EU, jonka me haluamme

Suomen lähin ja keskeisin toimintaympäristö on Euroopan unioni. Se on Suomelle tärkein taloudellinen ja poliittinen viitekehys. EU vahvistaa hyvinvointia, lisää ihmisten, valtioiden ja yritysten välistä kanssakäymistä sekä edistää universaaleja arvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Euroopan unioni on myös merkittävä turvallisuuspoliittinen toimija.

Unionia tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää. Unionin on oltava nykyistä toimivampi, paremmin varautunut ja eurooppalaisten hyvinvointia edistävä, jotta selviämme yhdessä tulevaisuuden haasteista. Tulevina vuosina on jatkettava työtä unionin päätöksenteon tehostamiseksi ja demokratian lisäämiseksi. Määräenemmistöpäätöksentekoa on lisättävä ja oikeusvaltioperiaatteita noudatettava kaikessa päätöksenteossa. Suomen on oltava aloitteellinen ja edistyksellinen unionin kehittämisessä.

Unioni ja nykyinen kansainvälinen yhteistyö on rakennettu periaatteelle, jossa maailmassa noudatetaan sääntöjä ja sopimuksia. Tästä meidän on pidettävä kiinni. Euroopan unioni linkittyy tiiviisti ja poikkihallinnollisesti kaikkiin politiikan sektoreihin. EU-päätöksenteko on jokapäiväistä päätöksentekoamme.

Pandemian ja Venäjän käynnistämän sodan jälkeen meidän on keskityttävä vahvistamaan Euroopan unionia ja sen toimintavalmiuksia. Tulevien kriisien kohdalla meidän on oltava huomattavasti paremmin varautuneita. Unionin tulee olla valmistautunut erilaisiin kriiseihin, siksi on tärkeää vahvistaa unionin yleistä kriisinkestävyyttä, EU:n luonnetta ja kapasiteettia turvallisuusyhteisönä sekä kansainvälisen rauhan rakentajana.

Globaali, monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on Suomen etu. Rajat ylittäviin haasteisiin voidaan vastata vain kansainvälisellä yhteistyöllä. EU:n roolia ja vaikutusvaltaa on vahvistettava.

SDP edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n, jäsenmaiden ja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi. Lähivuosina on kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan merkittävästi muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen vastaamiseen ja kehitettävä EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä edelleen. Lisäksi on panostettava EU:n kriisinkestävyyteen eli resilienssiin: esimerkiksi EU:n teollisuuden kilpailukykyyn ja toimintavarmuuteen, hybridiuhkien torjuntaan, huoltovarmuuden vahvistamiseen sekä varautumiseen tulevaisuuden terveyskriiseihin.

Unionilla on oltava kansainvälisiä sopimuksia kunnioittava, kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen ja Schengenin kehittämiseen.

Euroopan unionilla on globaalia vaikutusvaltaa myös sääntelyyn, sillä unionissa tehty regulaatio vaikuttaa välillisesti kaikkialla maailmassa. Tätä vahvuutta unionin tulee hyödyntää.

EU on hiilineutraali hyvissä ajoin ennen vuotta 2050

EU on asettanut hiilineutraalisuustavoiteen saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä. Kun tavoitteen saavuttamiselle on asetettu suhteellisen pitkä aikaväli, on perustelua, että työtä sen saavuttamiseksi seurataan ja tavoitteen aikataulua lyhennetään mahdollisuuksien mukaan. On tärkeää, että EU:n yhteisestä budjetista tuetaan oikeudenmukaista siirtymää kaikissa jäsenvaltioissa.

EU on Ilmastosopimuksen alla käytävien neuvottelujen keskeinen toimija. Suomi kuuluu EU:ssa edistyksellisten neuvottelijoiden joukkoon. Suomi jatkaa ja tehostaa EU:ssa toimintaansa niin, että EU on aktiivinen globaalineuvottelija ja toimija. Erittäin tärkeä on pitää huolta kansainvälisen ilmastorahaston riittävästä tuesta kehitysmaille.

Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista varten eri sektoreille on asetettava pitäviä tavoitteita ja aikatauluja. Olemassa olevien rahastojen kuten esim. maatalouden tukemiseen tarkoitettuja varoja on kohdennettava selkeästi päästöjen vähentämiseen ja muutokseen sopeutumiseen.

EU:n talous- ja finanssipoliittisia sääntöjä on uudistettava

Tulevina vuosina Euroopan unionin talous- ja finanssipoliittiset säännöt tulevat tarkasteltaviksi. Sääntöjen keskeinen tehtävä on luoda reilut, tasaiset markkinaolosuhteet ja vähentää riskejä. Tässä ei ole onnistuttu erityisesti velkaantumisen osalta, ja SDP näkee EU:n finanssipolitiikan sääntöjen uudistamisen tarpeellisena.

