Suomen pitää pyrkiä vaikuttamaan aktiivisesti laajenevassa globaalissa koulutusyhteistyössä

Millaisia asioita meidän täytyy oppia tulevaisuuden koulussa? Mikä tekee ihmisestä erityisen? Millaisia taitoja kone oppii ja ei opi?

Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä miettii OECD:n johtama työryhmä, johon on kutsuttu mukaan maita, jotka ovat pärjänneet PISA-arvioinneissa vuosikymmenien mittaan. Suomi on mukana tässä joukossa. Yhteistä osallistujille on panostus ja kiinnostus koulutukseen. Työn tavoitteena on hahmotella pitkän tähtäimen koulutustavoitteita tulevan kolmen vuoden kuluessa. Viimeisin kokous seitsemän maan edustajien kesken oli marraskuun lopussa Singaporessa.

Koulujärjestelmät muuttuvat hitaasti. Tänä vuonna syntyvät lapset aloittavat peruskoulunsa vuonna 2030 ja viimeistelevät toisen asteen oppivelvollisuuden 2040-luvun puolella. Siksi nyt on syytä hahmotella ja pikku hiljaa laittaa täytäntöön uudistuksia, joita uskomme 2040-luvun maailman vaativan.

Koulut ovat syntyneet osaksi kansallisia järjestelmiä. Monet muutosvoimat ovat kuitenkin globaaleja kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja eriarvoistuminen. Siksi on viisasta miettiä tulevaisuutta yhdessä.

Suomen on pyrittävä vaikuttamaan aktiivisesti laajenevassa globaalissa koulutusyhteistyössä. Meidän kokemuksemme ja näkemyksemme kiinnostavat. Samalla uusien kysymyksien pohtiminen ensimmäisten joukossa ja yhdessä muiden ja keskenään erilaisten maiden kanssa varmistaa, että haastamme jatkuvasti myös oman järjestelmämme ja voimme kehittyä.