Kunnianhimoista ja uudistavaa elinkeinopolitiikkaa

Teknologia on tärkein keinomme muokata Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuutta kestäväksi. Ilmastokriisin ratkaisuissa digitalisaatio ja datatalous ovat avainasemassa.

Suomalaisia yrityksiä on kannustettava uudistumaan ja kasvamaan kansainvälisiin mittoihin. Suomessa on monipuolinen ja terve yritysverkosto, joka uskaltaa ja investoi. Menestyvät yritykset huolehtivat myös työllisyydestä ja osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

Marinin hallituksen aikana Suomi on jälleen noussut kestävällä tavalla maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon – kansainvälisissä vertailuissa sijoituksemme on parempi kuin kertaakaan vuoden 2005 jälkeen.

Seuraavaan vaalikauden aikana on luotava tulevaisuuden teollisuuspolitiikan perusteet. Suomen teollisuuden on nojattava korkeaan jalostusasteeseen, korkeampaan tuottavuuteen, robotiikan lisääntyvään hyödyntämiseen, osaamiseen, päästöttömyyteen ja nykyistä laajempaan määrään menestyjiä. Valtion rooli teollisuuden menestyksessä on ensisijaisesti toimintaympäristön vakaudesta ja ennakoitavuudesta, riittävästä investointiasteesta, osaajien määrästä ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen.

Haluamme olla maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö ilmastoteollisuudelle ja datatalouden edelläkävijöille – maailmaa parantavalle liiketoiminnalle. Nopeasti muuttuva digitaalinen maailmantalous vaatii rohkeaa, strategista elinkeinopolitiikkaa.

Missiolähtöinen elinkeinopolitiikka

Elinkeinopolitiikan on oltava missiolähtöistä. Politiikan missiolähtöisyys tarkoittaa, että hallitus asettaa yhteistyössä tutkijoiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa pitkän aikavälin yhteiskunnalliset tavoitteet, jotka ohjaavat päätöksentekoa. Missiot edellyttävät tasapainoista ja strategista ohjausta. Elinkeinopolitiikan on lähtökohdiltaan oltava toimiala- ja teknologianeutraalia, mutta pienen maan on osattava myös kohdentaa rohkeasti rajallisia panoksiaan omiin vahvuuksiinsa.

Yritykset toivovat investointipäätöksiinsä ennen kaikkea ennakoitavuutta. Varsinkin nykyisessä kriisien maailmanajassa tulevaisuus voi näyttää epävarmalta – pahimmillaan se hidastaa tai jopa siirtää investointeja tulevaan. Sosialidemokraattien johtaman hallituksen kunnia-asia on tuottaa varmuutta epävarmaan aikaan ja luotettavuutta vaihteleviin olosuhteisiin – varsinkin, kun innovaatiosyklit ovat useimmiten pidempiä kuin hallituskaudet.

Uusien teknologioiden, osaamisen ja palveluiden ympärille rakentuvat start up -yritykset ovat tärkeitä Suomen kestävälle kasvulle. Korkeakoulujen yhteyteen rakentuvat yrityskiihdyttämöt, -hautomot ja -alustat auttavat uusien ideoiden jalostumisessa yrityksiksi ja menestyväksi liiketoiminnaksi. On myös edistettävä kotimaisen omistajuuden ja pääomasijoitusmarkkinan kehitystä, jotta hyödyt yhtiöiden kasvusta saadaan yhä laajemmin Suomeen. Korkeakoulujen, yksityisen sektorin ja valtion yhteistyössä on varmistettava kasvuyritysten rahoitus, innovaatioiden nopea skaalaaminen ja osaavan johdon ja henkilöstön saaminen yrityksiin.

Johdonmukainen linja edellyttää myös, ettei jokaisen vaalikauden alussa pyörää aina keksitä uudestaan. Ei ole itseisarvo käynnistää kokonaan uusia ohjelmia-, strategia- ja tiekarttatöitä. Kaikissa linjauksissa on määriteltävä selkeät tavoitteet, mittarit niiden toteutumiselle sekä nimetyt vastuutahot.

Toimiva kilpailu on kuluttajien etu ja tukee tuottavuuden kasvua. SDP kannattaa kunnianhimoista kilpailupolitiikkaa.  Kilpailuviranomaisten toimivaltuuksien ja resurssien on oltava tasolla, joka mahdollistaa aidon puuttumiseen keskittyneisiin markkinoihin ja tarvittaessa jopa liian hallitseviksi kasvaneiden yritysten pilkkomisen.

Teemme Suomesta datatalouden ja teknologian suunnannäyttäjän

Data on digitaalisen maailmantalouden kriittinen raaka-aine. Sen kerääminen, hyödyntäminen ja jalostaminen tarvitsevat selkeitä sääntöjä, jotka samaan aikaan vahvistavat kansalaisten oikeuksia ja kannustavat datan hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi.

