalismin nousun ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien levottomuuksien myötä lisääntynyt. Rauhantyötä ja sen tukemiseksi perustettua Rauhanvälityskeskuksen toimintaa on edelleen tuettava määrätietoisesti.

Kaikkien toimijoiden tasapuolisen osallisuuden varmistaminen on keskeistä rauhanprosessien onnistumiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten ja nuorten osallistumisen vahvistamiseen. Jokainen kansalainen kärsiin sodan ja konfliktien seurauksista, siksi kaikki on otettava mukaan myös ratkaisuja etsittäessä. Kansalaisten laaja-alainen tuki on välttämätön rauhanprosessien kestävyyden takaamiseksi.

Voimapolitiikan yleistyminen, demokratian kaventaminen, energiakriisi ja kasvava ruokapula sekä sitä pahentava lannoitteiden raaka-aineiden puute uhkaavat ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa. Suomen tulee vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista tukevaa työtään niin omassa toiminnassaan kuin EU:n, YK:n, ja ihmisoikeusjärjestöjenkin viitekehyksissä. Osana tätä Helsingin yliopiston yhteyteen perustetun oikeusvaltiokeskuksen toimintaedellytyksiä tulee tulevalla kaudella määrätietoisesti vahvistaa.

Vahva Suomi kansainvälisesti

Kansainväliseen yhteistyöhön tulee panostaa Suomen edustusverkoston vahvistamista jatkamalla. Edustusverkostonsa kautta Suomi kykenee rakentamaan vaikuttavaa yhteistyötä tasavertaisena kumppanina, edistämään suomalaisen osaamisen vientiä ja tunnistamaan vaikuttamisen paikkoja kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla. Diplomatia on yhteistyön työkalu ja kahdenvälisillä suhteilla on keskeinen rooli monenkeskisten suhteiden tukemisessa ja täydentämisessä kaikilla politiikan aloilla.

Vahvistamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Turvallisuusympäristön muutosten takia yhteistyön merkitys on korostunut myös Suomen puolustuspolitiikassa. SDP:n johdolla Suomi haki vahvalla kansalaisten tuella Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsenyyttä ja aloitti jäsenyysprosessiin liittyvät strategisen ja taktisen tason valmistelut. Kärjistyvän voimapolitiikan maailmassa Suomen puolustusintressien ajaminen tapahtuu tehokkaimmin osana laajempaa yhteisöä, jonka jäsenenä Suomella on aktiivinen rooli puolustusyhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn tukemisessa ja kehittämisessä.

Suomen oman kansallisen puolustuksen kehittäminen perustuu jatkossakin koko maan ja sen väestön puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön.
Harjoitteleminen, huoltovarmuusvarautuminen, kyberpuolustus, tiedustelutoiminta ja puolustusteknologian kehittäminen ja hankkiminen on jo pitkään tapahtunut osana samanmielisten valtioiden yhteistyötä, koska se on tehokkain tapa toimia. Naton jäsenmaana yhteistoiminta ja luottamus syventyvät. Pelkkä jäsenyys ei kuitenkaan riitä vaan Suomen pitää jatkuvasti kehittää osaamistaan ja osallisuuttaan yhteisen turvallisuuden ylläpitämisessä kaikilla valtionhallinnon tasoilla. Turvallisuus tulee ymmärtää koko yhteiskuntaa läpileikkaavana tekijänä, joka yhdistää kansallisen puolustuksen, huoltovarmuuden, yhteistyön ja yhteiskunnan vakauden turvaamisen.

Suomella on Naton täysvaltaisena jäsenenä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin liittouman jäsenillä. Suomi ei hae erivapauksia vaan kantaa vastuunsa, mutta ei myöskään ole luovuttamassa kansallista päätösvaltaansa oman puolustuksensa resurssoinnin, kansainvälisen harjoitustoiminnan laajuuden, pysyvien toimintojen Suomeen sijoittamisen tai ydinaseiden suhteen. Nato on luottamukseen perustuva yhteistyöjärjestelmä, jossa ei ole mekanismeja kansallisen päätösvallan ylittämiseen.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset päivitetään ja Suomen asema osana puolustusyhteistyötä määritellään kansallisista tarpeistamme lähtien ensi vaalikauden ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Yhteistyön myötä Suomelle avautuu useita vaikuttamisen paikkoja liittyen muun muassa huoltovarmuuteen, tiedustelutoimintaan ja yhteisen puolustuksen organisoimineen.

Pohjoismaat ovat tärkeimpinä kumppaneinamme

Suomi on itsenäinen kansakunta ja pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ihmiskunnan yhteisen hyvän vahvistamiseksi. Valtioiden välisen yhteistyön lisäksi myös yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kansainvälistymistä on kannustettava ja hyvinvointia lisäävää ihmisten liikkuvuutta tuettava.

