SDP:n Tuppurainen: Turvallisuuspolitiikkaan kuuluu ajatus solidaarisuudesta

– Nato-jäsenyyden ohella yhtenäinen ja vahva Euroopan unioni on Suomen etu. Liittyminen Natoon ei korvaa eikä vähennä EU-jäsenyyden merkitystä. Euroopan unionin merkitys turvallisuudelle on vähintään yhtä suuri kuin liittyessämme siihen lähes 30 vuotta sitten. EU perustuu yhteistyöhön: jotakin saadaksemme meidän on oltava valmis jotakin antamaan. Meillä ei ole varaa asettua EU:n kehittämisen jarruksi.

Tuppuraisen mukaan laaja-alainen turvallisuuspolitiikka edellyttää Suomelta solidaarisuutta. Tehokkainta turvallisuustyötä on ehkäistä mahdollisia konflikteja ja levottomuuksia ennalta. Esimerkiksi kehitysyhteistyö, ilmastotyö sekä maahanmuuttopolitiikka ovat tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa.

– Naapurimme Venäjä on paljastanut imperialistiset kasvonsa maailmalle. Myös meidän on tässä geopoliittisessa tilanteessa pohdittava, miten me maailmaa katsomme ja millaiset kasvot näytämme.

– Meidän etumme, meidän isänmaamme Suomen etu on sellainen maailma, jossa jokainen kantaa vastuunsa, niin itsestä kuin muista. Sellainen maailma on kansainvälisten sopimusten ja sääntöihin perustuvan yhteistyön maailma. Kehitysyhteistyö sekä erilaiset kumppanuudet ovat kiinteä osa globaalia turvallisuustyöskentelyämme.

Tuppurainen muistuttaa, että Nato-jäsenyys tarkoittaa paljon muutakin kuin artikla 5 suojaa.

– Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolet sitoutuvat myös turvaamaan vapautta, sivistystä, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Tavoitteena on edistää rauhaa, vakautta ja hyvinvointia.

– Suomi pitää huolta omista asioistaan ja omasta turvallisuudestaan, kun se kantaa myös globaalia vastuuta. Turvallisuutemme edellyttää meiltä vastavuoroisuutta laaja-alaisessa kansainvälisessä yhteistyössä, Tuppurainen päättää.

Tuppurainen puhui 1.5. Raahessa, Kempeleessä ja Siikajoella.

 

Puhe kokonaisuudessaan (muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu muoto pitää):

Hyvät ystävät, toverit,

Vappu, työväen suuri juhla, kevään juhla, on perinteisesti aika katsoa työväenliikkeen työn tuloksia. Kuluneet neljä vuotta olemme tehneet työtämme SDP:n johtamassa hallituksessa. Ensin pääministeri Antti Rinteen, sitten pääministeri Sanna Marinin johdolla.

Neljässä vuodessa Suomi ja maailma ovat muuttuneet. On tapahtunut asioita, joita kukaan meistä ei olisi voinut kuvitella tapahtuvaksi. On tapahtunut asioita, joita kukaan meistä ei olisi koskaan toivonut tapahtuvan.

Maailmanpolitiikan suuret mullistukset ovat näkyneet myös meillä Suomessa ja pohjoisessa. Sanna Marinin hallitus on joutunut työskentelemään poikkeuksellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Koronapandemian aikana Marinin hallitus teki hartiavoimin töitä turvatakseen parhaan mahdollisen tiedon perusteella suomalaisten turvallisuutta, arkea ja työpaikkoja. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hallitus ei hukannut hetkeäkään päättäessään Ukrainalle annettavasta poliittisesta, taloudellisesta ja sotilaallisesta avusta.

Suomi toimi kriiseissä yhtenäisenä, siitä on sanottava kiitos myös maan oppositiolle. Kokoomus, joka nyt moittii Suomea velkaantumisesta, osasi onneksi kriisin hetkellä nähdä, että kotimaisia yrityksiä oli tuettava, jotta suomalaisten työpaikat säilyisivät. Samoin olen iloinen, että Suomen valmius tukea Ukrainaa sen taistelussa sortajaa vastaan ei ole kohdannut oikeisto-oppositiolta haastoa, vaan tuen tuomat menot on voitu yksissä tuumin kuitata vapauden ja demokratian hinnaksi, joka on syytä maksaa.