Datatalous on uuden maailmanjärjestyksen keskeinen kilpailukenttä, jossa geotalouden keskeiset toimijat ajavat omia etujaan. Sosialidemokraattien johtamassa hallituksessa Suomi on ajanut omaa datastrategiaa, joka on vaikuttanut vahvasti EU:n linjauksiin. Suomi ja Eurooppa menestyvät sääntöpohjaisessa datataloudessa, joka perustuu eettisyyteen ja ihmiskeskeisyyteen, jossa turvallisuus ja luottamus korostuvat. Niin markkinoilla kuin sisällöissä emme voi jäädä monikansallisten digijättien valtaan, emmekä toisaalta antaa tilaa autoritääristen valtioiden valvonta- ja alistamisteknologioille.

Marinin hallituskaudella liian hajallaan ollutta datahallintoa on yhtenäistetty määrätietoisesti. Uusi digiministeriryhmä vastaa strategisesta johtamisesta, poikkihallinnollinen digitoimisto toimeenpanosta. Lyhyessä ajassa tämä yhdistelmä on tuottanut Digikompassin, Suomen digitaalisen strategiaohjelman 2030-luvulle saakka ensimmäisenä maana Euroopassa. On ilmiselvää, että digiministeriryhmän, digitoimiston ja digikompassin uraauurtavaa työtä on jatkettava seuraavalla hallituskaudella.

Myös kyberturvallisuuteen tehtyjä panostuksia on jatkettava. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan nykyinen hallitus linjasi kriittisten alojen kyberturvallisuudesta ja selkeytti johtamisjärjestelyjä.

SDP kannattaa ihmisten vahvaa oikeutta hallita omaa dataansa. Suomalaisen MyData -liikkeen periaatteet on Suomen määrätietoisella työllä vahvistettu myös EU:n datasäädöksiin. Dataoperaattorit, jotka auttavat kansalaista hallitsemaan yritysten hänestä keräämäänsä dataa, voivat olla Suomelle ennen pitkää menestyvää liiketoimintaa.

Suomi on edelläkävijä erillisten data-avaruuksien (data spaces) hyödyntämisessä – onhan meillä maailman ensimmäinen terveysdatan toisiokäytön lainsäädäntökin. Kun uusia datatiloja avataan kansainvälisessä yhteistyössä, Suomen on jatkossakin otettava aloite tietoturvan ja mm. datan yhteen toimivuuden ja sen sujuvan hyödyntämisen esimerkiksi tutkimuskäytössä varmistamiseksi.

Suomen erityinen teknologinen etulyöntiasema perustuu langattomaan datasiirtoon. Samalla, kun 5g-verkkojen merkittävimpiä mahdollisuuksia teollisessa internetissä (IoT) ei ole vielä otettu laajasti käyttöön, olemme jo 6g-teknologian ja -tutkimuksen eturintamassa. Kuten GSM:n osalta 1980-luvulla, nyt on ratkaisevan tärkeää vaikuttaa 6g-standardeihin, sääntöihin ja käytänteisiin globaalilla tasolla. 6g-verkkojen suorituskyky ja reunalaskennan mahdollisuudet mullistavat monia toimialoja, joissa seuraava hallitus voi auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan ennennäkemättömiä taloudellisia hyötyjä.

Tekoälyn ja syväoppimisen investointien täytyy olla tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen ytimessä samalla kun huomioidaan teknologioiden merkittävät eettiset haasteet. Suurten datamassojen osalta myös supertietokoneiden – kuten Kajaaniin saatu Euroopan suorituskykyisin LUMI – ja tiedonsiirtoa nopeuttavien tietoliikennekaapeliyhteyksien on oltava Suomen menestyksekkäitä panoksia aidosti omavaraiseen teknologiseen infrastruktuuriin. Menestys kvanttitietokoneissa on varmistettava Suomen ja Euroopan etulyöntiasema kansainvälisiä yhteistyö- ja rahoitusrakenteita vahvistamalla.

Suomessa on laadittava yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kansallisen kvanttistrategia, jonka tavoitteena on suomalaisen ja eurooppalaisen osaamisen vahvistaminen ja yhteistyörakenteiden luominen.

Suomen tavoitteena tulee olla, että maamme julkinen hallinto on maailman innovaatio- ja teknologiamyönteisin. Kokeiluympäristöjä on luotava entistä enemmän ja reaaliaikataloutta on vietävä eteenpäin. Digitaalinen identiteetti mahdollistaa palveluiden rakentamisen, toimii uuden liiketoiminnan luomisen kivijalkana ja mahdollistaa ulkomaisten osaajien rekrytoinnin sujuvoittamisen.

