Sirpa Paateron avauspuhe SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa

SDP:n puoluevaltuuston kokouksen avauspuhe 19.3., puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisat puoluevaltuutetut, värderade partifullmäktigeledamöter,                      

tervetuloa puolestani tämän puoluekokouskauden viimeiseen sääntömääräiseen puoluevaltuuston kokoukseen.  

Tietystihän oletamme, että vaaleissa käy kuten odotamme ja kokoonnumme vielä kesän korvalla yhteen tärkeiden päätösten ja valintojen äärelle siinä vaiheessa, kun Suomi on saamassa uuden hallituksen.

Tämän puoluevaltuuston kausi on kääntymässä kohti loppusuoraansa. Kausi, joka on ollut kaikkiaan hyvin poikkeuksellinen, historiallinenkin. Te puoluevaltuutetut olette puntaroineet painavia asioita poikkeuksellisissa olosuhteissa koronapandemian aikana ja tehneet tärkeitä valintoja päättäessänne Nato-linjastamme. Vaikka nämä ovatkin olleet mieleenpainuvia aikoja ja tapahtumia, niin toivokaamme, että seuraavalle puoluevaltuustolle siunaantuu rauhallisemmat ja tasaisemmat ajat. 

Sosialidemokraattinen kansanliikkeemme on osoittanut jälleen myös voimansa niin vaalikampanjan käynnistyttyä kuin jo sitä ennen: työryhmissä sadat aktiivimme ympäri maan ovat työskennelleet aktiivisesti: keskustellen, haastaen, visioiden. Lämmin kiitos työryhmille siitä valtavasta työstä, jonka pohjalta me sosialidemokraatit voimme tarjota kansalaisille vaihtoehtomme myös seuraavalle neljälle vuodelle.

Tänään on tasan kaksi viikkoa aikaa eduskuntavaaleihin, kansanvallan juhlapäivään.  

Uurnilla kansalaiset saavat kertoa, mitkä puolueet ansaitsevat heidän luottamuksensa johtaa Suomea seuraavat neljä vuotta.

Juuri nyt näyttää siltä, että tilanne kolmen suurimman puolueen kesken on erittäin tasainen. Vaaleissa aina jokainen ääni ratkaisee, mutta nyt tämä merkitys tuntuu erityisen painavalta Suomen suunnan kannalta. Jokainen annettu ääni ratkaisee sen, nouseeko valtaan Sanna Marinin 2. hallitus, joka jatkaa tämän hallituksen työtä kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi, kasvun vahvistamiseksi ja osaavan ja menestyvän Suomen rakentamiseksi. Vaihtoehto tälle on Riikka Purran tai Petteri Orpon johtama oikeistohallitus, joka lupaa leikkauksia ihmisten toimeentulosta, heikennyksiä hyvinvointipalveluihin ja tulevaisuuden kasvun näivettämistä.

Tätä vaihtoehtoa me emme halua.

Talouspolitiikassakin on loppujen lopuksi kyse arvovalinnoista. Julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi tarvitaan useamman vaalikauden mittainen ohjelma, jotta talouden tasapaino saavutetaan oikeudenmukaisella tavalla. SDP:n vaihtoehto luo talouskasvua, vahvistaa julkista taloutta ja kääntää velkasuhteen laskuun. Tasapainottamista ei tule tehdä ihmisten toimeentulosta ja keskeisistä palveluista leikkaamalla. Se olisi lyhytnäköistä politiikkaa, jonka seurauksia tulevat sukupolvet joutuisivat maksamaan vielä pitkään. On selvää, että ylimitoitetulla leikkauspolitiikalla ei vahvisteta tai uudisteta Suomea.

Hyvät toverit, bästa kamrater,

Statsminister Marins regering lämnar efter sig ett mera jämlikt, rättvisare och mänskligare Finland. Vi har ändrat riktningen på politiken och gjort ett historiskt avtryck i den finländska välfärdsstatens historia.

