Sote-uudistuksella turvaamme palvelut

Julkinen palvelutuotanto on oltava sote-uudistuksen tavoitteiden täyttämiseksi ensisijaista, laadukasta ja riittävää. Sote-uudistusta viedään eteenpäin alueilla ja kansallisesti siten, että integraatio toteutuu ja peruspalvelut vahvistuvat merkittävästi. Hoitopolkujen tulee olla selkeitä sekä katkeamattomia ja ihmisten tulee pysyä palveluiden keskiössä myös alueiden ja kuntien välisissä yhdyspinnoissa.

Hyvinvointialueiden erityisiin, kansallisiin tehtäviin sekä tutkimukseen ja opetukseen, jotka hyödyttävät koko maata, on panostettava pitkäjänteisesti ja niiden rahoitus turvattava. Siirretään matkojen, lääkkeiden ja kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuuta hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueiden kehitystä tulee seurata myös tasa-arvon ja demokratian näkökulmasta. Palveluja on oltava oikeus saada kummallakin kansalliskielellä kaikilla hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueiden rahoituspohjaa on vahvistettava. Hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää palveluista lähellä meistä jokaista. Tätä varten tarvitaan myös kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden ja kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. SDP kannattaa hyvinvointialueiden taloudellisen autonomian lisäämistä ja mahdollisuutta kerätä omaa rahoitusta myös verotuksen kautta.

Turvaamme sote-palveluiden oikea-aikaisen saatavuuden

Seitsemän päivän hoitotakuulla turvataan kansalaisille nykyistä nopeampi hoitoon pääsy perusterveydenhuollon kiireettömissä tilanteissa. Uudistuksella tavoitellaan terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistamista ja palvelujen saatavuuden parantamista. Lisäksi on panostettava hoidon jatkuvuuteen esimerkiksi omalääkäri-omahoitaja -toimintamallia kehittämällä ja hyödyntämällä.

Koronaepidemian aiheuttamaa hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa tulee edelleen purkaa. Koronaepidemian vaikutusta koko väestön terveydentilaan, toimintakykyyn ja hyvinvointiin on seurattava ja arvioitava vielä pitkään epidemian hiipumisen jälkeenkin.

Yksityisellä palvelutuotannolla on jatkossakin tärkeä rooli palveluiden saatavuuden turvaamisessa ja parantamisessa. Kun yksityistä palvelutuotantoa hyödynnetään osana julkisesti järjestettyä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, on palveluiden oltava saatavilla samoilla ehdoilla ja samansuuruisilla asiakasmaksuilla.

Pidämme asiakasmaksut kohtuullisina

SDP:n pitkän aikavälin tavoitteena on terveyskeskuslääkärin vastaanoton muuttaminen maksuttomaksi. Asiakasmaksut eivät saa koskaan olla hoidon tai palveluiden piiriin hakeutumisen esteenä, joten sote-asiakasmaksujen kohtuullistamista on jatkettava.

Tehdään tarvittavat muutokset, joilla sote-asiakasmaksukaton kertymisen seuranta siirretään pois asiakkaan vastuulta. Kehitetään maksukaton kertymistä siten, että paljon palveluita käyttävien kustannukset eivät kasautuisi kalenterivuoden alkuun vaan jaksottuvat eriin vuoden ajalle.

Yhdistetään maksukatot (terveydenhuolto, matkat, lääkkeet, päivä- ja työtoimintojen matkat) esimerkiksi kuukausittaisen takuueläkkeen tasolle.

Mielenterveysongelmia on ehkäistävä ennalta ja hoidettava ajoissa

Mielenterveyden kysymykset ovat terveyspolitiikan suuria haasteita, ja niihin on löydettävä toimivia ratkaisuja nopeasti. Mielenterveyspalveluiden resursseja ja alan koulutusmääriä on lisättävä nopeasti.

Mielenterveysstrategia 2030 toimeenpanoa on jatkettava ja erityiseksi painopisteeksi on nostettava lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Strategia on linkitettävä muihin ikäkausistrategioihin ja -ohjelmiin.

