Suomen EU-komissaari Jutta Urpilaisen puhe SDP:n puoluekokouksessa 1.9.2023

Hyvä puoluekokousväki, bästa kamrater, hyvät ystävät,

Kiitos mahdollisuudesta olla kanssanne täällä tänään. 

Tuntuu hyvältä olla SDP:n puoluekokouksessa. Omien joukossa, punaisten ruusujen äärellä.

Olipas ihana yllätys tämä kuvasarja, jonka äsken näimme. Kiitos puoluetoimiston väelle arkistojen kaivelusta, joka palautti mieleen monia muistoja yhteisestä työstämme. Se on ollut työtä yhteisen ihmisyyden puolesta. Ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja yhteisvastuun puolesta.

”Ihminen ennen kaikkea” oli omakin mottoni jo, kun lähdin ensimmäisiin eduskuntavaaleihini 27-vuotiaana. Samalla rauhan, oikeudenmukaisuuden ja luomakunnan eheyden tiellä olen edelleen. Yhdessä teidän kanssanne.

Nämä kuvat muistuttavat myös siitä, että demokratiaa ei saa pelätä. Vastatuulta ei saa säikähtää. Pitää luottaa omiin arvoihinsa ja puolustaa niitä. Tästä minua muistutti myös presidentti Tarja Halonen, joka kertoi ensimmäisistä presidentinvaaleistaan. Hän ei ollut gallup-kärjessä kesällä eikä syksylläkään, mutta sitkeästi hän jatkoi arvojensa puolustamista. Lopputuloksen tiedämme.

Hyvät ystävät,

Nykyisessä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaarin tehtävässä olen kiertänyt niin Eurooppaa, Aasiaa, Afrikkaa kuin Amerikkaakin. Tavannut presidenttejä ja yritysjohtajia, kansalaisia ja paljon nuoria. Voin vakuuttaa, että Suomi tunnetaan edistyksellisen politiikan maana. Meitä on katsottu ihaillen.

Eräässä Väli-Amerikan valtiossa istuin tapaamisessa maan ulkoministerin kanssa. Hän kysyi minulta, että tunnenko Suomen pääministeri Sanna Marinia. Kerroin, että kyllä minä tunnen. Kävi ilmi, että hän seurasi Sannaa innostuneena Instagramissa.

Viime vuosina Suomi on näyttäytynyt mahdollisuuksien tasa-arvon edelläkävijänä ja toimivan eurooppalaisen demokratian mallimaana. Tästä meidän suomalaisten on syytä olla ylpeitä. Toivomme, että Suomen maakuva pysyisi samanlaisena myös tulevaisuudessa.

Suomen EU-komissaarina puhun tänään Euroopasta. Eurooppalaisista arvoista ja ihmiskäsityksestä, Suomen EU-jäsenyydestä ja eurooppalaisen työn kilpailukyvystä, joiden varaan suomalaisen yhteiskunnan menestys rakentuu myös tulevaisuudessa.

Europa är vårt hem. Därför talar jag om europeiska värden, Finlands EU-medlemskap och Europas konkurrenskraft, som grunden för positiv framtid för Finland.

Hyvät ystävät,

Suomen suunta nojaa eurooppalaisiin arvoihin ja ihmiskäsitykseen.

Euroopan kirkoissa on vuosisatoja saarnattu yhteisestä ihmisyydestä. Sen myötä Eurooppaan on juurtunut ihmiskäsitys, jossa jokainen ihminen on arvokas, jossa kaikilla on yhtäläiset ihmisoikeudet ja jossa meillä on lähimmäisvastuuta koko ihmiskunnasta.

Suomessakin hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu tämän ihmiskäsityksen varassa. Kaikkien puolustaminen on usein ollut heikomman puolelle asettumista – kuten lapsen suojelua, nuoren työllistämistä, vammaisen tukemista, vanhuksen hoitamista, naisen voimaannuttamista, vähemmistön puolustamista ja työntekijän arvostamista. Ihmisarvo, ihmisoikeudet, kansakunnan eheys ja kansainvälinen yhteisvastuu on pidettävä jatkossakin arvojohtajuutemme perustana.

Hyvät ystävät,

Suomen kansainvälinen asema nojaa EU-jäsenyyteen.

Keskeisin Suomen kansainvälistä asemaa määrittävä tekijä on Euroopan unionin jäsenyys, jonka puolustamiseen tarvitaan poliittista johtajuutta. EU-jäsenmaana meidät nähdään osana länttä ja osana eurooppalaista arvoyhteisöä. EU on geopoliittinen toimija maailmanlaajuisesti ja Suomen keskeisin väline vaikuttaa niin lähialueisiinsa kuin globaaleihin kysymyksiin.

Vihreä ja digitaalinen siirtymä on EU:n kansainvälistä johtajuutta, joka heijastuu ulkopolitiikkaamme maailmanlaajuisesti. Turvallisuudessa EU-toimet täydentävät eurooppalaista puolustusratkaisua, joka on Nato. EU:n päättämät pakotteet ovat lännen keskeisin väline pyrkiä vaikuttamaan Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseen Ukrainassa.

