Tytti Tuppuraisen puhe 29.8. SDP:n puoluejohdon ja eduskuntaryhmän työvaliokunnan kesäkokouksessa

29.8.2024

Hyvät ystävät, bästa kamrater.

Hallituksen budjettiriihi lähestyy kovaa tahtia, ja tiedämmekin jo, miten sen juoni etenee. Hallitus jatkaa valitsemallaan tiellä. Kokoomus jatkaa keskeisen vaalilupauksensa rikkomista kuittaamalla budjetin, jossa otetaan ennätykselliset, lähes 13 miljardia euroa uutta velkaa. Perussuomalaiset taas jatkavat suomalaisille tärkeiden palveluiden määrätietoista alas ajamista, vaikka vielä ennen vaaleja he lupasivat nämä turvata.

Nytt för denna period är nedskärningar som drabbar medborgarsamhället och försätter det finländska kulturfältet i stora svårigheter.

Uutta tällä kaudella ovat leikkaukset, joilla vaikeutetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja ajetaan suomalainen kulttuurikenttä syvään ahdinkoon.

Hallituksen velkamoto jyrää alleen kaiken sen, joka ei ehdi alta pois. Nyt hallituksen harvesterin alle ovat jäämässä monet järjestöt, joiden työtä on rakentaa tasa-arvoisempaa ja hyvinvoivempaa Suomea.

Annan muutaman esimerkin.

Joka toinen suomalainen nainen on jossain elämänsä vaiheessa kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Naisten linja on auttava puhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville naisille. Se tekee työtä, joka kirjaimellisesti säästää henkiä.

VM:n esityksen mukaan Naisten linjan avustuksista leikataan puolet pois. Avustus vähenee 100 000 eurosta 50 000 euroon vuonna 2025. Tämä tarkoittaa, että joka toisen apua tarvitsevan naisen puhelu jää vastaamatta. Jo nyt apua tarvitsevia naisia on enemmän, kuin mitä Naisten Linjalla pystytään auttamaan.

Petteri Orpon moneen kertaan kehumassa hallitusohjelmassa lausutaan kyllä kauniisti naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta ja ennaltaehkäisystä. Ylevät aikeet jäävät kuitenkin Purran budjettijyrän alle kuin raakut Hukkajoella.

Nuorisoalalla ollaan huolissaan 50 miljoonan euron leikkausten vaikutuksista. Jo ilmoitettujen säästöjen vuoksi nuorisojärjestöt varautuvat henkilöstön vähennyksiin, toisin sanoen toiminnan supistamiseen. Nuorisoalan rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovatkin suoria leikkauksia nuorilta. Nämä historiallisen suuret leikkaukset pahentavat nuorten eriarvoisuutta ja lisäävät pahoinvointia.

Hallituksen kehysriihen päätös leikata kolmannes sote-järjestöiden avustuksista on tuhoisa. Kaiken muun lisäksi leikkaukset ruuhkauttavat julkisia palveluita entisestään.

Yksi leikkausten kohteista on Mieli ry. Se on järjestö, joka tarjoaa muun muassa mielenterveyden kriisiapua ja ennaltaehkäisevää tukea mielenterveyden ongelmiin. On selvää, että leikkausten myötä kriisiavun saaminen vaikeutuu. Erityisen surullista tästä kaikesta tekee se, että nämä leikkaukset eivät tuota säästöjä, vaan pikemminkin lisäävät yhteiskunnan kustannuksia, kun ennaltaehkäisevä työ vaikeutuu.

Myös rikosuhripäivystys ja moni muu järjestö on leikkausten kohteena. Jopa Sydänliitto – voitteko kuvitella, Sydänliitto – on leikkausuhan alla. Miten valtio säästää siinä, että sydäntautien kanssa kamppailevat potilaat eivät saa tukea sairautensa kanssa? Todellisuudessa nämä leikkaukset uhkaavat sairauksien ehkäisyä ja heikentävät hoitoon pääsyä.

Hallituksen leikkauksille on olemassa vaihtoehto.

Jos hallitus luopuisi yksityisen sairaanhoidon kela-korvausten korotuksista, voitaisiin järjestöjen tulevaisuus turvata. Päätös olisi mitä järkevin, sillä on nähtävissä, että korotetut kelakorvaukset ovat jo epäonnistuneet. Ne eivät lyhennä hoitojonoja tai ehkäise ennalta sairauksia, vaan valuvat sellaisenaan yksityisen terveysbisneksen toimistomaksuihin ja omistajien taskuihin. Nuorisoalan leikkaukset voitaisiin välttää luopumalla vaikkapa solidaarisuusveron alarajan korotuksesta.

Onkin pakko todeta, että moni hallituksen leikkaus on tehty heikolla tai olemattomalla valmistelulla. Monien leikkausten kustannukset ovatkin nimellistä säästöä suuremmat. Viittaus hölmöläisen peittoon lienee tässä kohtaa vahvaa vähättelyä.

