SDP:n työelämävaliokunnan edustajat: Hallitus polkee palkansaajia turpeeseen
Hallituksen lanseeraama ”paikallisen sopimisen lisääminen” on isku suoraan suomalaisen työmarkkinamallin sydämeen. SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenten mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin vie kannustimen työnantajien järjestäytymisestä. Tämä tarkoittaa yleissitovuuden heikentymistä.
– Paikallisen sopimisen mahdollistaminen työnantajaliittoon kuulumattomille yrityksille heikentää kannusteita järjestäytyä eli liittyä työnantajaliittoon. Työnantajien järjestäytymisen heikentymisestä seuraa, että yhä harvempi suomalainen työntekijä on työehtosopimusten vähimmäisehtojen piirissä. Kun vähimmäistyöehdot puuttuvat, syntyy alalle täysin villi tilanne, josta väistämättä seuraa työntekijöiden työehtojen heikentyminen, esimerkiksi vähimmäispalkkojen, työaikojen ja muiden työehtojen osalta. Tämä tarkoittaa järjestäytymättömille yrityksille myös kilpailuetua työehtoja polkemalla, kertoo valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.
– Siirtyminen yrityskohtaisiin sopimuksiin voisi johtaa siihen, että osa työpaikoista ja työntekijöistä jää kokonaan ilman sopimusten tuomaa turvaa. Yritys, joka tekee omat työehtosopimuksensa valtakunnallisen sopimuksen sijaan, voisi jättää osan työntekijöistä ilman niitä oikeuksia ja etuja, jotka yleinen sopimus heille normaalisti tarjoaisi, kertoo kansanedustaja Piritta Rantanen.
– Pahimmillaan tämä sanelupolitiikka voisi johtaa siihen, että työnantajat alkavat sanella ehdot yksipuolisesti, mikä lisää työntekijöiden turvattomuutta. Tämä voisi näkyä käytännössä niin, että työntekijä joutuisi hyväksymään työsopimuksen, joka ei noudata mitään yleisesti hyväksyttyjä ehtoja, koska vaihtoehtoja ei ole. Tämä voisi vaikuttaa jopa suoraan vuosiansioihin, sanoo kansanedustaja Niina Malm.
– Hallitus polkee duunareita turpeeseen tilanteessa, jossa luottamusta tulisi lisätä työmarkkinoilla. Tämä on vastoin sitä, mitä työmarkkinoilla juuri nyt tarvittaisiin – enemmän luottamusta ja vakautta, sanoo kansanedustaja Suhonen ja päättää:
– Suo, joka on Suomen edessä ei selviä hallituksen esityksestä, eivätkä sitä taida arvata työnantajatkaan. Nimittäin sovellettavaksi tulevien EU:n direktiivien määrä, joita Suomen on alettava noudattamaan, kun yleissitovuus purkautuu. Yleissitovuuden poistuessa Suomen on muutettava työlainsäädäntönsä EU:n pakottavien työelämädirektiivien mukaiseksi, päättää kansanedustaja Timo Suhonen.
