Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sd-edustajat: Hallituksen talouspolitiikan uskottavuus horjuu
Suomen julkisen talouden velkaantuminen on jatkunut hallituksen kovista puheista huolimatta. Se ei ole tarttunut toimiin, jolla työllistymistä olisi vahvistettu nopeammin. Niitä olisivat olleet panostukset osaamisen kehittämiseen, koulutukseen ja työpaikan saamisen kohtaanto-ongelmaan. Tästä syystä sd-edustajat jättivät työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen talousarviosta.
– Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan huonointa. Tälläkin hetkellä työttömiä työnhakijoita on lähes 30 000 enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Avoimia työpaikkoja on puolestaan 53 000 vähemmän. Jokaista avointa työpaikkaa kohden on viisi työtöntä työnhakijaa, kertoo valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly ja jatkaa:
– Nyt tarvitaan keinoja työllistymisen vahvistamiseksi, joita olisivat muun muassa kasvun aikaansaaminen, osaamiseen kehittäminen, koulutukseen ja työpaikan kohtaanto-ongelmaan ratkaisujen hakeminen.
– Tässä tilanteessa on ollut vastuutonta lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa. Ne ovat pahentaneet työttömäksi joutuvien mahdollisuutta täydentää osaamistaan ja kouluttautua uuteen ammattiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron leikkaukset ovat täysin väärä signaali, kun osaamista pitäisi olla yhä enemmän, kertoo Lyly.
Köyhyys lisääntyy
Kansanedustaja Timo Suhonen kertoo, että valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esille köyhyyden lisääntyminen jopa 100 000 henkilöllä. Köyhien määrä lisääntyy päätösperäisesti enemmän kuin hallituksen esitysten työpaikkojen määrä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että hallituksen monet leikkaukset ovat osuneet samoihin henkilöihin.
– Eri ihmisoikeussopimusten mukaan leikkauksia ei pitäisi kohdistaa pienituloisimpiin taikka haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä politiikkatoimenpiteitä. Valitettavasti hallituksen esityksillä on tällaisia vaikutuksia, sanoo Suhonen.
Hallitus ei ole kiinnostunut harmaan talouden torjunnasta
– Hallitus osoittaa toimimattomuudellaan, että se viis veisaa harmaan talouden torjunnasta. Se on toimillaan jopa helpottanut ja luonut tilausta työvoiman hyväksikäyttöön. Hallitus on ollut aktiivinen muuttaessaan työelämän pelisääntöjä sekä karsimalla työtekijöiden oikeuksia puolustaa taloudellisia ja sosiaalisia etujaan. Luomalla työmarkkinoille kaaoksen, hallitus on avannut ovet epäterveelle ja vääristyneelle kilpailulle, kertoo kansanedustaja Piritta Rantanen ja päättää:
– Harmaata taloutta voitaisiin aidosti torjua järjestöjen kanneoikeuden, tulkintaetuoikeuden siirtämisen työntekijöille sekä alipalkkauksen kriminalisoinnin kautta. Kaikkia näitä SDP:n edustajat ovat esittäneet. Lisäksi harmaan talouden torjunnassa viranomaisten tiedonsaanti ja yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niitä on edelleen parannettava.
Hallitus leikkaa työsuojelusta
Hallitus leikkaa työsuojelusta 600 000 euroa ensi vuonna. Vähenevä määrärahakehitys heijastuu väistämättä työsuojelun vastuualueiden toimintaan. Valvontatehtävien määrä kasvaa ja samalla henkilöstön määrästä joudutaan karsimaan.
– Tämä on erittäin hälyttävää. Työsuojeluviranomaisten panos on merkittävä juuri harmaan talouden työperäisten ilmiöiden torjunnassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Nyt tätä työtä vähennetään, sanoo kansanedustaja Juha Viitala ja päättää:
– On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja työkaluihin alipalkkauksen havaitsemisessa. Tämä etenkin julkisissa hankinnoissa, joissa tilaajavastuulain tarkennuksia tarvitaan, jotta havaitaan kilpailua vääristävät ketjutukset sekä Suomessakin todennetusti toimivat kansainväliset eri ammattialojen lainvastaisesti toimivat yritykset. Oman valvontahaasteensa tuo hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta Suomeen lähetetyistä työntekijöistä, joiden työsuhteiden ehtojen valvonta tulee entistä vaikeammaksi.