Toinen asia, jonka haluamme nostaa tänään keskusteluun, on hallituksen kulttuuriin kohdistamat leikkaukset.

Näyttää nimittäin siltä, että hallitus haluaa antaa kuoliniskun moninaiselle ja koko Suomen kattavalle kulttuurielämälle.

Valtiovarainministeriö on ehdottanut esimerkiksi teattereiden valtionosuuksiin 10 miljoonan euron leikkausta. Ehdotetut leikkaukset vastaavat esimerkiksi reippaasti yli 20 teatterin valtionosuuksien koko määrää.

Vaihtoehtoisesti se vastaa 70 prosentin vähennystä kiinnitettyjen näyttelijöiden määrään, minkä jälkeen jokaisessa valtionosuusrahoitteisessa teatterissa olisi noin kaksi näyttelijää per teatteri.

Kymmenien vakiintuneen esittävän taiteen ryhmän toiminta loppuu leikkausten myötä. Yhtä karua luettavaa ovat esimerkiksi elokuvasäätiölle kaavaillut leikkaukset.

Jos leikkauspaketti toteutuu, se iskee ankarasti esittävän taiteen ryhmiin, teattereihin, elokuvateattereihin, museoihin ja festivaaleihin. Monilla näistä toimijoista voi olla edessään lopullinen sulkeminen leikkausten vuoksi. Hallitus ajaa päätöksillään kokonaisia taiteenaloja tai toimialoja konkurssiaaltoon ja syvään työttömyyteen.

Onko tämä todellakin sellainen Suomi, jota haluamme rakentaa?

Kulttuurikentän rajuja leikkauksia voitaisiin kohtuullistaa karsimalla esimerkiksi satojen miljoonien yritystukiviidakkoa, edes hiukan. Pelkästään tehottomaan teollisuuden sähköistämisen tukeen menee 150 miljoonaa ensi vuonna. Summa on moninkertainen suhteessa kulttuurialaan kohdistettuihin leikkauksiin.

Samaan aikaan hallitus tekee toki harkittuja panostuksia.

Lonkerot, keksit ja sipsit. Ministereiden tuloluokan veronalennukset. Kaikki oivallisia esimerkkejä tämän hallituksen arvopohjasta.

On selvää, että valtion taloutta on vahvistettava, ja myös säästöjä tarvitaan. Näin mittavat järjestö- ja kulttuurikenttään osuvat leikkaukset eivät kuitenkaan ole missään kohtuuden mittakaavassa.

SDP on erittäin huolissaan sekä järjestöihin että kulttuuriin kohdistuvista rajuista leikkauksista. Omassa vaihtoehdossamme me kohtuullistamme näitä säästöjä ja perumme haitallisimmat ja todellisuudessa vain kustannuksia lisäävät näennäissäästöt kokonaan.

Lisäksi SDP esittää paremman vaihtoehdon pieniyrittäjille ja monille yritysmuotoisesti työskenteleville kulttuuri- ja liikuntakentän toimijoille. Emme kannata näihin aloihin kohdistuvaa ALV-korotusta ja nostaisimme ALV-velvollisuuden alarajan 30 tuhanteen. Hallituksen päätös leikata samalla avustuksia ja toimijoiden kykyä hankkia vaihtoehtoista rahoitusta, on kestämätön ja julma.

SDP:s alternativ innebär en mer balanserad anpassning på inkomst – och utgiftssidan. I vårt alternativ deltar alla, utom de som redan har det väldigt svårt. När man fördelar bördan av anpassningarna på ett jämnare sätt så ställs inga orimliga krav på någon.

SDP:n vaihtoehdossa sopeutus toteutetaan tasapainoisemmin tulo- ja menopuolella. Meidän vaihtoehdossamme sopeutukseen osallistuvat kaikki paitsi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Kun sopeutuksen taakka jaetaan tasaisemmin, ei keneltäkään tarvitse vaatia kohtuuttomia.

SDP:n vaihtoehdossa valtionavustusten säästöjä haetaan ensisijaisesti päällekkäisistä tuista, ja ne toteutettaisiin vaihteittain ja riittävällä siirtymäajalla. Näin annetaan toimijoille mahdollisuus sopeuttaa ja tehostaa toimintaa sekä hakea vaihtoehtoisia rahoituskanavia. Siirtymäaikana rahoitus turvataan kertaluontoisista lähteistä kootuilla varoilla.

Hyvät kuulijat, päätän puheenvuoroni sanoihin, jotka Winston Churchill tarinaan mukaan sanoi, kun hänelle ehdotettiin taiteen ja kulttuurin rahoituksen leikkaamista toisen maailmansodan sotakustannusten kattamiseksi.

”Minkä puolesta me sitten oikein taistelemme?”

Jaa sosiaalisessa mediassa