Osallisuus on demokratian edellytys

Demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta on vaalittava. Kaikkialla maailmassa demokraattiseen järjestelmään kohdistuu uhkia. Vapaa, elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, toimiva vaalijärjestelmä, kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet sekä tiedon ja tiedonvälityksen avoimuus ovat välttämättömiä edellytyksiä demokratian säilymiselle vahvana ja vakaana myös tulevaisuudessa.

Äänestysaktiivisuuden lasku ja osallisuuden epätasainen jakautuminen ovat jatkuneet jo pitkään. Varakkaammat, korkeammin koulutetut ja muuten hyväosaiset sekä iäkkäämmät äänestävät ja osallistuvat muita enemmän ja tämä näkyy tutkimusten mukaan vahvasti myös politiikan sisällöissä. Useissa edellisissä vaaleissa erityisen huolestuttavaa on ollut äänestysaktiivisuuden eriytyminen asuinalueiden välillä.

SDP tavoittelee seuraavalla vaalikaudella merkittäviä toimia demokratian vahvistamiseksi. Näitä olisivat esimerkiksi vaalien kampanjakatto, jolla säädettäisiin vaalikampanjoille euromääräiset ylärajat sekä aktiiviset toimet äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.

Tarvitsemme Suomeen laajan demokratiaohjelman, joka sisältää toimia demokratian vahvistamiseksi niin demokratiakasvatuksen, äänestämisen kynnyksen madaltamisen kuin poliittisen toiminnan helpottamisen suhteen.

Kansalaisyhteiskunnan toimivuus ja toimintaedellytykset on turvattava. Ilman aktiivista ja autonomista kansalaisyhteiskuntaa ja sen tuottamaa toimeliaisuutta suomalainen yhteiskunta ja demokratia eivät toimi. Kansalaisjärjestöjen osallisuus päätöksenteon valmistelussa sekä julkisen datan avoimuuden ja digiesteettömyyden lisääminen ovat demokratian toimivuuden kannalta tärkeitä vaatimuksia. SDP haluaa vahvistaa toiminnan edellytyksiä ja riittävää autonomiaa tukevia rakenteita ja rahoitusjärjestelmiä, jotka mahdollistavat moniäänisen ja elävän toiminnan tuleville vuosikymmenille.

Vaalijärjestelmää tulee kehittää niin, että äänestysaktiivisuus nousee. Teknologian kehittymisen seurauksena myös demokratian digitalisoituminen on edennyt. Nettiäänestämisen vaatima tekninen arkkitehtuuri täytyy rakentaa ja sen luotettavuutta on tutkittava huolellisesti.

Edustuksellista demokratiaa on tuotava lähemmäs arkea. Tarvitaan toimia niin valtakunnallisella kuin alue- ja kuntatasolla varmistamaan, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman yhteisönsä päätöksentekoon ja tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Tämä vaatii erityisiä toimia vammaisten ja muuten heikommassa asemassa olevien ryhmien kuulemiseksi ja osallistamiseksi.

Kansalaisaloitteen vaikuttavuutta on tehostettava. Nykyisellään kansalaisaloitteella ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai olemassa olevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Kansalaisaloitteen vaikuttavuus ei ole kansanedustajia sitova tai edes neuvoa-antava. Kansalaisaloiteprosessia on tehostettava. SDP haluaa, että vastaisuudessa valiokuntien tehtävä mietintö, jossa viitoitetaan jatkotoimet tai perustellaan aloitteen hylkääminen. Lisäksi kansalaisaloitteen ei pidä raueta hallituskauden päätyttyä.

Otetaan käyttöön niin sanottu keskustelualoite kunta-, maakunta-, eduskunta- ja EU-tasolla. Keskustelualoitteessa kansalaisilla on säädetyn kannattajamäärän kerättyään mahdollisuus viipymättä saada asia tai kysymys päätöksentekijöiden ajankohtaiskeskusteluun. Oikeus kansalaisaloitteeseen ja keskustelualoitteeseen tulisi ulottaa myös 16–18-vuotiaisiin.

Kenenkään yhteiskunnallisen osallistumisten estämistä ei voi hyväksyä. Vihapuhe kaventaa demokratiaa ja vähentää halukuutta osallistua päätöksentekoon. Häirintä kaventaa erityisesti tyttöjen ja naisten vapautta ja mahdollisuuksia osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Häirinnän ja vihapuheen torjunnan toimia ja säätelevää lainsäädäntöä on tehostettava.