SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Pitääkö opposition syytökset paikkansa?
Palkansaajaliike teki eduskuntavaalien alla puolueille kyselyn palkansaajille tärkeistä asioista. Näihin Perussuomalaiset vastasivat palkansaajia miellyttääkseen ja ääniä kerätäkseen monin osin valheellisesti. Otetaanpa muutama esimerkki.
Perussuomalaiset ilmoittivat kannattavansa Sipilän hallituksen säätämien väliaikaisten kiky-maksujen siirtoa työntekijöiltä takaisin työnantajien maksettavaksi. Pari päivää ennen vaaleja he peruivat tuon viikkoja palkansaajille kerrotun vaatimuksensa.
Perussuomalaiset lisäksi vaativat, että ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus ja viranomaisvalvontaa on parannettava. He totesivat vaalien alla, että ammattiliittojen ja osastojen kanneoikeus on ainoa tie, jolla estetään ulkolaisen halpatyövoiman käyttö yrityksissä.
Katteettomien lupausten lista vain jatkuu
– Sinne se unohtui, katteettomien vaalilupausten rekkalavalle tämäkin tapaus. Ja nyt kun yhteisöjen kanneoikeus oli ensimmäistä kertaa hallituksen pöydällä EU:n yritysvastuudirektiivin osalta, kaatoi perussuomalaiset koko esityksen osana hallitusta. Lisäksi työmarkkinarikollisuuteen keskeisesti liittyvän harmaan talouden tutkintaa tukevaa rahoitusta päätettiin täksi vuodeksi leikata, kertoo Niina Malm pöyristyneenä.
Keväällä 2023 perussuomalaiset olivat lisäksi sitä mieltä, että työntekijän lakko-oikeus on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessa. Tässä on tapahtunut täydellinen takinkääntö. Tämän lisäksi sekä Perussuomalaiset että Kokoomus yhtyivät kantaan, jonka mukaan eduskunnan ei tule painostaa työmarkkinajärjestöjä työntekijöille haitallisiin sopimuksiin.
– Hallituksen ehdotukset ja niiden ympärillä käytävä keskustelu paljastaa, kuinka hanakasti hallitus on pakottamassa työntekijät heille haitallisiin sopimuksiin. Tämän kukkuraksi, toimet eivät edes edistä työllisyyttä vaan ovat puhtaasti kokoomuksen ja työnantajien ideologian tuotteita, päättää Malm vakavana.
