Timo Harakka: Tekoälyn suunnan määrää politiikka, ei teknologia
”Tekoäly voi mullistaa niin talouden kuin yhteiskunnan rakenteet, niin luonnonympäristön kuin digitaalisen maailman, jopa ihmisenä olemisen perusteet. On paikallaan kysyä, pitääkö tätä voimaa säädellä, ja jos, niin miten. Tänään on se hetki”, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) sanoo. Eduskunta käy tänään 17.9.2024 15.30 alkaen ajankohtaiskeskustelun tekoälystä Suomen tulevaisuuden menestystekijänä ja yhteiskunnallisten haasteiden aiheuttajana. Keskustelun taustalla on Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajan Timo Harakan jättämä keskustelualoite, joka sai kannatusta laajasti yli puoluerajojen.
Tekoäly tuottaa jo nyt valtavasti hyötyä ihmiskunnalle, esimerkiksi biokemian tutkimuksessa ja ilmastonmuutoksen mallintamisessa, Harakka muistuttaa. Tekoäly tukee ja tehostaa yleisesti tuotantoa ja palveluita.
Tekoälyvallankumouksen mahdollisuudet voivat väärissä käsissä olla myös uhkia. Selkein niistä on mis- ja disinformaatio, joka huolestuttaa jokaista demokratiaa. Toinen haaste demokratialle on vallan keskittyminen harvoille.
Kirjassaan Datakapitalismi Kriisien Maailmassa (Siltala 2023) Timo Harakka osoitti, että datavalta keskittyy tällä hetkellä ”Kasinolle ja Kasarmille”– eli yhdysvaltalaisille mega-alustoille ja Kiinalle.
Vain kuusi amerikkalaista suuryhtiötä on saavuttanut yli 14 tuhannen miljardin euron markkina-arvon. ”Euroopan ainoa toivo on julkisen ja yksityisen sektorin yhteispeli, jolla yritämme vastata pääoman tai pakkovallan ylivoimaan”, Harakka sanoo.
”Suomi voi olla tekoälyn pieni suurvalta. Olemme edelläkävijöitä 6G:ssä ja kvanttitietokoneissa, minkä lisäksi Kajaanissa on Euroopan tehokkain supertietokone, Lumi. Tutkimuksen tasossa asetumme maailman kärkeen Saksan ja Alankomaiden väliin. Sähköntuotantomme on Euroopan vihreimpiä. On aika keskustella siitä mitä Suomi voi, ja mitä Suomen täytyy.”
