Suuren valiokunnan sd-edustajat: Metsien seurannan yhtenäistäminen on Suomen etu
Sosialidemokraatit kannattavat metsien seurannan kehittämistä EU-tasolla. Suomen etu on, että metsien seurantaa voidaan yhtenäistää jäsenmaiden välillä ja tietoa jakaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviin metsiä uhkaaviin ongelmiin vastaamiseksi. Suomella on jo olemassa olevat kehittyneet järjestelmät metsien seurantaan, ja samaa kunnianhimoa tulisi vaatia myös muilta EU-mailta.
Suuri valiokunta on viime viikot käsitellyt asetusehdotusta metsien seurannan yhtenäistämisestä EU-tasolla. SDP jätti suuren valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa korostettiin EU-tason sääntelyn merkitystä. Käsittelyssä ovat olleet mukana suuren valiokunnan demariedustajat Maria Guzenina (valiokunnan varapuheenjohtaja), Elisa Gebhard, Kimmo Kiljunen, Jani Kokko, Helena Marttila, Matias Mäkynen, Timo Harakka sekä Ville Skinnari.
Komission asetusehdotuksen tavoitteena on varmistaa johdonmukainen ja laadukas seuranta, jonka avulla voidaan seurata edistymistä metsiä koskevien EU:n tavoitteiden, poliittisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien luonnon monimuotoisuus, ilmasto ja kriisitoimet. Suomen etu on, että nämä tavoitteet saavutetaan EU:ssa.
Valiokuntakäsittelyssä sd-edustajat ovat korostaneet sitä, että Suomen toimivia ja kehittyneitä järjestelmiä tulee voida käyttää jatkossakin.
– Suomi on Euroopan metsäisin maa ja meillä on olemassa olevat, kehittyneet järjestelmät metsien seurantaan. Valtioneuvoston on neuvotteluissa vaadittava ja edistettävä samaa kunnianhimon tasoa koko EU:lle. Suomessa on jo erinomaiset seurantajärjestelmät, muualla Euroopassa pystytään varmasti samaan kuin Suomessa, jossa seurantaa on jo pitkään tehty vapaaehtoisesti, valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Guzenina muistuttaa.
Suomen luontopaneeli toteaa lausunnossaan suurelle valiokunnalle, että komission lähtökohta vastaa käsitystä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Myös juuri julkaistun Euroopan ilmastopalvelu Copernicuksen julkaiseman raportin mukaan Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja voimakkaat sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet.
– Metsiin kohdistuu yhä enemmän painetta ilmastonmuutoksen, ihmisen toiminnan sekä maankäytön muutosten takia, kuten komission esityksessäkin todetaan. Maastopalot, tuholaiset, kuivuus ja kuumuus voimistavat usein toisiaan ja valtioiden rajat ylittävistä luonnonkatastrofeista tulee todennäköisempiä, Matias Mäkynen toteaa.
Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen on merkittävä ongelma ja Suomi muiden EU- maiden tavoin on sitoutunut kääntämään monimuotoisuuden kehityksen myönteiseksi 2030 mennessä. Metsien monimuotoisuuden seurannan osalta on kuitenkin Suomessakin vielä puutteita ja monimuotoisuuden seurantaa tulee kehittää kattavammaksi.
– Suomi on sitoutunut suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Valtioneuvosto tarkastelee asetuksessa mainittua metsien kartoitusta lähinnä kustannusten näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kartoitus tehdään riippumatta metsien seurantakehyksen kohtalosta osana jo hyväksyttyä biodiversiteettistrategiaa, Elisa Gebhard päättää.