Tulevaisuudessa unionin talouspolitiikan kehityksessä keskeisenä tavoitteena on oltava kestävän talouskasvun luominen, unionin kansalaisten hyvinvoinnin parantuminen ja rajat ylittävien ongelmien torjuminen. Sääntöjen tehtävä on turvata finanssipolitiikan kestävyys jäsenvaltioissa. Jokainen jäsenvaltio on vastuussa omasta talouspolitiikastaan, sen kestävyydestä sekä tarvittavien rakenneuudistusten ja tulevaisuusinvestointien tekemisestä. Jokainen maa on lähtökohtaisesti vastuussa veloistaan eikä kannustimia ylivelkaantumiselle tule luoda.

Finanssipolitiikan kestävyyden on pidettävä sisällään mahdollisuus toteuttaa kasvua, vihreää siirtymää ja strategista autonomiaa tukevaa talouspolitiikkaa. Sääntökehikon on mahdollistettava aktiivinen, suhdannevaihteluita ja vaihtotaseiden epätasapainoja tasoittava talouspolitiikka ja reagointi talouden toimintaympäristön muutoksiin.

Sääntöjen tulee olla läpinäkyviä ja mahdollisimman yksinkertaisia. Niiden toimeenpanon on oltava ennakoitavaa.

SDP:n näkemyksen mukaan talous- ja rahaliittoa on yhä kehitettävä vastaamaan paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Finanssipolitiikan sääntelykehikon arvioimisen lisäksi myös eurooppalaisen ohjausjakson toimintaa tulee entisestään kehittää. Siinä tulee painottaa taloudellisten mittareiden lisäksi sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä indikaattoreita, jotta sen puitteissa voidaan vahvistaa myös sosiaalista koheesiota.

Kilpailukykyinen Eurooppa

Kansainvälisessä teknologiapolitiikan suunnittelussa ja luomisessa Suomen tulee jatkossakin olla pragmaattisen kilpailupolitiikan puolustaja Euroopan unionissa. EU:n tulee olla Suomelle laajennettu kotimarkkina – ja esimerkiksi siltä osin kuin digitaalinen sisämarkkina ei toteudu, Suomen on määrätietoisesti poistettava esteitä ja taisteltava protektionismia vastaan.

Eurooppalaisessa elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa on tähdättävä siihen, että koko maanosan on eettisen datatalouden, uusien teknologisten läpimurtojen ja innovaatiotoiminnan kotipesä.

Suomen perinteisesti korostamaa kilpailullisuutta on haastettu viime vuosina ennen kaikkea suurten EU-jäsenmaiden vaatimuksella valtiontukien lisäämisestä. Uuden maailmantilanteen geotalous onkin otettava huomioon, samoin tuotantoketjujen hallinnan edellyttämä teknologinen autonomia. Tällöin on kuitenkin ajateltava sisämarkkinaa kokonaisuutena: jos Euroopan sisällä hyödykkeet ja palvelut kulkevat esteettömästi, voidaan asettaa ehtoja niin hiilitullien, kolmansien maiden valtiontukien kuin kriittisten teknologioiden ja huoltovarmuuden osalle.

SDP kannattaa EU:n avoimen strategisen autonomian kehittämistä erityisesti teknologiassa. Haitallista, haavoittuvuuksia lisäävää riippuvuutta kolmansien maiden tuotannosta on vähennettävä. Samanaikaisesti valtiontukia rajoitetaan EU:n sisällä ja edistetään politiikkaa, jolla rajoitetaan valtiontukia myös kolmansien maiden osalta. Reilu kilpailu on eurooppalaisen sosialidemokratian ytimessä.

Euroopan unionin ilmastopolitiikka on myös elinkeinopolitiikkaa. Kunnianhimoisena tienraivaajana Eurooppa luo ennakoitavan toimintaympäristön ja markkinan uudelle hiilinegatiiviselle teollisuudelle. Ilmastopolitiikkaa toteutettaessa on turvattava eurooppalaisten yritysten kilpailukyky suhteessa unionin ulkopuolisissa maissa toimiviin yrityksiin mm. ottamalla käyttöön hiilitullit ja varmistamalla yrityksille riittävän pitkät siirtymäajat uuden sääntelyn tullessa voimaan sekä panostamalla TKI-rahoitukseen.

Turvaamme sosiaaliset oikeudet ja työntekijöiden oikeudet muuttuvassa ympäristössä

SDP edistää EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Lähtökohtana on työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen, mutta myös sosiaalisten oikeuksien toteutuminen laajemmin, koko unionin tasolla. Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa on edelleen kehitettävä. Esimerkiksi lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista tulee vahvistaa.

