SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen: Hallitus laiminlyö kasvutoimet ja valmistautuu uusiin leikkauksiin
Orpon hallituksen kyvyttömyys luoda kasvua tarkoittaa, että ensi keväänä luvassa on jälleen uusia leikkauksia hyvinvointivaltion ytimeen, ennakoi SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen.
– Orpon hallituksen toinen budjettiriihi osoitti, että kokoomusvetoiselta hallitukselta on kasvun avaimet hukassa. Hallitus toteuttaa jo päätettyjä kasvutoimiaan pahasti myöhässä ja lykkää uusien kasvutoimien päättämisen ensi kevääseen, vaikka jo nyt on tiedossa, että tähän mennessä päätetyt toimet eivät riitä kääntämään Suomen suuntaa.
– Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että talouskasvu on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Onkin syytä kysyä, miksi hallituksella oli niin kova kiire saada budjettiriihi taputeltua päivässä sen sijaan, että se olisi käyttänyt toisen päivän kasvutoimien vahvistamiseen. Vaikuttaa siltä, että kasvu on hallitukselle prioriteetti vain juhlapuheissa, ja kulisseissa valmistaudutaan jo julkistamaan keväällä uusi hyvinvointivaltion perusteita murentava leikkauspaketti, kun nyt päätetyt toimet eivät lupauksista huolimatta taaskaan riitä hallituksen omiin tavoitteisiin, Mäkynen sanoo.
Samalla kun hallitus viivyttelee tärkeitä kasvutoimia, jarruttaa se myös omalla toiminnallaan talouden ja työllisyyden kasvua, harmittelee Mäkynen.
– Epäoikeudenmukaiset sosiaaliturvaleikkaukset ja alempien arvonlisäverokantojen korotukset heikentävät entisestään suomalaisten ostovoimaa samalla kun arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto kurittaa pienyrittäjiä. Lopputuloksena on kotimaisen kulutuksen heikkeneminen ja pienyrittäjien toiminnan vaikeuttaminen.
– Pienyrittäjien kurittamisen sijasta hallitus olisi voinut puuttua osinkoverokikkailuun, joka ei pieni- ja keskikokoisia yrityksiä hyödytä. Valitettavasti suurituloiset olivat jälleen kerran Orpon hallituksen erityissuojeluksessa, Mäkynen toteaa.
Mäkynen on erityisen huolissaan siitä, ettei hallitus huolehdi Suomen pitkän aikavälin tuottavuuskehityksestä investoimalla koulutukseen ja korkeakoulujen tekemään tutkimukseen. Vain näin voitaisiin vahvistaa pysyvästi Suomen kestävän kasvun edellytyksiä.
– Hallitus on sitoutunut lisäämään tutkimus- ja tuotekehityspanoksia, mutta se suuntaa ne vastoin parlamentaarista sopua. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut jäävät ilman minkäänlaista näkymää rahoituksen kasvusta. Koulutus ja perustutkimus ovat tehokkaimmat keinot vahvistaa pitkän aikavälin tuottavuutta ja kasvua, eikä niihin satsata lainkaan. Orpo ja Purra molemmat rikkovat jälleen myös koulutuslupauksensa leikkaamalla ammatillisesta koulutuksesta jopa aiemmin ilmoitettua enemmän. Tämä tarkoittaa, että Suomen talous jää entisestään jälkeen kilpailijoista, Mäkynen päättää.