Hoitosuunnitelman mukaisten terapioiden ja muiden hoitomuotojen saatavuus on turvattava koko maassa. Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota niin kouluterveydenhuollossa, työpaikoilla ja työterveydessä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Opintojen ja työn ulkopuolella oleville nuorille palveluita on oltava saatavilla esimerkiksi Ohjaamoissa tai muiden palveluiden yhteydessä. Matalan kynnyksen keskusteluapua arjessa tulee olla tarjolla nykyistä huomattavasti enemmän ja helpommin.

Jatketaan Työelämän mielenterveysohjelmaa ja vahvistetaan siinä erityisesti mielenterveyttä edistäviä ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviä toimia. Kelan korvaamista sairauspäivistä joka kolmas on mielenterveystaustainen, työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet.  Työelämän mielenterveystoimien tavoitteena on edistää työpaikoilla tapahtuvaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja vähentää niistä johtuvia sairauspoissaoloja ja varhaista eläköitymistä.

Mielenterveyspalveluihin hakeutuvalle on taattava oikea-aikainen ja toimiva hoitopolku. Lasten ja nuorten erikoistason mielenterveyspalveluiden saatavuuteen on satsattava ja itsemurhien ehkäisytyötä jatkettava. Nuorten tarpeeton pompottelu mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä pitää lopettaa.  Järjestöjen rooli nuorillekin suunnatussa matalankynnyksen ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää. On tärkeää, että kuntia ja hyvinvointialueita kannustetaan monialaiseen yhteistyöhön oikea-aikaisten ja toimivien palveluiden kehittämisessä.

Mielenterveysvaikutusten arviointia on kehitettävä osana päätösten vaikutusarviointia kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Paras päihdepolitiikan työkalu on ennaltaehkäisevä työ

Alkoholin ja huumeiden käytön ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy auttaa vähentämään sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnalle muodostuvia kustannuksia. Ennaltaehkäisevän työn työkalupakki on hyvin moninainen. Siihen kuuluu muun muassa perheiden ongelmiin, huono-osaisuuteen, mielenterveyden ongelmiin ja syrjäytymiseen puuttumista, päihdekasvatusta sekä ongelmien varhainen tunnistaminen. Tätä varten opiskeluhuollon ja peruspalveluiden henkilöstön päihdetyön osaamista tulee kehittää. Erityisen tärkeää on kehittää päihdeongelmien tunnistamista sekä muuttaa päihdeongelmiin suhtautumista niin, että niistä on helpompi puhua ja kysyä. Myös peliriippuvuuksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa.

Jokaisen päihdeongelman kanssa kamppailevan tulee saada tarvitsemaansa hoitoa ja apua. Huumeiden käytöstä määrättävät rangaistukset eivät saa olla esteenä tähän hoitoon hakeutumisessa tai sen saannissa. Huumeiden käytön rangaistavuutta ja huumeiden käyttäjille kohdistettuja palveluita tulee tarkastella kokonaisuutena. Tarvitaan käyttöön toimintamallit, jotka parhaiten vähentävät huumeiden käyttöä ja huumehaittoja sekä mahdollistavat hoidon ja tuen kaikille sitä tarvitsevilla.

Viime vuosina päihdepalveluiden ongelmana on ollut erityisesti palveluiden riittämättömyys sekä siitä johtuneet saatavuuden ongelmat. Hoitoon pääsy tulee taata kaikille oikea-aikaisesti ja palveluiden on oltava saavutettavia kaikille. Hoitoihin pääsyn vaatimuksia ja asiakkaille hankalia prosesseja tulee helpottaa. Palveluiden järjestämisessä on hyödynnettävä myös kolmannen sektorin osaaminen ja varmistettava järjestöjen toiminnan jatkuvuus. Lisäksi palveluissa sekä niiden suunnittelussa ja kehittämisessä tulee ammattilaisten rinnalla hyödyntää myös kokemusasiantuntijoita ja heidän osaamistaan.