Haluamme, että Pohjoismaat on vastaisuudessakin maailman integroiduin alue, jolle on tunnusomaista valtioiden ja kansalaisyhteiskuntien välinen yhteistyö. Rajaesteitä vähennetään määrätietoisesti ja työtä tehostetaan erityisesti sosiaaliturvaan, työmarkkinoihin ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Toiminnan arktisella alueella on oltava ekologisesti kestävää ja siinä otetaan huomioon alkuperäiskansojen oikeudet.

Suomen hakeutuminen sotilasliitto Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa tarjoaa tilaisuuden syventää pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä entisestään sekä vaikuttaa positiivisesti arktisen alueen rauhanomaiseen kestävään kehitykseen ja vakauteen. Sosialidemokraatit haluavat laajentaa ja syventää pohjoismaista yhteistyötä sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan asemaa sen toteuttamisessa.

Tulevaisuus on yhteistyötä, varautumista ja vaikuttamista

Nykyisessä maailmantilanteessa korostuu varautumisen tarve. Tästä Suomi on pitänyt monin tavoin huolta varautumalla niin sotilaallisiin, hybridi-, kyber- kuin siviilikriiseihinkin sekä kansallisesti että kansainvälistä yhteistyötä syventäen. Suomen on kyettävä samanaikaisesti varautumaan pahimpaan ja kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, ettei pahin pääse toteutumaan.

Suomen aktiivisuutta konfliktien ennaltaehkäisyssä, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä ja aseriisunnan edistämisessä tulee jatkaa ja vahvistaa.

Nato-prosessin ohella Suomen tulee panostaa EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin kehittämiseen ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön merkityksen palauttamiseen. SDP korostaa miten tärkeää on, että Euroopan unioni pystyy vastaamaan autoritaaristen maiden omia kansalaisiaan sortavaan ja naapurimaita uhkaavaan haasteeseen oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja yhtenäisesti. Nyt nähty sotilaallisen voiman käyttö voi saada jatkoa muillakin politiikkalohkoilla, ellei sitä pysäytetä riittävän tehokkaasti. Tässä EU:n rooli tulee olemaan korvaamaton. Euroopan unioni on perustaltaan rauhanjärjestö, jonka juuret ovat yhteistyössä.

Ydinaseeton maailma

Ydinaseet uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa. Yksikin tahallinen tai tahaton ydinräjäytys Euroopassa voi ulottaa tuhoiset vaikutuksensa koko maanosaan. Sitoutuminen ydinaseriisunnan edistämiseen on ollut riittämätöntä. Ydinasekieltosopimus ja ydinsulkusopimus täydentävät toisiaan. Olemalla mukana ydinaseiden täyskieltoon tähtäävässä prosessissa Suomi tekee myös selväksi, ettei kestävää turvallisuutta voi laskea ydinaseiden varaan.

Yhteistyötä Atlantin yli

Transatlanttinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa on tärkeää Euroopan turvallisuudelle ja kestävää kehitystä tukevalle globalisaatiohallinnalle. Tämän yhteistyön perustana olevaa sitoutumista oikeusvaltioon, demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on vahvistettava.

YK:n kyvyttömyys puuttua konflikteihin, joissa osallisena on jokin sen turvallisuusneuvoston veto-oikeuden omaava pysyvä jäsen, on tunnustettava. SDP kannattaa YK:n turvallisuusneuvoston uudistamista edustavuuden ja legitimiteetin lisäämiseksi siten, että neuvostoa laajennetaan sekä uusilla pysyvillä että vaihtuvilla jäsenillä ilman veto-oikeuksia. Tavoitteena on veto-oikeuden käytön rajaaminen, yleiskokouksen mandaatin vahvistaminen ja pitkällä tähtäimellä myös nykyisistä veto-oikeuksista luopuminen.

YK:n kehittäminen on elinehto

YK on nyt ja tulevaisuudessa perusta monenkeskiselle järjestelmälle, jonka luomat laajasti vaikuttavat kansainväliset sopimukset hillitsevät asevarustelua, suojelevat ihmisoikeuksia ja ympäristöä sekä tukevat ponnisteluja globaalin köyhyyden voittamiseksi. Sen toimintakykyyn kohdistuvista vaikeuksista huolimatta YK on kuluneina vuosina saanut aikaa merkittäviä kestävää kehitystä edistäviä sopimuksia sekä avustustanut menestyksellisesti miljoonia avun tarpeessa olevia ihmisiä konfliktialueilla ja kehittyvissä maissa.

YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda2030 muodostaa yhdessä Pariisin ilmastosopimuksen kanssa työkalun yhteisten haasteiden selättämiseen. Sitoutumista on edelleen vahvistettava, panostuksia lisättävä ja uusia entistä kunnianhimoisempia tavoitteita asetettava. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin.