SDP:n Viitalan vappupuhe Raumalla

Arvoisat vapunjuhlijat, hyvät ystävät 

Tämä on ensimmäinen vappupuheeni kansaedustajana. On ilo ja kunnia saada puhua se juuri Raumalla, Rauma ja Satakunta ovat suurena sydämessäni. 

Hyvät ystävät, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kansainvälinen menestystarina. Tuoreena kansanedustajana haluan nostaa alkuun pari asiaa valtakunnan tasolta. Olimme tänä vuonna kuudetta vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Suomi on menestynyt pienestä koostaan huolimatta, koska olemme määrätietoisesti rakentaneet vakautta ja hyvinvointia.

Lapset ja nuoret kasvavat yhä haastavammassa ympäristössä ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy. 

Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Meidän tulee turvata kaikille nuorille mahdollisuus tasapainoiseen tulevaisuuteen varmistamalla laadukas oppimisympäristö opiskelijoille.

Avainasemassa yhteiskunnassamme ovat olleet rohkeat uudistukset, joista mainittakoon vuoden 1968 peruskoulujärjestelmä ja Marinin hallituksen oppivelvollisuuden laajentaminen. Molemmat uudistukset ovat aikanaan herättäneet paljon keskustelua, mutta kuten nykyisin tiedämme, on peruskoulu hyvinvointiyhteiskuntamme yksi kulmakivistä. Uuden oppivelvollisuuslain myötä yhä useampi nuori jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja siksi uskon myös tämän uudistuksen muodostuvan samanlaiseksi menestystarinaksi kuin peruskoulujärjestelmä, jota tulevaisuudessa ei kenenkään tulisi mieleen vastustaa. Nyt on aika palauttaa Suomi koulutuksen kärkimaaksi maailmassa. Suomi ei pärjää pienenä maana Euroopan laidalla ilman laadukasta koulutusta ja innovaatiotoimintaa. 

Tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa on myös vahva ja maailmalla ainutlaatuinen sopimisen kulttuuri. Suomessa ei työntekijöiden tarvitse olla erikseen vaatimassa tuolia neuvottelupöydän äärestä, vaan työehdoista sovitaan yhdessä. Tämän kulttuurin toivon olevan se perusta, jolla työelämää kehitetään jatkossakin – yhdessä sopien, ei repien. Tässä maailman tilanteessa tarvitsemme vakautta, emme epävarmuutta. 

Vappu onkin ennen kaikkea työväen juhla. Turvalliset työolot ja reilut pelisäännöt ovat työelämän laadun keskeisiä elementtejä. Palkkaerojen kaventaminen on tärkeä tasa-arvo kysymys ja oikeudenmukaisen työelämän perusedellytys. Suomalaisista työmarkkinoista puhutaan, että ne ovat jäykät. Etenkin Kokoomuksen suunnalta kuulee sellaista viestiä ja että jatkossa palkoista ja työehdoista pitäisi voida sopia aiempaa vapaammin yritystasolla. Tässä keskustelussa on kuitenkin muistettava se tosiasia, että työehdoista neuvotellessa työehtosopimuksiin kirjataan nimenomaan minimiehdot. Paremmin voi ja saa aina sopia. Kun puhutaan, että paikallisella sopimisella halutaan joustavoittaa työmarkkinoita, puhutaan siis käytännössä siitä, että jotain haluttaisiin sopia nykyistä työehtosopimusta heikommaksi.  

Usein on tilanne, että paikallisesti ei ole mahdollista tehdä sopimustoimintaa myöskään rajallisten resurssien ja työmarkkinaosaamisen puutteen vuoksi. Muun muassa tämän vuoksi isommat sopimuskokonaisuudet ovat tarpeellisia. Väkisin herää ajatus siitä, että pyritäänkö paikallisella sopimisella heikentämään ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä työpaikoilla ja lisäämään työnantajien määräysvaltaa. Tällöin ei ole kyse aidosta sopimisesta ja tasapuolinen neuvotteluasema heikentyy. Itse näen tämänkaltaisessa suuntauksessa enemmän riskejä kuin hyötyjä työmarkkinoiden tasapainon ja ennustettavuuden näkökannasta. 

Meille SDP:ssä on tärkeää ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen niin arjessa kuin työssä, tämä on myös työnantajien ja koko yhteiskuntamme etu. Oikeudenmukaisen työelämän perusta on turvallinen työympäristö ja reilut, yleissitovat työehtosopimukset. 