Reaaliaikataloudessa tarkoituksena on automatisoida julkisen ja yksityisen sektorin taloustietoja. Jokainen kansantaloudessa tapahtuva transaktio on nähtävillä reaaliaikaisesti. Sen avulla poistetaan yrityksiltä nykyiset raportointivaatimukset eli saavutetaan säästöjä sekä yrityksille että hallinnolle, vaikeutetaan harmaata taloutta ja saadaan joka hetki päivittyvä kuva talouden osa-alueista.

Panostamme vientiin ja kansainväliseen kasvuun

Suomen ja kansainvälisen verkostomme tulee olla läsnä siellä, missä voimme luoda kestävää kasvua. Tämä edellyttää muutoksia ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinonimisteriön alaisten organisaatioiden toiminnassa. Tärkeintä on yhteisten tavoitteiden laatiminen.

Suomalaisyritysten kansainvälistymisen tulokset kertovat, että elinkeinorakenteemme ei ole monipuolistunut odotetulla tavalla ja tämä on suuri ongelma Suomen kestävälle kasvulle. Yrityksien kansainvälistymistä on tuettava nykyistä vahvemmin ja strategisemmin.

Vienninedistämistoiminta on toteutettava hallinnonalat ylittävänä yhteistyönä, jossa myös korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on vahva roolinsa yritysten ja julkisten organisaatioiden rinnalla. On tärkeää, että TKI-toiminnot ja vienninedistäminen voivat olla jatkossa myös eri organisaatioissa. Vienninedistämisen yhteistä suunnittelu- ja reaktiokykyä talouden rakenteiden ja toimialojen muuttuessa on lisättävä. Yritys- ja liiketoimintatarjoamia kootaan yhteistyössä ja ennakoiden keskeisten Team Finland –toimijoiden välillä. Toimintaa johdetaan yhdessä sekä räätälöidään ja suunnataan yhteistyössä myös uusille toimialoille tai rakennetaan tarjoamia, jotka ohittavat perinteiset toimialat kokonaan. Valmisteilla oleva EnergySampo ja Nokian 5G ratkaisujen päälle syntyvät vientikokonaisuudet ovat tästä hyviä esimerkkejä.

SDP:n tavoitteena on, että Suomen viennin kestävä kasvu on vähintään verrokkimaiden tasolla, tavoitteena kaksi prosenttia vuodessa. Suomen vahvempi kasvu ja tuottavuus tulevat suurelta osin yritysten kasvun ja investointien kautta.

Yrityksille tulee tarjota selkeä kasvupolku. Yrityksille tarjottavien palveluiden ja tukijärjestelmän on toimittava yrityslähtöisesti ja muodostettava polku yksinyrittäjyydestä kansainväliseen kasvuun – ei niin, että yrittäjä asioi vuorotellen jokaisen viranomaisen kanssa ja selvittelee tukijärjestelmien mahdollisuuksia.

Yritykselle on saatava yksi Team Finland -kontaktihenkilö, jonka kanssa asiointi eri viranomaisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti on sujuvaa ja tuloksellista. Kasvupolun varrelle kootaan myös yksityisiä toimijoita, jotka tukevat yrityksiä esimerkiksi kansainvälistymisen rahoituksen, rekrytointien ja osaamisen vahvistamisen kanssa. Suomen vienninedistämisen verkostojen tulee ulottua maakuntiin ja kaupunkeihin saakka. Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimintoja on yksinkertaistettava, yhdistettävä kansainväliset toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi ja Team Finland -organisaatioiden strategista ohjausta vahvistettava määrittämällä niille yhteinen strategia ja tavoitteet.

Uteliaisuustutkimuksella tuottavuutta, kasvua ja hyvinvointia

Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopolitiikan isona tavoitteena on laaja-alaisesti hyväksytty linjaus siitä, että T&K-rahoituksen taso tulee olla 4 % BKT:sta vuonna 2030. Koko TKI-järjestelmän ja uuden tiedon omaksumisen pohjan muodostaa vahva perustutkimus ja koulutus, jonka pitkäjänteinen kasvava rahoitus on turvattava. Suurimmat investoinnit tavoitteen toteutumiseksi tulevat yksityiseltä sektorilta ja siten yritysvetoisessa innovaatiopolitiikassa tulee huomioida järjestelmällisesti vipuvaikutuksen aikaansaanti. Myös erilaisten innovaatiorahoitusinstrumenttien osalta on toimittava joustavasti eli kokonaisuudessa tulee olla mukana suorat tuet, lainat, takaukset, pääomasijoitukset ja huolella valmistellut verovähennykset.

