SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen vappupuhe

Hyvä vappukansa, bästa första maj folket

On tosi iso ilo saada toivottaa hyvää vappua täällä Vaasan torin vappujuhlassa tänään. Ensinnäkin on kunnia saada tehdä se vaasalaisena kansanedustajana juuri käytyjen eduskuntavaalien jälkeen. Toiseksi on hienoa päästä vihdoin vapputorille. Viime eduskuntakaudella kansanedustajana toimiessani vappu peruuntui ensin kahdesti koronan takia ja vuosi sitten jouduin perumaan osallistumiseni oman koronasairastumiseni vuoksi.

Se kertookin aika paljon viime hallituskaudesta. Kriisit leimasivat työtä eduskunnassa. Pandemian jäljet ovat pitkät, ja näkyvät edelleen varsinkin pitkinä jonoina terveydenhoidossa, mutta myös kasvaneena pahoinvointina eri ihmisryhmissä. Varsinkin nuorille aika oli raskasta ja tulevalla kaudella on tärkeää jatkaa nuorten hyvinvointiin satsaamista.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu. Parhaillaan odotamme, milloin Ukraina aloittaa vastahyökkäyksen ajaakseen hyökkääjiä mailtaan. Olemme tukeneet Ukrainaa alusta asti ja tuo tuki jatkuu Suomessa niin kauan kuin on tarvetta. Samalla meidän on osaltamme edistettävä sitä, että tuki jatkuu koko Euroopan tasolla.

Sodasta johtuva energiakriisi on tuntunut kovasti täälä meilläkin. Vaikka pahimmilta peloilta vältyttiin kuluvana talvena, on vielä olemassa riskejä liittyen ensi talven energiahintoihin. Keski-Euroopan kaasuriippuvuus jatkuu ja nostaa hintoja, mutta Suomen energiaomavaraisuus vahvistuu päivä päivältä uuden energiatuotannon tullessa käyttöön. Sen ansiosta Suomessa oli viime vuonnakin Euroopan toiseksi halvin sähkö Ruotsin jälkeen. Hintojen noustessa meille on ollut tärkeää, että kukaan ei ajaudu kohtuuttomiin ongelmiin. Siksi olemme käyttäneet kaikkia nopeasti käyttöön saatavia keinoja ihmisten ja yritysten tilanteen helpottamiseksi.

Ärade publiken. Tre stora kriser mötte oss under den förra valperioden. Finland klarade sig bra, fast alltid kan man göra bättre. Finlands stöd till Ukraina har varit starkt och fortsätter vara det. Det är fråga om hela Europas framtid och trygghet.

———

Tässä vaiheessa voidaan jo hyvinkin tehdä tilinpäätöstä Sanna Marinin hallituskaudesta. Kriiseistä selvittiin lopulta verrattain hyvin, vaikka tehtävää jää tulevallekin hallitukselle. Hallitus teki myös suuria uudistuksia, jotka jäävät historiaan isoina saavutuksina. Oppivelvollisuuden laajennus ja maksuton toinen aste, sote-uudistus, työvoimapalveluiden uudistus ja monet muut tehdyt muutokset näyttävät todellisen vaikutuksensa vasta tulevina vuosina.

Eduskuntavaaleissa puhuttiin paljon taloudesta. Tuo keskustelu keskittyi erityisesti synkkiin ennusteisiin tulevasta. Vähemmälle huomiolle jäi se, mitä kuluvalla hallituskaudella taloudessa lopulta tapahtui. Kuten kaikkialla Euroopassa, Suomi velkaantui ja teki suurta alijäämää varsinkin ensimmäisenä pandemiavuonna. Sen jälkeen toipuminen tapahtui kuitenkin nopeasti, minkä ansiosta työllisyys nousi ennätystasolle – yli ennusteiden. Julkisen talouden alijäämä painui viime vuonna samalle tasolle kuin ennen kriisejä. Valtio velkaantui, mutta ei siksi että menot olisivat enää olleet merkittävästi tuloja suuremmat, vaan koska valtio joutui nostamaan niin sanotusti ”rahaa kassaan” mm. energiamarkkinoiden kasvaneiden käteisvaatimusten takia. Julkinen talous on siis tasapainottunut paljon ennustettua nopeammin. Ilman, että verotusta kiristettiin, verotulot kasvoivat vain viime vuonna kuudella miljardilla eurolla hyvän talouskehityksen ansiosta – myös se huomattavasti yli ennusteiden.

———

Tuo kuusi miljardia sattuu olemaan sama summa, jonka edestä kokoomus tällä hetkellä vaatii sopeutustoimia tehtäväksi tulevaa hallitusta muodostaessaan. Tänä vappuna eletäänkin todella kiinnostavia aikoja. Huomenna Petteri Orpo aloittaa virallisesti neuvottelut konservatiivisen oikeistohallituksen muodostamiseksi. Puolueita yhdistävänä liimana Orpo on kertonut olevan nimenomaan sitoutuminen kuuden miljardin sopeutukseen. Tästä suurimman osan kokoomus haluaa toteutttaa suorilla menoleikkauksilla.