Hyvinvointialueilla tulee varmistaa palveluiden toimiva integraatio, jotta päihdeongelmista kärsivät saavat kaiken tarvitsemansa avun mahdollisimman helposti ja nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan päihdeosaamista tulee vahvistaa ja päihdelääketieteen osaamista lisätä.

Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla huumehaittojen ja -kuolemien ennaltaehkäisy. Tässä tärkeässä osassa ovat ennaltaehkäisevä päihdetyö ja -hoito, lisäksi tarvitaan muita toimia. Tutkitusti merkittävään osaan itsemurhista liittyy myös päihteiden käyttöä, minkä takia on erityisen tärkeää pystyä tarjoamaan päihdehoidossa oleville myös tarvittavat mielenterveyden palvelut. Yksi tärkeä keino vähentää haittoja on neulojenvaihdon toteutumisen varmistaminen tulevaisuudessa hyvinvointialueilla. Tätä voidaan järjestää myös liikkuvana palveluna. Yhtenä keinona ehkäistä huumekuolemia ja -haittoja tulee kokeilla valvottuja huumeiden käyttöhuoneita. Kokeilu antaisi tietoa palveluiden toimivuudesta sekä huumeiden käytöstä.

Päihde- ja riippuvuusstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi tulee tehdä hallituskausittain toimenpideohjelma.

Alkoholi aiheuttaa ylivoimaisesti eniten päihdehaittoja Suomessa. Alkoholi on myös merkittävä tekijä väestöryhmien välisten terveyserojen taustalla. Etenkin alkoholin käytön arkipäiväistyminen on lisännyt alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia Suomessa. Vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on yksi tehokas keino alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Valtion alkoholimonopolin omistajaohjaus tulee jatkossakin säilyttää sosiaali- ja terveysministeriössä.

Myös veikkausvoittovarajärjestelmän muutos korostaa yhtiön roolia pelihaittojen ehkäisyssä.

Tavoittelemme suun terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaista saatavuutta

Suun terveydenhuolto tulee nähdä osana terveydenhuollon kokonaisuutta. Suun terveydenhuollon palveluja koskeva lainsäädäntö poikkeaa muusta terveydenhuollosta, vaikka suun terveydellä on vahva yhteys muuhun terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimustieto osoittaa, että suun sairaudet ovat yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, nivelreumaan ja syöpään. Suun sairauksia on eniten heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla henkilöillä.

Suun terveydenhuollon asiakasmaksuja tulee vähentää ja hammastekniset työt sisällyttää asiakasmaksukaton piiriin. Korkeat maksut ovat liian usein esteenä asianmukaisen hoidon saamiselle.

Suun terveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikaa esitetään lyhennettäväksi kuudesta kolmeen kuukauteen samaan aikaan kun avosairaanhoidon hoitotakuuta esitetään lyhennettäväksi seitsemään vuorokauteen. Tämä on tärkeä edistysaskel suun terveydenhuollossa, vaikka kolme kuukautta on edelleen hyvin pitkä aika odottaa hoitoa, ja lisäksi se on huomattavan paljon pidempi aika kuin muuhun terveydenhuoltoon.

Suun sairauksien oikea-aikaisella ennaltaehkäisyllä, säännöllisillä tarkastuksilla ja varhaishoidolla voidaan vaikuttaa myös keskeisiin kansansairauksiin ja hillitä kustannusten kasvua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Ikäihmisille hyvä, mielekäs ja turvallinen elämä

Arvokas vanhuus on perusoikeus. Jokaisella meistä tulee olla oikeus luottaa siihen, että palvelut ja hoiva ovat riittäviä ja laadukkaita ikääntyessämme. Ikäihmisten oikeus saada yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluita palvelutarvearvion pohjalta on turvattava aina, asumismuodosta riippumatta. Kotiin tuotavia palveluita on monipuolistettava.