Väestö Suomessa ikääntyy, siirtyen viettämään ansaituja eläkevuosia. Samalla työvoimapula on laajentunut yhä useammalle alalle. Hoitoalan paheneva henkilöstöpula on ollut tiedossa jo vuosia. On selvää, että taklataksemme julkisen sektorin henkilöstöpulan, tarvitsemme pidempiaikaisen, kattavan suunnitelman. Niin alalla työskentelevät, kuin hoitoa ja hoivaa tarvitsevat ansaitsevat parhaat mahdolliset resurssit palveluiden laadukkaaseen toteuttamiseen. On löydettävä konkreettisia keinoja, miten työoloja ja työympäristöjä sekä eri alojen houkuttelevuutta saadaan parannettua. Hyvinvoiva henkilöstö ja oikea-aikaiset palvelut auttavat niin työntekijöitä, kuin jo työelämästä pois siirtyneitä. Marinin hallitus sai myös viimein aikaan pitkään kaavaillun ja moneen kertaan jo kuopatun SOTE-uudistuksen. Uudet hyvinvointialueet pääsivätkin aloittamaan toimintansa tämän vuoden tammikuussa. Nyt onkin aika antaa palautetta, kehittää vanhaa ja luoda uutta, jotta jokaiselle alueelle löytyvät ne asukkaitaan parhaiten palvelevat toimintamallit ja rakenteet.

Luottamus sekä sopiminen ovat työelämän vahvuus Suomessa. Nykyisellään työelämämme tarvitsee kuitenkin vielä useita uudistuksia. On erityisen tärkeää turvata luottamusmiesten asema lainsäädännöllisesti, jotta noudatettavasta työehtosopimuksesta riippumatta, jokaisella työntekijällä on työpaikallaan taho, jonka puoleen voi tarpeen tullen kääntyä. Ja Mikäli eteen tulee tilanne, jossa yritys laiminlyö työntekijän oikeuksia jatkuvasti, tulee ammattiliitoilla olla kanneoikeus työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Me SDP:ssä olemme halunneet palauttaa Sipilän hallituksen perinnön, kiky-maksut, takaisin työnantajien maksettavaksi. Meidän takkimme ei ole kääntynyt, vaalien aikana, tai jälkeen ja olemme nyt ja jatkossa, aidosti palkansaajan puolella. 

Sitten hyvät ystävät, takaisin rakkaaseen Satakuntaan, emme tule aina ajatelleeksi sitä, miten merkittävä Satakunta on maakuntana. Täällä asuu 4 % Suomen väestöstä, täällä tehdään 8 % maamme viennin arvosta ja 10 % Suomen viennistä lähtee Satakunnan satamien kautta maailmalle. Tuotamme myös ison osan Suomen energiasta. Pelkästään edellä mainitut luvut kertovat sen, miten merkityksellinen Satakunta on suomalaisten hyvinvoinnille.  

Suomi on tavallaan saarivaltio. Olemme kaukana pääkaupungin talousalueesta, mutta sijaitsemme rannikolla. Ilman sujuvaa meriliikennettä ei ole huoltovarmuutta, merikuljetukset ovat Suomelle elinehto. Suomen lipun alla olevat alukset ja suomalaisten merimiesten työpaikat ovat elintärkeitä myös huoltovarmuuden näkökannasta. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen ovat keskeisessä roolissa maamme länsiosassa.  

4. huhtikuuta kuluvaa vuotta Suomesta tuli Naton täysivaltainen jäsen. Tämä on merkittävä päätös, jota vauhditti Venäjän raukkamainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Puolustusliiton jäsenenä olemme vahva toimija ja turvallisuuden tuottaja. Sen lisäksi, että jäsenyytemme myötä oma puolustuksemme vahvistuu ja kansainvälinen asemamme selkiytyy, pääsemme osaksi NATOn päätöksentekoa. Roolimme tulee olla aktiivinen ja rakentava ja meidän pyrittävä siihen, että myös Ruotsista tulee jäsen mahdollisimman pian. Tämä uusi kansainvälinen asema tuo meille myös uusia mahdollisuuksia ja tässä viitekehyksessä Satakunnan sijaintia ja logistisia mahdollisuuksia tulee tarkastella.

Infrarakentamisessa pitää katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Satamat, lentokenttä, rautatieyhteydet ja valtatiet luovat Satakuntaan hyvän logistisen verkoston. Liikenteen tulee olla raiteilla ja maanteillä siinä kunnossa, että satamien potentiaali voidaan täysimääräisenä hyödyntää. 