Noin suuret leikkaukset tulevat johtamaan käytännössä varmasti heikennyksiin koulutuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sosiaaliturvassa. Näistä kohteista leikkaaminen kriisien yhä jatkuessa merkitsee niin suurta linjamuutosta kuluneeseen neljään vuoteen, että me sosialidemokraatit ilmoitimme Orpolle kynnyskysymykseksi näiden hyvinvointivaltion ydintehtävien suojaamisen. Koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta ei mielestämme tule leikata.

Miksi vastustamme näitä leikkauksia? Ensinnäkin siksi, että tätä kaavaa on kokeiltu 90-luvun ja 2010-luvun kriiseissä useita kertoja. Tuloksena oli säästöjä siellä, kasvaneita menoja täällä. Esimerkiksi kun koulujen opetusryhmät kasvavat, oikeutta päivähoitoon rajoitetaan ja samaan aikaan heikennetään pienituloisten toimeentuloa sosiaaliturvaleikkauksilla, kasvaa kuormitus pienituloisissa lapsiperheissä kohtuuttomasti. Joissakin perheissä tämä johtaa pahoinvointiin, jolla on todella ikäviä seurauksia. Inhimillisten tragedioiden rinnalla lopputuloksena on kasvavat julkiset menot, kun opettajien määrän vähentyessä kasvaa lastensuojelun ja muun sosiaalityön tekijöiden tarve. Lastensuojeluilmoitusten ja lasten huostaanottojen määrä kasvoi 2010-luvun leikkausten aikaan vauhdilla myös Vaasassa. Samankaltaisia esimerkkejä löytyy myös vanhustenhoidosta, terveyspalveluista kuin kulttuuripalveluidenkin leikkaamisesta. Siksi viestimme Petteri Orpolle ja Riikka Purralle Säätytalolla on, että samoja virheitä ei pidä toistaa nyt.

Socialdemokraterna skicakr hälsningar till Orpo och Purra i Ständerhuset. Gör inte samma fel som Finland gjorde på 90-talets och 2010-talets kriser. Öka inte illamående med dåligt planerade nedskärningar.

———

Toinen tärkeä kysymys koskien konservatiivisen oikeistohallituksen muodostamista on se, mitä tapahtuu työelämässä. Suomessa on pitkä historia yhteistyöllä ja sopimisella, kun työelämää kehitetään. Tuo historia on kuitenkin 2000-luvulla tullut tiensä päähän. Usein vastakkainasettelusta työmarkkinoilla syytetään työntekijäjärjestöjä ja vasemmistopuolueita.

Kun katsotaan konkreettisia tekoja, on yhteistyöstä kieltäytynyt toistuvasti työnantaja ja sitä tukevat oikeistopuolueet. Teollisuuden useilla toimialoilla työnantajat kieltäytyvät neuvottelemasta valtakunnallisia työehtosopimuksia. Sipilän oikeistohallitus ajoi maahan pakkolaeilla uhaten kilpailukykysopimuksen, jolla palkkoja leikattiin. Työntekijäjärjestöt ovat joutuneet reagoimaan näihin uhkiin ja toteutuneisiin heikennyksiin, mutta ammattiyhdistysliikkeen ei voi sanoa haastaneen riitaa työmarkkinoilla.

Politiikan tutkijoiden mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituspohja on Suomen historian oikeistolaisin sitten Lapuan liikkeen ja 1930-luvun. Siksi pelkona on, että työntekijöiden aseman heikentämistä ainakin yritetään jatkaa tulevalla kaudella. Paikallisen sopimisen varjolla ajetaan tilannetta, jossa työntekijöiltä poistuu lain ja työehtosopimuksen antama perälauta, jonka alle esimerkiksi palkkoja ei voi laskea. Tämä on aito uhka, jota vastaan tietysti tulemme toimimaan.

Tähän valmistautuakseen kokoomuksesta on väläytelty myös lakko-oikeuden rajoittamista. Sipilän hallitus joutui aikanaan peruuttamaan kaikista vähiten pidetyistä heikennyksistään suurten mielenilmausten jälkeen. Toivottavasti Orpon ja Purran hallitus ei lähde rajoittamaan ihmisten perusoikeutta ilmaista mielipidettään esimerkiksi lakko-oikeutta rajoittamalla. Sen myötä Suomeen kohdistuisi hyvin kielteistä kansainvälistäkin julkisuutta.

———

Historiasta voidaan oppia myös muuten, kuin jättämällä virheet uusimatta. Suomi on pieni maa ja rakennettu sotien jälkeen yhteistyöllä. Elintasomme nousu on koko historiamme ajan perustunut osaamiseen ja yhä uusien teknologioiden hyödyntämiseen. 90-luvun laman jälkeen velkoja maksettiin, kun Nokia ja teknologiayritykset vetivät Suomen uudelle vuosituhannelle vahvaan kasvuun, josta julkinen talouskin hyötyi.