Hyvät ystävät,

Helsingin Säätytalolla neuvotellaan Suomen uudesta hallituksesta kokoomuksen Petteri Orpon johdolla. Tällä hetkellä näyttää sille, että Suomi on saamassa kovaa oikeistolaista ja nuivaa konservatiivilinjaa ajavan hallituksen. Se on tietysti suuri pettymys. Me sosialidemokraatit teimme lujasti töitä kevään vaalikentillä ja teimme historiallisen tuloksen: pääministeripuolueena me kasvatimme kannatustamme. Oulun vaalipiirissä kamppailimme tosissamme kolmannesta edustajanpaikasta. Kannatus kasvoi 3,5 % tehden SDP:stä Oulun vaalipiirissä vasemmiston suurimman. Jos SDP:stä tulee opposition johtava voima, emme me pohjoisen sosialidemokraatit jää etelän varjoon. Se on toverit historiallinen saavutus, josta voimme olla ylpeitä.

Hyvä tulos velvoitti meidät tekemään vakavaa ja vastuullista työtä hallitustunnusteluissa. Sosialidemokraatit tarjosivat rakentavia vaihtoehtoja rajulle leikkauslinjalle ja impivaaralaiselle sisäänpäin käpertymiselle. Meidän ainoat kynnyskysymyksemme olivat oikeus ja kohtuus. Kohtuus siinä, että talouden sopeuttaminen tehtäisiin niin, etteivät pieni- ja keskituloiset palkansaajat ja yrittäjät joutuisi jälleen kerran kohtuuttomaan taakankantoon. Oikeus siinä, että heikoimmassa asemassa olevia suojeltaisiin näinä vaikeina aikoina ja koulujen, terveyskeskusten sekä sosiaalityön kaltaiset yhteiskunnan ydinpalvelut jätettäisiin leikkauslistoilta pois.

Olen surullinen, ettei kokoomus nähnyt tarjoamaamme kättä tarttumisen arvoisena. Pidän murheellisena, että entinen sivistyspuolue ja liberaali Eurooppa-puolue lähtee mieluummin rakentamaan hallitusta perussuomalaisten ehdoilla. Tässä tilanteessa SDP:n tehtäväksi jää tarjota rakentava ja ihmislähtöinen vaihtoehto edessä olevalle hyytävän oikeistolaiselle politiikalle.

Hyvät ystävät,

Selviytyä.

Tällä yhdellä sanalla presidentti Mauno Koivisto kuvasi aikoinaan Suomen ideaa. Me olemme pieni maa, jolla on suuri, imperialistista voimapolitiikkaa käyttävä naapuri. Naapurimme valtapyrkimykset siirtyivät viime vuoden helmikuussa varjoista kirkkaaseen päivänvaloon: Hyökkäämällä brutaalisti Ukrainaan, pommittamalla synnytyssairaaloita, maan kriittistä infrastruktuuria ja tavallisia ihmisiä Venäjä on osoittanut maailmalle todelliset kasvonsa.

Venäjän häikäilemätön, rikollinen toiminta on muuttanut koko Euroopan turvallisuusympäristöä radikaalisti. Myös meidän on uudessa tilanteessa pohdittava, mitä ulkopolitiikasta säilytämme ja mitä muutoksia tilanne edellyttää.

Suomen selviytyminen itsenäisenä ja vapaana on aina perustunut yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Liittoutuminen ja liittyminen Natoon on merkittävä muutos Suomen turvallisuuspolitiikassa, mutta samalla se on johdonmukaista jatkoa politiikallemme. Sitä edelsi pitkään jatkunut työ teknisen valmiuden rakentamiseksi. Ja sitä edelsi useaan kumppanuus- ja yhteistyörakenteeseen osallistuminen.

