SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen: Haluavatko suomalaiset heikomman ammattiyhdistysliikkeen?
Säätytalon neuvotteluista on tihkunut useita tietoja erilaisista tavoista heikentää liittojen asemaa. Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen, liittojen työttömyyskassojen korvaaminen esimerkiksi Kelan kassalla, lakko-oikeuden rajoittaminen sekä paikallisen sopimisen edistäminen lakiteitse heikentäen työntekijöiden edustusta ovat julkisuudessa liikuneiden tietojen mukaan ainakin pöydällä. Näinkin laajasta paketista edes keskusteltaessa on kysyttävä, haluaako Orpon oikeistokonservatiivijoukko todella heikentää ammattiyhdistysliikettä.
– Työntekijän näkökulmasta ammattiyhdistysliikkeen etu on ilmeinen. Ne tarjoavat tukea ja suojelua yksilöille, jotka saattaisivat muutoin olla heikommassa asemassa neuvotellessaan työehdoistaan suurten yritysten kanssa. Liitoilla ja työpaikan luottamushenkilöillä on merkittävä rooli työntekijöiden oikeuksien ja työolosuhteiden edistämisessä. Aina on syytä muistuttaa, että ilman liittoja emme viettäisi viikonloppuja, tekisi vain kahdeksan tunnin työpäiviä tai saisi turvaa sairauden, vanhemmuuden tai työttömyyden keskeyttäessä työnteon. Myös palkkatasomme olisi matalampi, Mäkynen huomauttaa.
Myöskään työnantajien järjestäytymisen etuja ei pidä unohtaa. Työnantajat voivat yhdistää voimansa ja muodostaa omia liittojaan, jotka edistävät heidän etujaan ja edistävät positiivista liiketoimintaympäristöä. Nämä liitot neuvottelevat suoraan ammattiliittojen kanssa ja luovat tasapainon työnantajien ja työntekijöiden oikeuksien välillä.
– Kun työntekijät ja työnantajat voivat neuvotella tasavertaisina, se luo sosiaalisen sopimuksen, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhteinen sopiminen on vahvuus, joka antaa yhteiskunnallemme kestävyyttä ja vakautta. Se on keskeinen osa demokraattista prosessia, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun ja kompromissien tekemisen, Mäkynen painottaa.
Liittojen heikentämisestä herää kysymys: jos ammattiyhdistysliike heikkenee, kuka tai mikä täyttää tämän tyhjiön? Miten varmistamme, että työntekijöiden oikeudet säilyvät ja heidän äänensä kuuluu? Miten työnantajat voivat jatkaa vuoropuhelua työntekijöidensä kanssa, jos tasavertaisen neuvottelukumppanin rooli heikkenee?
– Mikäli ammattiyhdistysliikettä heikennetään, saattaa seurauksena olla työntekijöiden oikeuksien murentuminen ja epätasapainon syntyminen työmarkkinoilla. Sillä on selvästi laajempia yhteiskunnallisia seurauksia, kuten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden väheneminen ja taloudellisen epätasa-arvon kasvaminen. Tällaiset kehityskulut uhkaavat jopa yhteiskuntarauhaa ja vakautta, joka on myös yrityksille ja investoinneille tärkeä, Mäkynen kertaa.
– Liittojen heikentämisen sijaan pienessä maassa yhteistyöllä voisimme erottua eduksemme. Työpaikkojen ja -olojen kehittäminen yhdessä edistää myös tuottavuuden kasvua, joka on tärkeimpiä yhteisiä tavoitteitamme työelämässä. Maahanmuuton lisääntyessä liitot tekevät tärkeää työtä uusien ihmisten mukaan ottamisessa sekä reilujen työehtojen valvonnassa. Yleissitovat työehtosopimukset turvaavat yrityksille reilun kilpailuympäristön, vähentävät aikaa, joka pienissä yrityksissä on käytettävä neuvotteluun ja tuovat työrauhan. Järjestelmä hyödyttää kaikkia ja sitä voidaan jatkuvasti kehittää yhdessä. Paikallinen sopiminen on jo arkipäivää, osaavien yrittäjien ja luottamusmiesten välillä on helppo tehdä sopimuksia, kun luottamus pelaa. Sopimisen ytimessä on nimenomaan osaaminen ja luottamus, ei sanelu ja yhden osapuolen etu, Mäkynen sanoo.
Huonoimman esimerkin ”paikallisesta sopimisesta” tarjoaa UPM, jossa toimihenkilöt jätettiin ilman työehtosopimusta. Tämä johti osalla työntekijöistä palkkojen nousun pysähtymiseen. Monien työehdot ovat heikentyneet selvästi. UPM osoittaakin monella tavalla, mihin ammattiliittojen heikentämisen ideologiseksi tavoitteekseen ottaneet pyrkivät.
– Säätytalon viimeisinä päivinä on syytä kriittisesti pohtia, haluaako Orpo todella heikentää ammattiyhdistysliikettä. Samalla on kysyttävä, millaista yhteiskuntaa tuleva hallitus rakentaa ja millaisia arvoja he haluavat sen heijastavan. Ammattiyhdistysliikkeen merkitys tulee näkyväksi tässä valossa – se on keskeinen osa oikeudenmukaista ja tasapainoista yhteiskuntaa, Mäkynen päättää.