Olemme uudistaneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen, laajentaneet oppivelvollisuutta ja luoneet aidosti maksuttoman toisen asteen sekä uudistaneet perhevapaat ja viimeisimpänä uudistaneet TE-palvelut. Päätös kerrallaan olemme toteuttaneet sen, minkä olemme viime eduskuntavaalien alla ja hallitusohjelmassa luvanneet. Tämän kaiken olemme tehneet aikana, jolloin koko maailma on järkkynyt – kahdesti.  

Hallitukselta on kulunut valtavasti voimavaroja akuuttien kriisien hoitamiseen hallitusohjelman määrätietoisen toteuttamisen ohella. Olemme luotsanneet Suomea ja suomalaisia läpi koronapandemian. Olemme johdattaneet maatamme tilanteessa, jota emme kukaan uskoneet tulevan: sodan sumentaessa Euroopan horisontin. Olemme huolehtineet suomalaisten turvallisuudesta jättämällä Nato-hakemuksen, olemme tukeneet suomalaisten arkea sodasta seuranneen inflaatio- ja energiakriisin kurimuksessa.

Neljän vuoden työnkään jälkeen Suomi ei kuitenkaan ole valmis. Kaikkeen emme pysty yhdessä vaalikaudessa vaikuttamaan. Vielä on työtä tehtävänä Suomen viemiseksi vahvana 2030-luvulle. Työtä oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisen puolesta.

Koronakriisin jälkihoito vaatii seuraavan hallituksen huomion. Selvisimme akuutista kriisistä, mutta vasta tulevina vuosina näemme, millaiset seuraukset kovilla ajoilla loppujen lopuksi on ihmisiin. Nuorten osattomuus ja näköalattomuus ei saa kasvaa, vaan tarvitsemme erityistä huomiota näiden haasteiden hoitoon. Parhaiten pystymme katkaisemaan osattomuuden kierteen ennaltaehkäisemällä ongelmien juurisyitä. 

On selvää, että seuraavan hallituksen on jatkettava myös vankkumatonta tukeaan Ukrainalle. Sodan pitkittyessä vaarana usein on sen arkipäiväistyminen. Me emme saa ikinä antaa sodan arkipäiväistyä, me emme saa turtua sodan kauheuksiin. Emme saa unohtaa, miten tärkeää Ukrainan tukeminen on. Ukrainan asia on meidän asiamme, sillä Ukraina puolustaa oikeusvaltion kovinta ydintä: vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Koronakriisi ja Venäjän oikeudeton hyökkäyssota Ukrainassa ovat vaatineet paljon sellaista huomiota ja työtä, jota emme olisi osanneet odottaa. Hyvin varautunut suomalainen hyvinvointivaltio on kuitenkin pahimpienkin kriisien hetkinä osoittanut vahvuutensa ja luonut yhteiskuntaamme vakautta silloin, kun kaikki muu on maailmassa tuntunut kovin epävarmalta. Haluamme pitää jatkossakin huolen siitä, että hyvinvointivaltio toimii parhaana vakuutuksena epävarmojen aikojen varalle.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus turvataan vain sillä, että meillä on tarpeeksi työssäkäyviä ja hyvinvoivia ihmisiä. Tulevalla kaudella on varmistettava, että jokainen pääsee omien mahdollisuuksiensa mukaan osaksi työelämää. Tarvitsemme myös kestävää talouskasvua, jotta ihmisten oikeus laadukkaisiin palveluihin toteutuu. Kestävän kasvun aikaansaamiseksi vaaditaan rohkeita panostuksia koulutukseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, sekä vihreään siirtymää. Verotuksesta on tehtävä oikeudenmukaisempaa siten, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien ja yrittäjien verotus ei nouse, mutta verovälttelyyn on puututtava kovalla kädellä ja veropohjaa tiivistettävä. Säästöjä on haettava muun muassa valtion toimitilaverkkoa järkevöittämällä, julkisia hankintoja kehittämällä ja toimintatapojen uudistamisella.

Tarvitsemme myös kokonaan uutta ajattelua, jotta työkyvyttömyyden kasvu saadaan pysäytettyä ja ihmisten työhyvinvointia parannettua. Mitä paremmin ihmiset työssään voivat, sen pidempään he pystyvät myös osallistumaan työelämään. Tämä on miljardiluokan kysymys – miten saamme sairauspoissaolot karsittua ja ihmiset pysymään työkykyisinä entistä pidempään.