EU-politiikan johtaminen on valtioneuvoston työtä, mutta sitoutuminen perustuslaissa säädettyyn EU-jäsenyyteen kuuluu kaikille valtiollisille instituutioille.

Hyvät ystävät,

Suomen hyvinvointi nojaa suomalaiseen työhön ja eurooppalaiseen kilpailukykyyn.

Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu työtä tehden ja kaikkea työntekoa arvostan. Laajaa työllisyyttä on edistetty panostamalla kaikkien kansalaisten osaamiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja sopimisen kulttuuriin, jolla on ylläpidetty työmarkkinoiden vakautta. On kehitetty tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää myös rajojemme ulkopuolella.

Suomalaisen työn tuotteiden kilpailukykyä rakennetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuus on suomalaisen elinkeinoelämän ja suomalaisten työllisyyden kannalta elintärkeää.

Samoin EU:n aktiivinen kauppapolitiikka on välttämätöntä eurooppalaisten ja suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin edistämisessä. Toki myös Suomen oman ulkopolitiikan tulee tukea suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä.

Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, että jotkut edelleen flirttailevat Suomen EU-erolla. Minä uskon, että vahva Euroopan unioni on Suomella paras paikka. Suomen pitää toimia vahvan Euroopan puolesta.

Hyvät ystävät,

Suomen kesä oli jälleen hieno. Sain kokea sitä kaikkiaan 15 eri maakunnassa. Kävin monia keskusteluja kansalaisten parissa. Niin Aurajoen kuin Saimaan rannoilla, niin Karjalan vaaroilla kuin Lapin tuntureilla. Tapaamisista nousi yksi teema ylitse muiden: keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen vaaliminen.

Luottamus on ollut Suomen kiistaton menestystekijä. Suomi jakaantui sisällissodassa. Menetimme vuosikausiksi keskinäisen kunnioituksen ja kyvyn nähdä toisemme ihmisinä. Talvisodassa löysimme sen kyvyn uudestaan: ulkoisen uhan edessä huomasimme tarvitsevamme toisiamme. Tunnistimme ihmisyyttä, koimme veljeyttä – ja sisaruutta. Sodan jälkeen kanavoimme sen yhteisöllisen voiman tulevaisuuteen ja unelmiin. Tuloksena on ainutlaatuinen pohjoismainen hyvinvointivaltio, jota moni maa kadehtii.

Näen tämän hetken Suomessa luottamusta rikkovaa dynamiikkaa. Poliittisen keskustelun polarisaatio nakertaa ihmisten keskinäistä kunnioitusta.

Maahanmuuttajaa saatetaan solvata syntyperänsä vuoksi. Uskonnollista pukeutumista ja puhetta vaaditaan piiloon. Vähemmistöön kuuluvaa saatetaan kiusata sen vuoksi, ketä hän rakastaa. Rauhanaktivistia saatetaan vaientaa sinisilmäisen leimalla. Pienituloista saatetaan vähätellä laiskan leimalla. Tämä ei ole minun Suomeni. Tämä ei ole meidän Suomemme.

Hyvät toverit,

Kansakuntaa tulee koota yhteen. Kansakunnan eheyttä tulee vaalia. Valtioelimillä ja niissä toimivilla on oma rooli keskinäisen kunnioituksen rakentamisessa. Medialla ja kansalaisilla on oma vastuunsa luottamuksen ilmapiiristä. Eri näköiset ja eri tavalla ajattelevat suomalaiset tulee koota sen ympärille, mikä meitä yhdistää.

Toki meitä yhdistää ulkoiset uhkakuvat niin turvallisuudessa kuin taloudessa. Toivon, että löydämme kuitenkin myös myönteistä yhteisyyttä, jonka varassa voimme rakentaa tulevaisuutta.

Uskon, että suomalaisten yhteisyyttä löytyy arvopohjaisesta ulkopolitiikasta, joka sitoutuu Eurooppaan, joka sitoutuu monenkeskiseen yhteistyöhön ja joka edistää demokratiaa, oikeusvaltiota ja yhteistyövaraista turvallisuutta. Nämä arvot kaipaavat maailmassa tänään puolustajaansa.

Itse uskon, että suomalaista yhteisyyttä löytyy hyvinvointivaltiosta, jossa tunnistetaan jokaisen ihmisen ainutlaatuinen arvo, jossa pidetään kaikista huolta, jonka talous on kunnossa ja jossa työntekoa arvostetaan.

Nämä ovat vasemmistoon liittyviä hyveitä, mutta ne ovat osa kaikkien suomalaisten sielunmaisemaa. Ne voivat yhdistää meidät korjaamaan sen, mikä nyt on osin rikki.

Hyvät toverit,

Ihmisarvo tarvitsee puolustajia. Tähän työhön koen kutsumusta ja paloa niin Euroopassa kuin Suomessa. Tätä työtä teemme yhdessä.

Hyvää puoluekokousta!