Satakunnan sijaintia tulee hyödyntää puolustus- ja turvallisuusteollisuuden, vientiteollisuuden sekä huoltovarmuuden tarpeiden huomioimisessa ja alueen logistisia mahdollisuuksia tulee entisestään kehittää. 

Satakunta on teollisuusmaakunta nyt ja tulevaisuudessa. Ilmasto lämpenee ja toimia on tehtävä, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena tulevaisuudessakin. Uskon vihreän siirtymän tuovan mahdollisuuksia Suomeen ja Satakuntaan, viimeiset vuodet ovat jo osoittaneet, että vihreä siirtymä ohjaa investointeja. Marinin hallituksen kunnianhimoiset ilmastolinjaukset ovat tehneet meistä kansainvälisillä markkinoilla kiinnostavan kohteen, joka näkyy jo nyt Suomeen tehdyistä ja suunnitteilla olevista investoinneista.

Meillä on ympäristötekniikan osaamista ja vihreä siirtymä mahdollistaa meille varmasti myös uusia vientituotteita. Meidän tulee sujuvoittaa lupamenettelyjä, jotta emme byrokratian vuoksi menetä yhtään investointia kilpailijamaille. Sujuvoittamista tarvitaan myös koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton edistämisessä helpottamaan yritysten työvoimapulaa. On löydettävä ne keinot, joilla saamme houkuteltua kansainväliset osaajat juuri Suomeen. 

Raumalla on viime vuoden lopulla startannut maailman modernein saha, tänä vuonna Kankaanpäässä vihittiin käyttöön maailman ensimmäinen kaupallinen ”hiekka-akku” ja Harjavallassa puolestaan oli vihreän vedyn tuotantolaitoksen peruskiven muuraustilaisuus. Tätä positiivista investointien trendiä tulee tukea ja vahvistaa. Satakunnan ja Suomen tulevaisuutta pitää edistää kestävällä tavalla. Tarvitsemme pitkäjänteistä elinvoima- ja työmarkkinapolitiikkaa sekä lisää tki-panostuksia paremman huomisen turvaamiseksi. Tarvitsemme lisää investointeja Suomeen, siten myös sisämarkkinat toimivat tehokkaasti ja voimme selvitä julkisen talouden haasteista.

Merkittävää Satakunnalle ja koko Suomelle on, että Olkiluoto 3 aloitti säännöllisen sähköntuotannon 16. Huhtikuuta ja tuottaa jatkossa jopa 30 % Suomen sähköstä. Tämä kauan odotettu hetki on merkittävä lisä kotimaiseen puhtaaseen tuotantoon, tehden Suomesta lähes sähköomavaraisen.  
Toisena positiivisena paikallisena asiana haluan nostaa esiin Rauman kaupungin ripeän toiminnan OKL kampuksen “pelastusoperaatiossa”. Eri poliittiset tahot sekä kaupungin johto tekivät yhdessä hyvää työtä ja asiaan reagoitiin nopeasti. Tämä osoittaa sen, että olemme Raumalla tiukan paikan tullen kykeneviä toimimaan yhdessä yhteisen edun hyväksi. Keskustelua on käyty kampuksen säilymisen kustannuksista vuositasolla, mutta tulee muistaa miten merkittävä asema OKL kampuksella on Raumalla. Mikä olisikaan se hintalappu, mikäli toiminta Raumalla olisi lopetettu? 

Hyvät ystävät, sosialidemokraattien johtama hallitus on viime vuosina turvannut suomalaisten hyvinvoinnin vaikeiden kriisien keskellä. Kun yhdestä kriisistä on lähes selvitty, on uusi jo iskenyt päälle. Euroopassa käytävän sodan vaikutukset näkyvät varmasti vielä pitkään meillä ja muualla. Kustannusten noustessa on tuettava niitä, jotka apua tarvitsevat. Nyt ei ole esimerkiksi sosiaaliturvan heikennysten aika. Sosialidemokraateille on tärkeää, että tulevaisuutta rakennetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla.  Meidän tulee ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet, jossa myös ikäihmiset saavat arvoisensa palvelut, sillä he ovat rakentaneet tämän maan. Tulevaisuutta tulee rakentaa oikeudenmukaisella tavalla. 

Hyvät ystävät, 

haluan toivottaa teille jokaiselle sekä omasta että sosialidemokraattisen puolueen puolesta erittäin mukavaa työväenjuhlaa, hyvää vappua!