Rakennamme hyvinvointia kunnissa ja alueilla
Kestävät kunnat rakentuvat vahvan talouden ja yhteistyön varaan. Seuraavan hallituskauden ajan kuntapolitiikan tehtävänä on kuntien toiminnan pitkäjänteinen ja tarkoituksenmukainen kehittäminen. Kunnilta ei siirretä pois tehtäväkokonaisuuksia eikä tehdä merkittäviä työvoimapulaa entisestään vaikeuttavia mitoitusten kiristyksiä. Kunta-alan työpaikkojen houkuttelevuuteen on panostettava, jotta voimakkaan eläköitymisen vuosien haasteisiin voidaan vastata. Nykyisistä mitoituksista on kuitenkin pidettävä kiinni.
Tulevaisuudessa Suomessa on vahvat ja aktiiviset kunnat, jotka rakentavat uutta enemmän kuin korjaavat vanhaa. Kunnille turvataan mahdollisuudet oman alueensa ja elinvoimansa kehittämiseen.
Kuntia kannustetaan hakemaan paikallisesti järkeviä ja toimintaa uudistavia ratkaisuja sekä tekemään yhteistyötä muiden kuntien, hyvinvointialueiden sekä muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Valtio tukee kuntaliitoksia. Kuntiin ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä suuria hallinnollisia uudistuksia, vaan kunnille annetaan hyvinvointialue- ja TE-uudistuksen jälkeisille vuosille työrauha.
Kunnilla on merkittävä rooli sujuvan ja turvallisen arjen, osallisuuden ja elinvoimaisuuden rakentamisessa. Julkisen sektorin varautumisen merkitys on korostunut viime vuosien kriisitilanteiden hoitamisessa. Tätä kykyä on ylläpidettävä ja vahvistettava.
Kuntia tuetaan koronakriisin sekä Ukrainan kriisin jälkihoidossa niin, että kuntien palvelut ovat kuntalaisten saavutettavissa ja niitä vahvistetaan tarpeen mukaan. Palveluilla vahvistetaan sujuvaa arkea ja kuntalaisten kykyä toimia kriiseissä kestävästi.
Kaupungit elinvoiman lähteinä
Kaupunkien ja pienempien kuntien välillä on toimiva yhteys. Kaupungit, seutukaupungit ja kasvukeskukset luovat elinvoimaa seuduille samalla kun harvaan asutun Suomen tuotteita ja palveluja tarvitaan koko Suomessa. Solidaarisuus erilaisten alueiden välillä tarkoittaa niiden erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä.
Suomi tarvitsee vahvaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa. Kaupunkipoliittisen päätöksenteon on huomioitava kaupunkien ja alueiden erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja haasteet monipuolisesti. Kaupunkipolitiikalla ehkäistään alueellista eriarvoistumiskehitystä, luodaan edellytyksiä kasvulle, huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, lisätään innovaatioita, parannetaan ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja luodaan houkuttelevia elinympäristöjä. Suurten kaupunkien kyky vastata kasvun edellyttämistä investoinneista on turvattava. Väestömäärän kasvun aiheuttama paine palvelujärjestelmään on huomioitava.
Alueellinen segregaatio eli eriarvoisuuden lisääntyminen erityisesti kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisällä heikentää hyvinvointia, lisää sosiaalisen taustan yhteyttä yksilön menestykseen opinnoissa ja työmarkkinoilla sekä hukkaa yhteiskunnan potentiaalia. Alueellista segregaatiota vähennetään asuntopolitiikalla, laadukkailla palveluilla ja perheiden tukemisella. Segregaatiosta kärsivillä alueilla tulee panostaa erityisesti alueen koulujen resursointiin ja palveluiden sijoittamiseen monipuolisesti koulujen yhteyteen. Nykyinen moniviranomaisyhteistyöhön perustuva Ankkuri-malli on osoittanut toimivuutensa ja sitä pitää lisätä. Alueille, jossa eriarvoisuuden kasvun riski on olemassa, tulee luoda erityinen toimintamalli viranomaisten yhteistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden tueksi siten, että salassapito- tai muut määräykset eivät ole yhteistoiminnan liiallinen hidaste.
Pääkaupunkiseutu on strategisesti oma kokonaisuutensa. Metropolialueen kilpailukykyä suhteessa kansanvälisiin verrokkeihin on tuettava tarvittaessa erityisratkaisuilla. Valtakunnallisessa kaupunkipolitiikassa tarvitaan vahvaa ja tasavertaista kaupunkien, alueiden ja valtion välistä kumppanuutta ja suoraa vuoropuhelua.
Hyvinvointialueet palvelujen toteuttajina
Hyvinvointialueiden toimeenpanoa tuetaan riittävällä rahoituksella ja ohjauksella. ICT-järjestelmien yhteensovittamiseen ja koronan jälkeiseen hoitojonojen purkuun sekä palvelujen saavutettavuuden tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja palvelujärjestelmän kehittämisessä on tärkeää tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Huolehdimme siitä, että kunnat ja hyvinvointialueet varmistavat yhteistyöllä sekä taloudellisella ja rakenteellisella tuellaan kolmannen sektorin toimijoiden toimimisen.