Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sd-jäseniltä eriävä mielipide: Hallituksen toimet ovat Suomen talouden ja työmarkkinoiden kannalta haitallisia
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut lausuntonsa hallituksen vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2024–2027. SDP:n valiokuntaryhmän jäsenet jättivät eriävän mielipiteen lausuntoon. Ryhmän jäsenten mielestä hallituksen toimet vain kurjistavat jo nyt taantumassa olevaa Suomen taloutta.
Työllisyys on kääntymässä laskuun ja näkymät ensi vuoden osalta ovat heikentyneet. Nykyinen hallitus on saanut ennätyksellisen hyvän työllisyystilanteen lahjana Rinteen-Marinin hallituksilta. Lisäksi kajoamalla työmarkkinoihin ennennäkemättömällä tavalla hallitus on vain pahentamassa Suomen tilannetta.
– Hallitus on työmarkkinatoimillaan ja työttömyysturvaesityksillään estämässä aidon neuvotteluasetelman syntymisen työmarkkinoilla. Sen ei pitäisi sotkeutua palkkojen ja työehtojen sopimiseen pitkällä kepilläkään. Se on valinnut tietoisesti työnantajapuolta myötäilevän poliittisen linjan. Tämä estää aidot neuvottelut ja kolmikantaisen valmistelun työelämäkysymyksissä. Toimintamalli voi ajaa maan työmarkkinaneuvottelut pattitilanteeseen, joka voi johtaa lakkokierteeseen. Tällä olisi suuria heijastusvaikutuksia ensi vuoden ja koko suunnitelmakauden talouteen sekä sen kehitykseen, muistuttaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.
– Tässä taloustilanteessa liian vaatimaton tuki mm. rakennusalan sakatessa voi vähentää työllisyyttä enemmän kuin hallituksen muiden toimien avulla voidaan lisätä. Mikäli talous pysyy pitkään taantumassa on todennäköistä, että työttömyys on hallituskauden lopussa korkeammalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa, kritisoi Lyly.
Orpon-Purran hallituksen uudistuksia markkinoidaan pohjoismaisella mallilla. Käytännössä Ruotsin ja Tanskan työmarkkinamalleista on vain otettu elementtejä hallituksen työkalupakkiin, joilla heikennetään työttömyysturvaa ja työntekijän asemaa työelämässä. Parannukset on jätetty kokonaan huomioimatta.
– Hallituksen esitys ei ole aito pohjoismainen malli. Pohjoismaissa on tasa-arvoinen ja autonominen neuvottelujärjestelmä. Pohjoismaisella perustelulla hallitus yrittää hämärtää tilannetta Suomessa. Sen selkeä tavoite on työntekijöiden edunvalvonnan eli ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Timo Suhonen.
– Lakko-oikeutta rajoitetaan, lakkosakkoja korotetaan, työmarkkinaosapuolten sopimisoikeutta rajoitetaan, paikallista sopimista laajennetaan, irtisanomissuojaa sekä yhteistoimintalakia heikennetään – ilmoitusaika lyhennetään 14 päivästä seitsemään päivään ja neuvotteluaika kuudesta viikosta kolmeen viikkoon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 2700 euron kuukausituloilla ja kuuden kuukauden lomautuksella 3050 euron tulojen menetystä. Tämä on kylmää kyytiä työntekijöille. Lisäksi näissä kaikissa on kiristyksen makua, lataa Suhonen.
Paljon julkisuudessa esillä ollut aikuiskoulutustuki on myös hallituksen hampaissa – se aiotaan poistaa kokonaan. Tuen avulla työntekijät ovat pystyneet kouluttautumaan kokonaan uusiin ammatteihin ja syventämään osaamistaan. SDP:n valiokuntaryhmän edustajat vaativatkin eriävässä mielipiteessään, että hallituksen täytyy luoda uusi malli tai kehittää nykyistä mallia ennen kuin lakkauttavat nykyisen tukimallin.
– Hallituksen päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on väärä työelämän suurten murrosten keskellä. Toteutuessaan se osuu voimakkaimmin pieni- ja keskituloisiin naisiin, jotka ovat hyödyntäneet tukea useimmin työvoimapulasta kärsivän sote-alan opintoihin. Lähes puolet aikuiskoulutuksen käytöstä on liittynyt sote-alaan joko lähtö- tai kohdetutkinnoltaan. Uhattuna ovat muidenkin palkansaajien ja yrittäjien mahdollisuudet siirtyä alalta toiselle, syventää omaa osaamista tai lisätä työhyvinvointia opiskelun avulla, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Piritta Rantanen.
– Korvaava malli on löydettävä ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista tai uudelleenkohdentamista, joka mahdollistaa nykyistä paremmin uudelleen- ja jatkokouluttautumisen työvoimapula-aloille kustannustehokkaasti ja kohdentaen koulutusresurssit henkilöille, jotka nostavat koulutustasoaan, vaatii aikuiskoulutustuella itsekin kouluttautunut Rantanen.