SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Muuttuuko harmaa mustaksi
Harmaa talous on lisääntynyt, vaikka kansallisesti, sekä Euroopan Unionin toimesta sitä pyritään suitsimaan. Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa myös Suomessa. Tästä räikeimpinä esimerkkeinä ovat olleet monet ravintoloiden takahuoneissa asuneet kokit tai thaimaalaiset marjanpoimijat sekä puutarhatyöntekijät. Ihmiskauppaa tapahtuu valitettavasti myös Suomessa.
Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennus-, majoitus- ja ravitsemis- sekä kuljetusalalla. Sen tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat muun muassa pimeiden palkkojen maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Toiminnan yleisyyden arviointia vaikeuttaa se, että se on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain pieni osa tulee viranomaisten tietoon.
Harmaaseen talouteen liittyvä rikollisuus aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Myös muiden työntekijöiden työolosuhteet, työn saanti ja palkkaus voivat kärsiä pimeää työtä tekevien työntekijöiden halvempien työnantajakustannusten vuoksi.
– Pimeää työtä tekevät työntekijät työskentelevät ilman työehtosopimuksia ja vakuutuksia, eikä heille kerry lakisääteistä eläkettä toteaa kansanedustaja Niina Malm ja jatkaa: Myöskään kuluttajalla ei ole pimeästi ostettuun palveluun tai tuotteeseen minkäänlaista lakisäänteistä kuluttajansuojaa.
Lisäksi harmaan talouden lisääntyessä veronmaksumoraali ja oikeusjärjestelmän uskottavuus heikkenee entisestään.
– Koijariyritykset eivät saa olla mukana markkinoilla häiritsemässä kilpailua ja rehtien työnantajien työllistämismahdollisuuksia, vaatii Malm ja jatkaa: Suomessa harmaata taloutta on kitkettävä kriminalisoimalla alipalkkaus sekä takaamalla ammattiyhdistyksille sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetuille kanneoikeus.
Marinin hallituksen aikana panostettiin vahvasti viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöhön harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Tavoitteena oli osoittaa, että näiden asioiden torjunta kuuluu kaikille.
Nykyisen hallituksen ohjelmassa ja budjetissa harmaan talouden torjuntaan suhtaudutaan välinpitämättömästi. SDP:n vaihtoehtobudjetissa haluamme jatkaa hyvin alkanutta työtä harmaan talouden esille nostamiseksi ja vähentämiseksi, sillä emme halua, että harmaa talous muuttuu liian monen arjessa mustaksi.