Vanhusten hoivan henkilöstömitoituksen tosiasiallinen toteutuminen on varmistettava koko maassa. Tarvitaan riittävät resurssit mitoitusten valvomiseen, jotta jokainen voi luottaa oman ja läheistensä hoivan toteutuvan. Tavoitteenamme on, että ikäihmiset voivat elää kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin. Tehostetun palveluasumisen (hoiva-asuminen) on oltava mahdollista oikea-aikaisesti tarvittaessa, jotta kukaan ei jää turvattomaksi ilman tarpeellista hoivaa.

Edistetään ikäihmisten toimintakykyä turvaavia yksilöllisiä asumisratkaisuja ja monimuotoista asumista. Parannetaan kotiin annettavien palvelujen saatavuutta ja tuetaan ikäteknologian käyttöönottoon kannustavia ratkaisuja. Panostetaan muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja muistiystävälliseen yhteiskuntaan kansallisesti ja poikkihallinnollisesti. Huomioidaan muistisairaiden vaihtelevat palvelutarpeet ja tuen tarvitsijoiden moninaisuus. Turvataan vanhuspalvelu-uudistuksen toimeenpano varmistamalla henkilöstön saatavuus.

Iäkkäiden ihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen tarvitaan kaikkien panosta. Kansalaisyhteiskunnan ja järjestökentän rooli on erityisen merkittävä: järjestöissä kehitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, ja erilaisista vapaaehtoistyön muodoista hyvin toteutettuina hyötyvät sekä vapaaehtoistyötä osakseen saavat että vapaaehtoistyön tekijät.

Omaishoito ja perhehoito tulee nähdä lisäresurssina, ei kustannuseränä. Tuetaan omaishoitajien jaksamista tarjoamalla esimerkiksi maksuttomia tukipalveluita ja perhehoitoa vapaiden mahdollistamiseksi. Vahvistetaan omaishoitajien oikeutta saada omaishoitosopimus. Omaishoidontuen saamisen kriteerien ja toimeenpanon tulee olla yhdenvertaiset koko maassa. Parannetaan edelleen omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista.

Parannamme apteekkipalveluiden saatavuutta

Apteekkipalveluita on uudistettava siten, että uudistuksessa ensisijaisesti turvataan lääketurvallisuus ja alueellinen palvelujen saatavuus.

Helpotetaan apteekkien perustamista ja vähennetään perustamiseen liittyviä valitusprosesseja. Luovutaan apteekkilupien tarveharkinnasta siten, että kaikki vähimmäiskriteerit (mm. toimijan pätevyys ja sopivat toimitilat) täyttävät voisivat vapaasti perustaa apteekin.

Luovutaan apteekkien sijainnin ja määrän rajoittamisesta siten, että samalla kuitenkin turvataan lääkkeiden saatavuus koko maassa.

Otetaan käyttöön uusi lääkkeiden verkkomyyntilupa samoilla vähimmäiskriteereillä kuin apteekkilupa, mutta ei edellytä kivijalka-apteekkiin sidottua apteekkilupaa. Sallitaan hintakilpailu reseptilääkkeiden toimitusmaksun osalta.

Turvaamme järjestöjen roolin ja rahoituksen palvelutuotannossa

Järjestöt tuottavat tärkeitä sote-palveluita ja järjestävät toimintaa, jotka osaltaan turvaavat ihmisille ehyet palveluketjut ja estävät putoamista yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle.

Järjestöt ovat keskeisessä roolissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Sotejärjestöt ovat merkittävä osa ihmisille tärkeän hyvinvoinnin, turvan, hoivan, kuntoutumisen ja toipumisen jatkumoa. Järjestöt eivät ainoastaan täytä julkisen palvelujärjestelmän aukkoja, vaan tuottavat yhteiskunnalle korvaamattomia ennaltaehkäiseviä ja osallisuutta lisääviä toimintoja sekä toimivat palvelujen käyttäjien äänenä ja edunvalvojina.

Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava ja varmistettava, että hyvinvointialueilla pienilläkin toimijoilla on mahdollisuus tuottaa palveluita.