Yhteistyö, osaaminen ja kasvu. Näitä Suomen historian esimerkkejä meidän kannattaa hyödyntää, kun kaavailemme Suomen ja Euroopan jälleenrakennusta pandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin jälkeen.

Finland has blomstrat när vi har samarbetat, investerat i kunnande och forskning som har lett till stark tillväxt. Det behöver vi igen.

— — —

Kun työntekijät otetaan mukaan kehittämään Suomea ja työpaikkoja, vahvistetaan luottamusta. Luottamus saa ihmiset ottamaan vastuuta, kehittämään itseään ja toimimaan yhteisönsä puolesta. Epäluottamus passivoi ja saa kääntymään sisäänpäin – miettimään, miten jokainen voi saada suurimman edun itselleen.

Yhteistyötä voisi lisätä esimerkiksi ottamalla työntekijät mukaan yritysten omistajiin ja päätöksentekoon nykyistä enemmän. Kun työntekijöillä on osaava edustaja, jolla on riittävä tuki työllensä, yhteistyö työpaikalla sujuu ja asioista on helppo neuvotella ja sopia paikallisestikin nykyistä enemmän. Monet mahdollisuudet sopia yrityksissä paikallisesti jäävät käyttämättä, koska osaaminen mahdollisuuksien hyödyntämiseen ei riitä kummallakaan osapuolella. Siksi niin työntekijöiden kuin työnantajien järjestäytyminen edistää myös paikallisen sopimisen lisääntymistä. Sopiminen edellyttää kahta vahvaa osapuolta, eikä saa olla yhden osapuolen sanelua. Yhteistyötä lisäisi myös se, että räikeitä väärinkäytöksiä ja työelämärikoksia torjuttaisiin yhdessä. Ammattiliitoille annettu oikeus itsenäisen kanteen nostamiseen esimerkiksi palkkojen jäädessä maksamatta nostaisi kynnystä yrittää huijata työntekijöitä ja parantaisi luottamusta.

Samarbete i arbetslivet ökar förtroendet mellan parter och hjälper Finland framåt efter svåra krisår. Vi har olika alternativ hur arbetstagarna kan delta positivt i utvecklingen. Istället för nya kiky-avtal, behöver vi samarbete.

— — —

Osaaminen ja ihmiset ovat Suomen suurin pääoma. Olemme nuori kansa, jolla on vähän kertynyttä omaisuutta. Luonnonvarojemme arvon alamme vasta huomata. Esimerkiksi metsillämme on arvo paitsi raaka-aineena, myös hiilen sitojana. Silti ehdottomasti suurin rikkautemme on osaavissa ihmisissä. Ei riitä, ettemme heikennä koulutustamme. Olimme 2000-luvun alussa monella mittarilla koulutuksen kärkimaa koko maailmassa. Vuosikymmeniä jatkuneiden virheiden seurauksena emme sitä enää ole.

Jotta olisimme taas koulutuksen kärkimaa, meidän on tehtävä saman mittaluokan harppaus koulutusjärjestelmässämme, kuin Suomessa tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla. Se ei enää välttämättä tarkoita uusia oppilaitoksia, mutta ainakin peruskoulun vahvistamista, lukiolaisten työrauhan parantamista, ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen lisäämistä ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä. Ydinasia on nuorten ja oppilaitensten henkilökunnan hyvinvointi. Pahoinvoivat nuoret eivät kouluttaudu eivätkä työllisty.

Finland kan nå världstoppen i kunnande och forskning igen, men det kräver målmedvetna satsningar. Dom satsningar gör oss starkare och måste göras också här i Österbotten.

— — —

Yhteistyön ja osaamisen myötä Suomi voi päästä samanlaiseen kasvuun, jossa olimme 2000-luvun alun Nokia-buumin aikoihin. Se edellyttää uskottavaa panostusta osaamiseen, tieteeseen ja uusiin teknologioihin. Tänä päivänä uudet teknologiat liittyvät päästöjen vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun, terveyden edistämiseen ja palveluiden digitalisoimiseen turvallisesti. Kaikissa näissä Suomella on vahva asema, myös täällä Vaasan seudulla. Ei ole mitään syytä, miksi emme tässä onnistuisi, mutta se vaatii määrätietoista työtä ja sitoutumista meiltä kaikilta.

Genom samarbete och kunnande kan vi nå samma boom som vi hade i början av 2000-talet. Nu kommer det ingen Nokia, men det betyder flera bolag som Wärtsilä, ABB, Hitachi, Freyer, Danfoss och andra som investerar och bygger det nya industrin, arbetsplatset och välfärden.

Toivotan teille kaillie oikein hyvää vappua. Jag önskar er alla glad Första Maj! Kiitos! Tack!