Tarja Filatovin blogimerkintä työelämälaeista ja aktiivimalleista

Työttömän aktiivisuus on edellytys työllistymiselle ja aktiivinen työvoimapolitiikka on hyvä asia. Aktiivista työnhakua edellyttää jo nykyinen työttömyysturvalainsäädäntö. Ollakseen aktiivinen työtön tarvitsee tukea, omin voimin vain harva selviää. Kaikille samat jäykät velvoitteet eriarvostavat työttömiä, koska heidän valmiutensa ovat erilaisia. Työelämä moninaistuu, myös työvoimapolitiikan pitäisi olla moninaisempaa ja henkilökohtaisempaa.

Aktiivimalli 2 edellyttää neljän työpaikan hakemista kuukausittain. Jos ei täytä velvoitetta porrastettu karenssi vie lopulta viedä työttömyysturvan kokonaan.

Aktiivimalli 1 edellyttää vähintään kolmen päivän työpaikan saamista tai viikon aktiivitoimiin pääsemistä kolmen kuukauden jaksossa tai työttömyysturvaa leikataan.

Perusturvan uudistamisessa on yksi keskeisin tavoite ollut sosiaaliturvan selkeyttäminen. Jatkossa työtön tarvitsee vähintään ”pilleridosetin” tietääkseen, mikä raportti tai mikä ilmoitus on mihinkin päivään mennessä tehtävä. Ja mitä tapahtuu, jos ei onnistu saamaan töitä tai netti ei toimi juuri sinä päivänä, kun pitäisi raportoida.

Hallitus itse vetäytyy vastuusta ja vähentää palvelua. Suurin apu, joka on työnvälitys, ohenee. Hallitus perustelee työnvälityksen heikentämistä, että työtön saa itse valita, mitä työtä hakee.

Hallitus ei vieläkään ymmärrä, että monen työttömän kohdalla ongelmana on, että ei ole sopivaa työtä, mitä hakea. Ei ole työtä, johon uskoo pääsevänsä tai jonne fyysisesti voisi päästä huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. Esimerkiksi monen vuorotyöpaikan kohdalla tarvittaisiin auto, mutta pitkään työttömänä ollut on joutunut luopumaan autosta jo kauan sitten.

Jos työtön taas erehtyy provisiopalkkaiseen puhelinmyyntityöhön, hänen työttömyysturvansa voi aktiivisuudesta huolimatta lähteä kokonaan, vaikka tulot jäisivät pariin sataseen.

Osalle työttömistä taas on työtä tarjolla pilvin pimein. Heidän työttömyysjaksonsa ovat lyhyitä, eivätkä he tarvitse kimmokkeeksi sekavia velvoitteita. Heille 4 työpaikan hakeminen on vähän.

Pääosa palveluista tapahtuu sähköisesti ja kun robotti laatii työllistymissuunnitelman, työttömän oma ääni katoaa. Robotti ei työttömän ääntä kuuntele, vaan ohjelmoijan.

Jos robottiyhteistyö ei pelitä, maakunnan työllisyyspalvelujen tulisi tulla apuun ja haettavien työpaikkojen määrää voidaan jopa keventää. Ajatus on hyvä. Mutta hallituksen maakuntamallissa maakuntiin siirtyy 600 miljoonaa euroa. Sama raha kuin TE-hallinnolla on nyt käytössä. Mutta nykyisin rinnalla on ollut kuntien lähes miljardin panokset työllisyyteen. Jatkossa nämä uhkaavat poistua, koska kunnat eivät saa järjestää työvoimapalveluja maakuntamallissa.

Nykyrahalla hallitus on onnistunut tekemään vähän reilulle puolelle työttömistä lain säätämät kolmenkuukauden välein tapahtuvat määräaikaishaastattelut. Niiden positiivinen vaikutus on kiistaton, mutta niistä ollaan ilmeisesti luopumassa.

Lisäksi aktiivimalli 2 uhkaa ruuhkauttaa yritykset auki olevaan työpaikkaan soveltumattomien työttömien pakkopullahakemuksilla. Iso riski on, että nykyisin julkisesti avoinna olevat työpaikat liukuvat piiloon ja rekrytointifirmojen salaisiin kansioihin. Tämä vaikeuttaa entisestään niiden ihmisen työllistymistä, jotka eivät kauniina ja rohkeana osaa hakea piilossa oleva työpaikkoja.

Kannattaisi panostaa selkeään työnvälitykseen ja apuun työnhaussa eikä kaiken maailman ”aktiivimalleihin” jotka ovat kuin orwellilaista uuskieltä. Niiden takana työttömyydestä tulee yhä enemmän työttömän oma asia ja työtön uhkaa jäädä yksin työttömyyden kanssa.

Tänä kesänä musta aurinko paistaa työttömille. Valtaosa suomalaisista on kesälomalla, mutta hallitus aikoo lähettää lausunnolle nuorten työntekijöiden työehtojen heikennys ja irtisanomissuojan heikentämislait. Kummastakaan ei löydy tutkimusta, joka osoittaisi, että ne parantavat työllisyyttä. Päinvastoin nuorten miesten kohdalla määräaikaisuuksien perusteiden lievennys, on johtanut heikompiin työllisyystuloksiin.

Myös aktiivimalli 2 on lähdössä keskellä kesää lausuntokierrokselle, vaikka ykkösmalli selkeät epäoikeudenmukaisuudet ovat korjaamatta. Hallitus noudattaa jääräpäisesti ideologisia tavoitteitaan pompottaa työttömiä ja heikentää työehtoja. Surullista.