Hyvät toverit,

Presidentti Tarja Halosen vaikuttamistyön tuloksena kansainvälinen Työjärjestö ILO omaksui aikanaan säällisen työn käsitteen. Säällisellä työllä tarkoitetaan työtä, joka on turvallista, takaa riittävän toimeentulon, ei syrji ketään ja kunnioittaa myös oikeutta järjestäytymiseen. Myös 2020-luvun Suomessa voimme yhä peräänkuuluttaa säällistä työtä.

Meillä Suomessa pitäisi olla itsestään selvä asia, että kokoaikaisesta työstä saa palkkaa, jolla tulee toimeen ja voi elättää itsensä ja perheensä; mutta sitä se ei ole. Työmäärän alle ei pitäisi kenenkään uupua. Suomalainen työelämä ei saa syrjiä ketään.

Ja aivan keskeistä on muistaa, että järjestäytynyt, sopimiseen perustuva yhteiskunta on ollut Suomen vahvuus. Meidän sosialidemokraattien mielestä sen tulee olla sitä jatkossakin.

Suomen kaltaisen pienen maan vahvuus mitataan sillä, millainen on kansakunnan kyky toimia yhdessä ja pyrkiä aina löytämään erimielisyyksienkin keskellä yhteinen näkemys. Valitettavasti olemme viime aikoina saaneet huomata, kuinka yksi keskeinen osa suomalaista sopimisen kulttuuria on murentunut sisältä päin. Työmarkkinajärjestelmämme pirstaloituminen ei ole johtanut yhdenkään osapuolen näkökulmasta toivottuihin tuloksiin vaan päinvastoin – hankaloittanut yhdessä sopimista ja asioiden eteenpäin viemistä, kenties jopa kilpailukykyämme. Jatkossa tarvitsemme sopimusyhteiskunnan vahvistamista ja sen nostamista uudelleen arvoonsa, emme enää sen heikentämistä. Työelämän pelisääntöjen uudistamista me haluamme kyllä: meille se tarkoittaa erilaisten elämäntilanteiden mukaan joustavaa työelämää, parempaa johtamista, vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhön ja sen kehittämiseen sekä työnantajan lisääntyvää vastuuta työntekijöiden osaamisen ylläpidosta vastaamaan muuttuviin työnkuviin alati digitalisoituvassa ja kehittyvässä maailmassa.

Tätä suuntaa haluamme tulevalla vaalikaudella olla osaltamme tukemassa ja voimistamassa: sopimusyhteiskunnan vahvistamista tämän päivän ja huomisen tarpeisiin sekä työelämän ja sen pelisääntöjen kehittämistä

Hyvät toverit, bästa kamrater,

meillä on nyt aito mahdollisuus tehdä jälleen historiaa ja voittaa pääministeripuolueen paikalta eduskuntavaalit. Mielipidemittaukset näyttävät, että kamppailu pääministeriydestä on auki ja meillä on erinomaiset asemat tuon paikan lunastamiseksi.

Yhtään ääntä ei ole kuitenkaan vielä annettu. Gallupit ovat vain arvioita ja ennusteita siitä, miltä vaalien tulos voisi näyttää, mutta oikeaan lopputulokseen voimme aidosti vaikuttaa vain me itse. Nyt jos koskaan on aika käynnistää vaalityön todellinen loppukiri. Jokaisella kohtaamisella on merkitystä. Kerrotaan ihmisille meidän vaihtoehdostamme, siitä miten jatkamme työtämme, joka on vielä kesken. Ensi viikolla alkaa ennakkoäänestys ja jokaisella meistä on tärkeä roolimme siinä, että mahdollisimman moni uurnaan kannetuista äänistä annetaan sosialidemokraateille: pääministeri Sanna Marinin jatkokauden puolesta ja rohkean, ihmisten puolella olevan vaihtoehdon puolesta.

Näillä sanoin, julistan SDP:n puoluevaltuuston kevätkokouksen avatuksi.