SDP:n Werning: Ministeri Juuson ja pääministeri Orpon puheista näkee, että heidän käsitys kotihoidon arjesta on täysin harhainen

Tämän viikon kyselytunnin keskustelu osoitti karulla tavalla, kuinka etäällä arjen todellisuudesta hallituksen kärkinimet ovat, kun puhutaan kotihoidosta Suomessa vuonna 2025. Vastuuministeri Kaisa Juuso esitti, että yli 16 miljoonan euron säästöt kotihoidossa saavutetaan vähentämällä fyysisiä käyntejä ja korvaamalla ne etäyhteyksillä – siis leikkaamalla apua tarvitsevien vanhusten saamia kotihoidon käyntejä. Tämä kertoo täydellisestä ymmärtämättömyydestä siitä, mitä kotihoito tarkoittaa arjessa ja millaisessa tilanteessa kotihoidon työntekijät tällä hetkellä toimivat.
Pääministeri Petteri Orpon vaikeneminen asiassa on yhtä lailla hälyttävää. Onko pääministeri samaa mieltä vastuuministerinsä kanssa siitä, että hoitajien fyysiset käynnit ovat säästökohde? Keskiviikon välikysymyskeskustelu ja torstain kyselytunti paljastivat, että ministerit puhuvat ristiin – ja ennen kaikkea ohi kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksen.
Kotihoidon käynnit eivät ole mielivaltaisia, vaan ne perustuvat aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tekemään palvelutarpeen arvioon. Jos asiakas tarvitsee viisi fyysistä käyntiä vuorokaudessa, hän tarvitsee viisi käyntiä. Näiden ammattilaisten osaamista ja arviointikykyä ei voi eikä saa vähätellä, kuten nyt on tehty. Erityisen loukkaavaa oli se, miten sairaanhoitajataustainen ministeri Juuso antoi ymmärtää hoitajien ramppaavan vastentahtoisten vanhusten kotona. Se on suoranainen loukkaus koko hoitoalan ammattilaisuutta kohtaan.
Ministerin toistuvat viittaukset teknologian tuomiin säästöihin osoittavat, että hän ei tunne kentän todellisuutta. Digitaaliset ratkaisut ovat jo käytössä – ja ne ovat siellä, missä niitä voidaan käyttää. Lisää säästöjä niistä ei ole enää saatavissa, eikä teknologia korvaa ihmiskontaktia, jota moni kotihoidon asiakas tarvitsee ja arvostaa.
Kotihoidon kenttä on kuormittunut äärimmilleen. Työntekijät uupuvat, ja asiakkaina on usein yksinäisiä, monisairaita vanhuksia, jotka tarvitsevat tukea, hoivaa ja inhimillistä kohtaamista – ei ministerien säästöpuheita. Ministeri Juuso on lämpimästi tervetullut mukaan kotihoidon arkeen yhdeksi päiväksi näkemään, mistä oikeasti puhutaan. Ehkä silloin ministeri huomaisi, ettei kentällä tehdä ”turhia käyntejä”.
Kotihoidon tulevaisuus ei saa rakentua säästölistojen vaan arvokkaan vanhuuden ja hoidon tarpeen varaan. Nyt tarvitaan ymmärrystä, ei ylimielisyyttä.