Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: Historiallinen Nato-lainsäädäntö etenee
SDP:n valiokuntaryhmä kiittelee hallituksen ja eduskuntapuolueiden yhteistyötä Nato-jäsenyyttä koskevan kansallisen lainsäädännön saattamiseksi valmiiksi vielä tämän vaalikauden aikana. Eduskunta käsitteli ulkoasiainvaliokunnan mietintöä Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon tiistaina 21.2.
– Eduskunta käsitteli tänään historiallista Nato-lainsäädäntöä. Ulkoasiainvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä korostetaan Suomen ensisijaisena tavoitteena Suomen ja Ruotsin liittymistä puolustusliitto Natoon yhdessä ja mahdollisimman nopeasti. Niin ikään valiokunnan päätösehdotuksessa viitataan sekä Suomen että Ruotsin liittymispöytäkirjoihin eli sitoudumme jo nyt hyväksymään myös Ruotsin jäseneksi, mikäli Suomi ehtisi Natoon ensin. Odotamme, että myös Ruotsi ratifioi samoin perustein Suomen jäsenyyden, vaikka sitä tuskin tarvitaan. Näin signaloimme sitä, että emme tee eroa jäsenyysprosessiemme välillä, vaikka joku vielä niin haluaisi tehdä. Lähdemme siitä, että molempien maiden Nato-jäsenyys tulee tapahtumaan Vilnan huippukokoukseen mennessä, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja kommentoi.
– Nato-jäsenyys on meille merkittävä askel. Suomi tulee sen myötä osaksi Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustusratkaisun peruslähtökohta pysyy kuitenkin samana. Suomen oman kansallisen puolustuksen kehittäminen perustuu jatkossakin koko maan ja sen väestön puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Nato-jäsenyys ei myöskään poista Suomen ensisijaista omaa vastuuta puolustuksensa järjestämisestä. Puolustuksemme vahvistamisen ohella Suomen tulee panostaa rauhan edistämiseen niin Euroopassa kuin laajemmin. Se ei saa unohtua nyt tällä varautumisenkaan aikakaudella, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen sanoo.
– Kärjistyvän voimapolitiikan maailmassa Suomen puolustusintressien ajaminen tapahtuu tehokkaimmin osana laajempaa yhteisöä. Nato tulee olemaan meille keskeinen puolustusyhteistyön ja siihen liittyvän suunnittelun viitekehys. Se ei kuitenkaan vähennä tarvetta aktiiviselle EU-politiikalle. Aivan kuten ulkoasiainvaliokunta korostaa mietinnössään, että Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Johannes Koskinen kommentoi.
– Naton jäseninä niin Suomi kuin Ruotsi tulevat olemaan turvallisuuden tuottajia – ei kuluttajia. Itämeren alueen vakaus ja Pohjolan turvallisuus ovat vahvasti molempien maiden intressissä. Olemme myös keskeisessä asemassa niiden mahdollistajina. Nato ja sen jäsenmaiden tuoma lisäturva tulee edistämään niin Suomen ja Ruotsin kuin koko Pohjolan vakautta, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen sanoo.
