SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet esittävät: Työllisyyttä tukevat 41 000 0000 euroa takaisin talousarvioon
Orpo-Purran hallitus on leikkaamassa 41 miljoonalla eurolla työllisyysmäärärahoja. Näillä on rahoitettu mm. palkkatukea, starttirahaa sekä työllisyyspoliittisia avustuksia. Eli montaa eri toimea, jotka tukevat työllisyyden kasvua markkinoilla etenkin silloin, kun työttömyys on kääntymässä kasvuun. SDP:n eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että nyt on väärä aika leikata juuri työllisyyttä lisäävistä toimista. Siksi ryhmä esittää määrärahojen palautusta.
– Hallituksen keskeinen tavoite on saada kasvatettua työllisyyttä. Siksi onkin erittäin ristiriitaista pienentää juuri niitä osia budjetista, joilla on vaikutusta vaikeissa tilanteissa, ihmettelee työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.
Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana 10 000 henkilöllä. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi on loppuvuoden taantumassa. Taantuma koettelee erityisesti asuntorakentamista, jolla on tilanteen mahdollisesti pahentuessa laajat vaikutukset yhteiskuntaan ja myös työllisyyteen.
– Hallitus ei osaa tarttua selviin pelipaikkoihin vaan päättää antaa pallon valua omaan maaliin. Mikäli asuntorakentamisen kriisiin ei puututa, olemme mahdollisesti pidempiaikaisen haasteen edessä, jossa ennakointi olisi nyt ajan sana. Nyt tarvitaan tekoja, joilla rakentaminen ei lopu kokonaan. Tässä isossa osassa on mm. julkinen rakentaminen, sanoo kansanedustaja Niina Malm
Kun työttömyysluvut kasvavat on keskeistä panostaa toimiin, jolla firmoja voidaan tukea työllistämisessä, kuten panostamalla palkkatukeen. Lisäksi uudelleen kouluttautuminen on monelle väylä löytää uusi työ.
– Tarvitsemme Suomeen lisää koulutettua väkeä. Hallituksen vastaus tähän on lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Esimerkiksi Tanskassa panostetaan laskusuhdanteessa nimenomaan koulutukseen. Se on avain nopeampaan talouden elpymiseen, kertoo kansanedustaja Piritta Rantanen.
– Tanskasta tulisi ottaa mallia myös kotouttamisen osalta. Heidän tavoitteensa on työllistää maahanmuuttajat vuoden sisällä maahan saapumisesta. Lisäksi Tanskassa rajoitetaan mahdollisuutta tulkkauspalveluihin, mikäli henkilö ei osallistu tanskan kielen opetukseen tai opinnot niissä eivät edisty*. Näillä toimilla sekä luopumalla käsittämättömästä 3 kuukauden työllistymisajasta saamme työllistettyä Suomeen tulijoita paremmin, päättää kansanedustaja Timo Suhonen.
