Haemme säästöjä ennakkoluulottomasti

Ongelmien ennaltaehkäisy hillitsee menoja

Paras keino vähentää julkisia menoja on vaikuttaa niiden taustalla oleviin tarpeisiin. Esimerkiksi työkyvyttömyyteen liittyvät menot vähenevät, jos ihmisten terveys ja työkyky ovat kunnossa. Tällä hetkellä työkyvyttömyyden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain useita miljardeja euroja. Vastaavasti työllisyyden vahvistaminen vähentää sosiaaliturvamenoja ja riittävä asuntotuotanto vähentää asumistukimenoja.

Terveydenhuollossa palveluiden painopisteen siirto voi hillitä tulevia menopaineita. Vahvistamalla peruspalveluita voidaan puuttua terveysongelmiin etukäteen, jolloin säästetään kalliista erikoissairaanhoidon kuluista.

Ongelmia ennaltaehkäisevät julkiset palvelut ovat tärkeitä. Poliittisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan laaja-alaista ja laadukasta vaikutusarviointia, jotta osataan välttää lyhytnäköiset säästöt ja toisaalta uskalletaan tehdä investointeja, joiden hyödyt tulevat pidemmällä aikavälillä.

Säästöjä valtion toimitiloista, toiminnan uudistamisesta sekä hankinnoista

Valtion tulee pyrkiä toiminnassaan siihen, että palvelut tuotetaan kansalaisille kustannusvaikuttavasti. Palvelujen laadusta tai henkilöstön työoloista ei kuitenkaan saa tinkiä. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi tehostamalla tilankäyttöä ja matkustamista sekä palvelujen tarjontaa.

Valtion tulee jatkaa tilankäytön tehostamista ja pyrkiä menosäästöihin vauhdittamalla toimitilastrategian toimeenpanoa. Samalla voidaan saada vuositasolla jopa sadan miljoonan tuotot tarpeettomien tilojen myynnistä.

Tilankäytön tehostaminen onnistuu, kun eri virastot käyttävät enemmän tiloja yhdessä ja tarjoavat palveluja yhteisissä palvelupisteissä. Etätyön lisääntyminen helpottaa tilankäytön tehostamista, sillä toimitilojen käyttöasteet ovat laskeneet merkittävästi.

Uudet työskentelytavat vähentävät myös matkustamista. Koronan aikaan matkustuskulut laskivat valtiolla vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa. Tarpeettoman matkustamisen vähentämisestä on saatavissa vuositasolla kymmenien miljoonien säästöt myös normaaliaikoina. Lisäksi tehostetaan ajan käyttöä, jolloin aikaa jää esimerkiksi parempien palvelujen tuottamiseen.

Palvelujen digitalisointi auttaa myös kansalaisia ja yrityksiä, kun jatkossa palveluja saa entistä enemmän automaationa, milloin vain. Myös käyntiasiointi korvataan etäpalveluilla, joita saa esimerkiksi kotiin tai aiempaa lähempänä olevaan palvelupisteeseen. Näin säästyy aikaa ja matkakilometrejä.

Tuoreimpien arvioiden mukaan valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien julkiset hankinnat ovat vuositasolla noin 45 miljardia euroa. Se kertoo julkisen ja yksityisen sektorin kytköksistä ja siitä, että yrityksillä ja järjestöillä on keskeinen rooli julkisten palvelujen tuottamisessa. Tällä vaalikaudella on panostettu hankintojen kehittämiseen, ja työtä on jatkettava. Olennaista on, että hankinnoissa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ekologiset näkökohdat. Kokonaistaloudellisuus edellyttää, että hinnan sijaan tarkastellaan laatua. Hankinnoissa on mahdollista saada säästöjä siten, että hankintakilpailuihin saadaan jatkossa entistä enemmän tarjouksia, jolloin hinta-laatusuhde paranee. Se onnistuu pilkkomalla hankinnan kohteen siten, että useammat tahot voivat osallistua kilpailutuksiin ja käymällä tarjoajayritysten sekä järjestöjen kanssa aktiivista vuoropuhelua. Satsaamalla hankintaprosesseihin ja -osaamiseen voidaan saada merkittävää säästöä hankinnoissa.

Yritystuet on käytävä läpi tarkkaan

Menosäästöjä tulee etsiä muualta kuin etuuksista ja palveluista. Yksi kohde on yritystuet. Erilaisia yritystukia on kymmenittäin ja pelkästään suorien tukien yhteismäärä on yli kolme miljardia euroa. Näiden suorien tukien lisäksi on verotukina toteutettuja yritystukia.

Menosäästöjä etsiessä nämä tuet on käytävä tarkkaan läpi. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteerityöryhmän vuonna 2019 tekemiä suosituksia. Yritystuissa on suosittava erityisesti niitä tukia, jotka tukevat talouden uudistumista ja korkean tuottavuuden työpaikkojen luomista ja säilymistä tai ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä.

Julkista taloutta voisi vahvistaa pienentämällä tätä tukikokonaisuutta maltillisesti riittävällä siirtymäajalla. Esimerkiksi suurituloisille kohdentuva yrittäjävähennys, perintöveron sukupolvenvaihdosten huojennus ja listaamattomien yhtiöiden kevennetty osinkoverotus ovat verotukina toteutettuja yritystukia, joiden vaikutus julkiseen talouteen on satoja miljoonia euroja.
Maatalouden osalta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukea ja turkistuottajien lomituspalveluita voisi karsia.