Ympäristövaliokunnan sd-edustajat: Kehysriihessä unohdettiin rakennusala, ilmasto ja luonto
Ympäristövaliokunnan demariedustajat kritisoivat hallituksen kehysriihen päätöksiä rakennusalan, ilmastokriisin ja luontokadon unohtamisesta.
Rakennusalalle ei ole luvassa elvytystä asunto- tai korjausrakentamiseen. Kasvutoimien sijaan hallitus päätti kehysriihessään vähentää erityisryhmien investointiavustuksia yli 65 prosentilla 43 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Erityisryhmistä vain vammaisten investointiavustukset on rajattu leikkauksen ulkopuolelle.
– Erityisryhmien investointiavustuksien aivan suhteeton 28 miljoonan leikkaus koskettaa muun muassa ikääntyneitä, asunnottomia ja opiskelijoita, jotka tarvitsisivat kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Yhdistettynä asuntorakentamisen hiipumiseen se pahentaa osaltaan edessä häämöttävää asuntopulaa ja vaikeuttaa entisestään rakennusalan historiallista ahdinkoa, valiokunnan varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma toteaa.
Sd-edustajat katsovat, että ympäristöministeriön hallinnonalalla ei ole hyödynnetty riittävästi mahdollisia tulolähteitä leikkausten sijaan.
– Hallitus olisi voinut tehdä kehysriihessä päätöksiä, jotka olisivat sekä lisänneet tulopuolta että edesauttaneet ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hallituksen esittelemälle kasvupaketille olisi voitu hakea rohkeasti rahoitusta myös ympäristölle haitallisista tuista. Lupaavalta kuulosti tässä vaiheessa kuitenkin hallituksen aikomus laajentaa jäteveroa ympäristöministeriön selvitysten mukaisesti, mikä edistäisi kiertotaloutta ja lisäisi valtion verotuloja, Pinja Perholehto pohtii.
Sd-jäsenet pitävät myös suoraan ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vaikuttavien toimien puuttumista lyhytnäköisenä politiikkana.
– Mitä vähemmän teemme, sitä kalliimmaksi se suomalaisille ja Suomelle jatkossa tulee. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevien toimien puuttuminen kielii ymmärtämättömyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Millä keinoin hallitus aikoo keplotella itsensä tilanteesta, jossa sen toimettomuus hiilinielukysymyksessä johtaa mahdolliseen miljardilaskuun, kun Suomi ei pysty täyttämään EU-velvoitteitaan ja joutuu kenties ostamaan nieluyksiköitä muilta mailta, Johan Kvarnström kysyy.
– Orpon hallituksen päästövähennyksistä ei näytä olevan apua tähän kysymykseen. Liikenteen sähköistäminen on tärkeä ensiaskel puhtaampaan liikenteeseen, mutta valitettavasti liikenteen päästövähennykset liukuvat yhä kauemmas, kun sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa korotetaan. Joukkoliikenteen sähköistämiseen käytetyn määrärahanhan tämä hallitus poisti jo syksyllä tekemässään budjetissa, Marko Asell muistuttaa.