Kaikkein turvattomimmat työntekomuodot, kuten vastentahtoiset nollatuntisopimukset, tulee kieltää koko EU:n alueella. Itsensätyöllistäjien ja yksinyrittäjien taloudellisen ja sosiaalisen työmarkkina-aseman parantaminen edellyttää yhteisiä, EU:n laajuisia pelisääntöjä. Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen on varmistettava myös digitalisoituvassa maailmassa, erityisesti alustataloudessa. SDP edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä, mm. palkkauksen avoimuuden lisäämistä eurooppalaisella tasolla.

SDP haluaa vahvistaa EU:n kykyä vastata terveyspoliittisiin kriiseihin ja edistää EU:n kykyä koordinoida ratkaisuja terveyshaasteisiin. Tulevaisuuden pandemioihin varautumisen lisäksi tulee kehittää esimerkiksi syövän torjuntaa ja terveysteknologioiden kehittämistä EU-tasolla.

EU:n oikeusvaltioulottuvuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista on parannettava

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin toiminnan perusta.  Oikeusvaltioperiaaterikkomuksiin, kuten lehdistönvapauden ja tuomioistuinten riippumattomuuden loukkauksiin, on reagoitava unionin tasolta päättäväisesti ja unionin oikeusvaltiotyökaluja kehitettävä edelleen.

Vapaa kansalaisyhteiskunta on demokraattisen päätöksenteon perusta ja sitä on aktiivisesti tuettava. EU:n on varmistettava ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen digitaalisessa ympäristössä sekä torjuttava disinformaation levittämistä.

SDP ei hyväksy yrityksiä heikentää naisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä vammaisten asemaa Euroopassa. Esimerkiksi oikeutta aborttiin on rajattu ja Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta (Istanbulin sopimus) on kyseenalaistettu yhä useammassa maassa myös EU:ssa. SDP ajaa ihmisoikeuksiin perustuvaa, kaikkinaisen syrjinnän poistavaa politiikkaa paitsi Suomessa myös koko EU:n alueella.

Kehitetään EU:n kykyä puuttua unionissa ilmeneviin oikeusvaltiorikkomuksiin, kansalaisjärjestöjen toiminnan ja lehdistönvapauden rajoittamiseen sekä muihin unionin perusarvojen loukkauksiin.

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on vahvistettava

EU:lle on rakennettava yhteinen turvapaikkapolitiikka, jossa kaikki jäsenmaat kantavat vastuunsa hädänalaisimpien ihmisten auttamisesta. Pelkkä turvapaikkapolitiikka ei kuitenkaan riitä, vaan EU:lla on oltava myös Euroopan rajojen ulkopuolelle katsova pakolaispolitiikka. Painopiste tulee olla sellaisten ratkaisujen hakemisessa, jotka tarjoaisivat kehittyvissä maissa tällä hetkellä oleskelevalle pakolaisten suurelle enemmistölle edellytykset ihmisarvoisen elämän rakentamiseen näissä maissa. EU:n alueelta on aina voitava hakea turvapaikkaa.

Oikeus suojeluun on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja se on myönnettävä sitä tarvitseville.  Turvapaikkapolitiikka tarvitsee vahvistamista sekä Suomen että EU:n tasolla. Samalla kun suojelua tarvitseville myönnetään suojelua, järjestelmään kuuluu, että myös kielteisiä päätöksiä on voitava antaa. Järjestelmän on oltava luotettava myös niin päin, että lainvoimainen kielteinen päätös pitää ja se pannaan toimeen.

Maahanmuuton tulee olla hallittua sekä oikeudenmukaista. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla kokonaisuudessaan sellaista, että se tukee osaltaan yhteiskunnan vakautta, turvallisuutta ja työvoiman saatavuutta. Eurooppa tarvitsee maahanmuuttoa ja tätä varten tarvitaan nykyistä toimivampia sääntöjä ja rakenteita työperäisen maahanmuuton mahdollistamiseksi. Maahanmuuttopolitiikan on oltava eettisesti kestävää ja sellaista, että se torjuu laittoman maahantulon ja ihmissalakuljetuksen mahdollisuuksia.

Uutena haasteena on Eurooppaan pyrkivien käyttäminen hybridivaikuttamisen välineenä. Tähän vastaamiseksi on luotava koko Euroopan laajuiset kestävät toimintamallit. Suomi seuraa aktiivisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaa ja käyttää hybridivaikuttamisen torjunnassa täysimääräisesti hyväkseen kansainvälisten velvoitteidensa salliman liikkumavaran.

Tavoitteena on, että kiintiöpakolaisjärjestelmästä tulee ensisijainen humanitäärisen maahanmuuton väylä niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa. Ihmissalakuljetukseen sekä laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun puututaan tehokkaasti.