SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan edustajat: Maastapotkulaki heikentää Suomen houkuttelevuutta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tänään saanut valmiiksi lausunnon nk. maastapoistamislaista. Valiokunnan sd-jäsenet ovat lausunnonantajien kanssa yhtä mieltä siitä, että 3 kuukauden suoja-aika on aivan liian lyhyt uudelleen työllistymiseen. Suomalaisistakin työnhakijoista 55 prosenttia ei uudelleen työllisty tuossa ajassa. Esitys tulee heikentämään Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä ja se asettaa täällä jo olevat työperäiset osaajat vaikeaan tilanteeseen.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ulkomaalaislain muuttamisen myötä Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen olisi löydettävä uusi työ kolmessa kuukaudessa, jos heidän työsuhteensa päättyy ennenaikaisesti. Joillekin ryhmille tämä aikaraja olisi kuusi kuukautta. Työnantajille tulisi myös velvollisuus ilmoittaa, jos ulkomaalaisen työntekijän työsuhde päättyy ennenaikaisesti.
Aikarajat ongelmallisia
– Esitetyt aikarajat ovat liian tiukat. Esitys tulee koskemaan käytännössä täällä jo työskennelleitä ammattilaisia. Ne osaltaan tulevat heikentämään Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien silmissä liian tiukkojen rajojen vuoksi kun osaajat valitsevat, mihin maahan haluavat lähteä töihin. Selkeät ja riittävän pitkät rajat lisäävät Suomen kiinnostavuutta työntekomaana, kertoo kansanedustaja Lauri Lyly ja jatkaa:
– Lähes kaikki lausunnonantajat pitivät kolmen kuukauden suoja-aikaa liian lyhyenä. Esimerkiksi nykyisessä taloustilanteessa voi olla erittäin vaikeaa löytää uusi työpaikka kolmessa kuukaudessa. Tämä tuo epävarmuutta myös työntekijän perheelle, sillä heidän oleskelulupansa on usein sidottu perheenjäsenen työperäiseen oleskelulupaan.
– Työllistymiseen kolmessa tai kuudessa kuukaudessa vaikuttaa myös hakuprosessien pituus. Vieraskielisillä työnhakijoilla työnhaku- ja rekrytointiprosessit ovat usein pitkiä, ja työllisyys on suhdanneherkkää. Vieraskielisiä lisäksi syrjitään useammin työnhaussa, kertoo Niina Malm.
– Tilanne on lisäksi kohtuuton niille, jotka asuvat omistusasunnossa. Harva pystyy hankkiutumaan siitä eroon kolmen kuukauden sisällä. Saatikka siinä tilanteessa, kun he ovat yrittäneet saada töitä, mutta eivät ole tässä onnistuneet, sanoo Piritta Rantanen pöyristyneenä ja jatkaa:
– Tutkimusten mukaan noin 55 prosenttia ei-pysyvillä työperäisen oleskeluluvan omaavista henkilöistä on työttömänä yli kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämä osoittaa, että kolmen kuukauden aikaraja on liian lyhyt, ja se asettaa ulkomaalaiset työntekijät kohtuuttomaan asemaan. Pidempi suoja-aika olisi järkevämpi ja oikeudenmukaisempi ratkaisu.
Riski työperäisestä hyväksikäytöstä kasvaa
– Lakimuutos voi johtaa työperäisen hyväksikäytön lisääntymiseen. Työperäinen hyväksikäyttö on jo nyt kasvava ongelma työmarkkinoillamme. Jos ulkomaalaisen työntekijän on pakko ottaa vastaan mikä tahansa työpaikka säilyttääkseen oleskelulupansa, he voivat joutua hyväksymään huonot työehdot. Tämä lisää työnantajan valtaa työntekijään nähden ja voi johtaa hyväksikäyttöön, päättää kansanedustaja Suhonen.
