Suomen EU-komissaari Jutta Urpilaisen puhe SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 16.8.2023
Hyvät ystävät, On ollut suuri ilo nähdä kaikkia teitä täällä eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Tunnen ilmapiirissä innon edistää suomalaisille tärkeitä asioita kansanvallan kautta. Olen saanut kiertää kesällä ympäri Suomea. Nähtynä on Suomen kesää useammassa maakunnassa.
EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina monenlaisia yhteiskuntia ympäri maailmaa nähneenä – Suomen kesä on vahvistanut näkemystäni siitä, että Suomi on onnistunut valtio ja että Suomi on onnellinen kansa. Me olemme monessa onnistuneet, vaikka epäkohtia onkin aina korjattavana.
Kesä on vahvistanut myös kokemustani siitä, että suomalaiset ymmärtävät sen, että me tarvitsemme Euroopan unionia. Moniin haasteisiin tarvitsemme eurooppalaisia ratkaisuja. Niihin haasteisiin kuuluvat kestävä kehitys, ilmastonmuutos, teknologinen murros ja Euroopan turvallisuus. Näissä asioissa EU on ottanut johtajuutta, joka heijastuu ulkopolitiikkamme ja kumppanuuksiemme kautta koko maailmaan.
Tätä taustaa vasten on erikoista, jos Suomen politiikassa perustellaan EU-eroa Suomen pitkäaikaisena tavoitteena. On sanottava suoraan, että sisäänpäin kääntyminen tai Suomen EU-ero ei ole Suomen etu – ei nyt eikä tulevaisuudessa. EU-jäsenyys on se iso valinta, joka jokaisen kansakunnan on tehtävä: uskommeko, että kansainvälinen yhteistyö ja vahva ja toimintakykyinen EU on pienen maan paras tulevaisuus – vai uskommeko, että pieni maa pärjää yksin ja kääntymällä sisään päin. Tätä valintaa Suomi ja me suomalaiset emme pääse pakoon.
Oma näkemykseni on selvä: vain vahva, yhteistyökykyinen ja kansainvälinen Suomi menestyy. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin johtajuutta, joka ei näistä arvoista tingi. Siksi haluan tänään puhua eurooppalaisista arvoista, Suomen EU-jäsenyydestä ja eurooppalaisen työn kilpailukyvystä, joiden varaan suomalaisen yhteiskunnan menestys rakentuu myös tulevaisuudessa.
Hyvät ystävät,
Suomen suunta nojaa eurooppalaisiin arvoihin ja ihmiskäsitykseen.
Eurooppalaisille on vuosisatoja saarnattu kristillisestä ihmiskäsityksestä. Sen myötä Eurooppaan on juurtunut ihmiskäsitys, jossa jokainen ihminen on arvokas, jossa kaikilla on yhtäläiset ihmisoikeudet ja jossa meillä on lähimmäisvastuuta koko ihmiskunnasta. Näiden arvojen varaan on eurooppalaisia yhteiskuntia myös rakennettu. Pelkistä onnistumisista historia ei koostu. Mutta ei ole ihme, että Euroopassa on luovuttu kuolemanrangaistuksesta tai että Euroopassa on rakennettu toimivia demokratioita, oikeusvaltioita ja hyvinvointivaltioita.
Suomessakin hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu tämän ihmiskäsityksen varassa. Kaikkien puolustaminen on usein ollut heikomman puolelle asettumista – kuten lapsen suojelua, nuoren työllistämistä, vammaisen tukemista, vanhuksen hoitamista, naisen voimaannuttamista, vähemmistön puolustamista ja työntekijän arvostamista. Ihmisarvo, ihmisoikeudet, kansakunnan eheys ja kansainvälinen yhteisvastuu ovat jatkossakin arvojohtajuuden perusta. Tässä ajassa tämä eurooppalainen arvoperusta ei ole menettänyt merkitystään, päinvastoin.
Hyvät ystävät,
Suomen kansainvälinen asema nojaa EU-jäsenyyteen.
Keskeisin Suomen kansainvälistä asemaa määrittävä tekijä on Euroopan unionin jäsenyys, jonka puolustamiseen tarvitaan poliittista johtajuutta. EU-jäsenmaana meidät nähdään osana länttä ja osana eurooppalaista arvoyhteisöä. EU on merkittävä geopoliittinen toimija maailmanlaajuisesti ja Suomen keskeisin väline vaikuttaa niin lähialueisiinsa kuin globaaleihin kysymyksiin.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä on EU:n kansainvälistä johtajuutta, jonka on luontevaa heijastua ulkopolitiikkaan maailmanlaajuisesti. Puolustuksessa EU-toimet täydentävät eurooppalaista puolustusratkaisua, joka on Nato. EU:n päättämät pakotteet ovat keskeisin väline pyrkiä vaikuttamaan Venäjän muutokseen. EU-politiikan johtaminen on valtioneuvoston työtä, mutta sitoutuminen EU:hun ja sen ulkosuhteisiin kuuluu kaikille valtiollisille instituutioille. Kun keskustelua seuraa, EU-jäsenyyden puolustaminen Suomen kansainvälisen aseman perustuslaillisena (1 §:n 3 momentti) lähtökohtana ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan.
Hyvät ystävät,
Suomen hyvinvointi nojaa suomalaiseen työhön ja eurooppalaiseen kilpailukykyyn.
Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu työtä tehden ja työntekoa arvostan. Laajaa työllisyyttä on edistetty panostamalla kaikkien kansalaisten osaamiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja sopimisen kulttuuriin, jolla on ylläpidetty työmarkkinoiden vakautta. On kehitetty tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää myös rajojemme ulkopuolella. Suomalaisen työn tuotteiden – suomalaisten ratkaisujen – markkinat ovat globaalit.
Suomalaisen työn tuotteiden kilpailukykyä rakennetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuus on suomalaisen elinkeinoelämän ja suomalaisten työllisyyden kannalta elintärkeää. Samoin EU:n aktiivinen kauppapolitiikka on välttämätöntä eurooppalaisten ja suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin edistämisessä. EU:n oma johtajuus vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä luo pohjaa sille, että meillä on kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja, kun vihreää ja digitaalista siirtymää toteutetaan maailmanlaajuisesti.
Toki myös Suomen oman ulkopolitiikan tulee tukea suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Valtionjohdon oma rooli on erityisen keskeinen Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa, joista itselleni on kertynyt kokemusta nykytehtävässäni.
Hyvät ystävät,
Eurooppalaisten arvojen ja ihmiskäsityksen vaaliminen, Suomen EU-jäsenyyteen ja EU:n yhteisiin ulkosuhteisiin sitoutuminen sekä eurooppalaisen työn kilpailukyvyn puolesta tehtävä työ ovat Suomen etu. Ne ovat Suomen menestyksen edellytyksiä. Tällä viestillä halusin Suomen EU-komissaarina tervehtiä Suomen kesästä politiikan syksyyn palaavaa eduskuntaryhmää.