TKI-järjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena. Julkisen TKI-rahoituksen kasvaessa tulee rahoitus lähtökohtaisesti kohdistaa tasapainoisesti kaikille eri innovaatiojärjestelmän osille. Nykyisten toimijoiden rahoitustasoja pitää pystyä johdonmukaisesti ja tasapainoisesti nostamaan. Rahoituksen kasvun alkuvaiheessa erityistä huomioita tulee kiinnittää yrityslähtöisen soveltavan tutkimuksen tukemiseen yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

Suomessa tarvitaan enemmän niin yritysvetoista soveltavaa tutkimustyötä kuin myös esimerkiksi korkeakouluissa tehtävää perustutkimusta. 4 % BKT –tavoite on niin kunnianhimoinen, että nollasummapeli eri instituutioiden rahoituksen osalta ei edistä asiaa, vaan tasojen tulee nousta kauttaaltaan. Tuettavien TKI-kokonaisuuksien tulee olla riittävän suuria, jotta rahoituksen vaikuttavuus taataan.

Suomessa on paljon hankkeita, jotka voivat hyödyntää EU-rahoitusta ja siten tukea maamme kilpailukykyä. Suomen tulee panostaa EU:n TKI-rahoituksen kotiuttamiseen ja nostaa se vähintään verrokkimaiden tasolle. Tämä edellyttää ensinnäkin strategista ja järjestelmällistä otetta EU:n TKI-politiikkaan ja -ohjelmiin, mutta myös voimakkaampaa panostusta TKI-hankkeiden valmistelun tukemiseen ja omarahoitukseen kansallisesti.

Innovaatiotyötä on viety pitkään valtionhallinnon tasolla eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. Seuraava askeleena jokaisen ministeriön on tehtävä omat innovaatio-ohjelmansa, jotka sitovat ja kirittävät johdonmukaisesti innovaatioiden lisäämistä niin ministeriön työssä kuin myös kulloisenkin ministeriön alaisten toimijoiden työssä. Tiede- ja innovaationeuvostolle on annettava oikeus tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvien aloitteiden edistämiseen kaikilla hallinnonaloilla.

Innovaatiopolitiikassa ei voi myöskään liiaksi korostaa ennustettavuuden tärkeyttä. Järjestelmän pitää olla ketterä, mutta innovaatiotyötä tekeville tahoille pitää antaa työrauha tehdä työtään pitkäjänteisesti. Ennustettavuuden vahvistamiseksi on jatkettava parlamentaarista, ylivaalikautista työtä päivittämällä T&K-rahoituksen rakenteita ja jakautumista koskeva suunnitelma vaalikausittain.

Muitakin innovaatiojärjestelmän hyviä periaatteita, kuten teknologianeutraalius, kilpailullisuus ja yhteistyö, on esitetty parlamentaarisen TKI-työryhmän ensimmäisessä raportissa, ja SDP on sitoutunut niihin vahvasti. Tutkimusten mukaan vahvin vastine julkiselle innovaatiorahoitukselle saadaan suuntaamalla se korkean tuottavuuden yrityksille. Tämä korostaa myös syvään tieteelliseen osaamiseen perustuvien innovaatioiden merkitystä.

Teollisen mittakaavan pilottien ja tuotannollisten innovaatioiden muuttuminen tuotannolliseksi toiminnaksi, palveluliiketoiminnaksi ja suuremmaksi työpaikkojen määräksi on tällä hetkellä kohta, jossa tarvitaan enemmän tukea. Valtion tuella, yhdessä korkeakoulujen ja yksityisen sektorin kanssa, on tärkeä rooli innovaatioiden muuttuessa teolliseksi tuotannoksi. On kehitettävä tarvittavat uudet tuki- ja rahoitusinstrumentit, jotka kohdennetaan erityisesti korkean riskin teollisiin demonstraatiohankkeisiin ja tuotannollisiin investointeihin. Yksi tarvittava malli on osaavaa julkista ja yksityistä pääomaa yhdistävä rahasto, joka voi rahoittaa yrityksiä ja kehityshankkeita laajasti erilaisilla välineillä.

Innovaatiopolitiikassa pitää tukea radikaaleja ja kokonaisia aloja tai liiketoimintamalleja uudistavia innovaatioita niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi julkisestikin tuettu innovaatiokokeilu epäonnistuu, mutta vahvassa järjestelmässä tulee myös olla mahdollisuus tähän.

Valtion ja kuntien vuosittaiset noin 45 miljardin euron hankinnat vaikuttavat olennaisesti elinkeinotoiminnan kehitykseen. Hankinnat tulee suunnitella siten, että ne tukevat suomalaisen elinkeinotoiminnan kehittymistä ja uusien innovaatioiden kysyntää. Keskeistä on, että ekologinen ja sosiaalinen vastuullisuus sekä laaja-alainen vaikuttavuus ohjaavat hankintoja. Olennaista on vuoropuhelu yritysten ja julkisen hallinnon välillä. Kunnille on annettava nykyistä laajemmat elinkeino- ja työllisyyspolitiikan välineet tuomalla niille esimerkiksi nykyisiä ELY-keskusten työkaluja.