Ympäristövaliokunnan sd-edustajat: Hallitus väheksyy kuntien ilmastotyötä
Hallitus puskee läpi esitystä, jolla kumotaan ilmastolaista kuntien velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Esittelypuheenvuorossaan ministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi, ettei ympäristöhallinnosta löydetty ”vähemmän välttämätöntä” säästökohdetta. Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto (sd) on kokoomusministerin viestistä tyrmistynyt: – Hallitus lähettää kuntiin aivan väärän signaalin kunnissa tehtävien ilmastotoimien tärkeydestä ja suoraan sanoen vähättelee kuntien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Juuri kuntatasolla pystytään huomioimaan paikalliset erityispiirteet ja räätälöimään omaan kuntaan sopivat ratkaisut.
– Jos velvoitteen kumoaminen johtaa siihen, ettei osa kunnista tee ilmastosuunnitelmaa eikä siksi myöskään ilmastotoimia, vaikuttaa se ilmastolain tavoitteiden eli myös vuoden 2035 hiilineutraalisuuden saavuttamiseen. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että tämä vaikutus olisi korvattava muilla toimilla. Tähän mennessä olemme kuulleet vain isoja puheita, sillä hallituksen ilmastoteot ovat olleet iso nolla, Perholehto jatkaa. – Meillä nimenomaan ei ole varaa luopua yhdestäkään ilmastotoimesta tilanteessa, jossa rajapyykkinä pidetyn 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti jo tänä vuonna.
Lisätoimien tarpeesta on huomautettu jo aiemmin muun muassa kahdessa peräkkäisessä ilmastovuosikertomuksessa. Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksen hallituksen passiivisuudesta ilmastopolitiikassa. Ilmastolain mukaan valtioneuvoston on päätettävä lisätoimista ja muutettava ilmastopolitiikan suunnitelmia, jos lain tavoitteita ei saavuteta.
– Orpon hallitus reagoi aivan päinvastoin saksimalla ilmastolaista paikallisten toimien osuuden pois. Ilmastolakia heikennetään myös kaventamalla lain soveltamisalaa, koska käsittelyssä olevan lakimuutoksen myötä se ei velvoittaisi enää kunnan viranomaisia. Kunnat mahdollistavat kuntalaisille ja yrityksille ilmastokestävän arjen tekemällä merkittäviä ilmastoratkaisuja liittyen kaavoitukseen, maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, julkiseen liikenteeseen, energiayhtiöiden omistajaohjaukseen sekä julkisiin hankintoihin. Tämä huomioiden on vaikea perustella, miksi ilmastolakia ei sovellettaisi kunnan viranomaisiin, huomauttaa kansanedustaja Johan Kvarnström.
Vasta reilun vuoden voimassa olleen velvoitteen kumoamista perustellaan säästötoimena ja ”norminpurkuna”, ja hallitus lakkautti määrärahojen myöntämisen jo etukäteen tämän vuoden alusta.
– Esityksen perusteleminen julkisen talouden säästönä on käsittämätön, sillä mitä vähemmän ilmastotyötä kunnissa tehdään, sitä suuremmat kustannukset jäävät lopulta valtion kannettaviksi. Kunnat voivat hakea rahoitusta myös EU:sta, mutta se ei varmasti kevennä hallinnollista taakkaa. Norminpurulta tämä voi pintapuolisesti näyttää niiden erityisesti pienten kuntien kohdalla, jotka eivät ilman velvoitetta ilmastotyöhön lähtisi, mutta jotka itse asiassa hyötyisivät velvoitteesta eniten. Jokainen kunta tarvitsee suunnitelman päästöjen vähentämiseksi, sillä ilmastotekoja ei voi jättää vapaaehtoisuuden varaan, summaa kansanedustaja Marko Asell.
– Kun hallitusneuvotteluissa saavutettiin ilmastokysymyksissä kompromissi, Petteri Orpo totesi, ettei ilmastolakia avata. Nyt se on kuitenkin avattu. Kuntien ilmastosuunnitelmia koskeva pykälä lisättiin ilmastolakiin Marinin kaudella ja tosiasia on, että perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki viime kauden kansanedustajat, joilla on nyt ministerinsalkku hallussaan, äänestivät tämän puolesta, edustajat muistuttavat.
Ympäristövaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä ilmastolain muuttamiseksi hyväksyttiin tänään 14.11. Valiokunnan sd-ryhmä esitti hallituksen esityksen hylkäämistä.