Nato-jäsenyyden muodollinen vahvistaminen viime kuussa ei kerralla ratkaissut kaikkia turvallisuushaasteitamme. Jäseneksi hyväksyminen ei myöskään tee Nato-Suomea valmiiksi. Suomessa on kuluneen vuoden aikana puhuttu paljon Naton artikla 5:n tuomasta suojasta. Keskusteluissa unohtuu, että Nato-jäsenyys tarkoittaa myös paljon muuta. Se on vastavuoroinen sopimus, eikä vastavuoroisuus rajoitu ainoastaan sotilaalliseen tukeen hädän hetkellä. Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolet sitoutuvat myös turvaamaan vapautta, sivistystä, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Jäsenyys tuo oikeuksia ja se tuo myös velvoitteita. Me olemme sitoutuneet turvaamaan rauhaa Balkanilla, olemme sitoutuneet antamaan tukemme Turkille. Sama uhkaava raja, joka meillä on, on myös Virolla, Latvialla, Liettualla ja Puolalla.

Nato-jäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta. Se yksin ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme enemmän. Euroopan on tulevaisuudessa vastattava enemmän omasta ja lähialueiden turvallisuudesta ja oltava valmiimpi globaaliin vastuunkantoon. Euroopan unionin merkitys turvallisuudelle on vähintään yhtä suuri kuin liittyessämme siihen lähes 30 vuotta sitten.

Suomen on oltava hyvä ja vahva EU-jäsenvaltio. Meidän pitää hakea myönteisiä ratkaisuja ja jotakin saadaksemme meidän on oltava valmis jotakin antamaan. Meillä ei ole varaa asettua EU:n kehittämisen jarruksi.

Suomi ja Eurooppa ovat osa globaalia yhteisöä. Eurooppalaisille on tullut yllätyksenä, että monet Afrikan valtiot vaikuttavat välinpitämättömiltä suhteessaan Venäjän hyökkäyssotaan ja välinpitämättömiltä suhteessaan Venäjän julmuuksiin. Ei sen pitäisi olla täysi yllätys. Emme me ole reagoineet kovinkaan voimakkaasti, kun Afrikan vakaus ja afrikkalaisten turvallisuus ovat olleet vaarassa. Viime vuoden tapahtumat Etiopiassa ja aiemmat tapahtumat Kongossa ovat jääneet pimentoon. Entäpä unohtuuko Sudan, kun olemme saaneet kansalaisemme turvaan?

Meidän on voitettava kansalaismielipiteen tuki ja valtioiden tuki myös Afrikasta. Jokaisella Afrikan maalla on ääni YK:n yleiskokouksessa ja heillä on jatkuvasti paikka myös turvallisuusneuvostossa ja muissa YK-elimissä ja -järjestöissä. Koska YK:n jäsenyys on tärkeä Afrikan valtioille, se on tärkeä myös meille. Ja viime kädessä YK – ei Nato, ei EU:kaan – on toimintakenttä, jossa rauha ja vastaavasti puolustussodan oikeus määritetään.

Afrikka ja koko niin kutsuttu globaali etelä on Ukrainan sodan myötä noussut uudella tavalla tietoisuuteemme. Autoritaariset maat hakevat siellä itselleen jalansijaa ja vaikutusvaltaa. Suomen ja EU:n on oltava tämän kehityksen suhteen valppaina ja tarjottava kehittyville maille sellaista yhteistyötä ja kumppanuutta, joka pohjautuu keskinäiselle kunnioitukselle, demokratian vaalimiselle ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle. Se on tulevaisuuden rauhantyötä. Kehitysyhteistyö sekä kehityskumppanuudet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka ovat kiinteä osa globaalia turvallisuustyötämme.

Hyvät naiset ja herrat!

Politiikassa tarvitaan empatiaa. Empatia ei ole sokeaa, vaan toisen ajattelun ja tuntemusten ymmärrystä. Kylmyys ja itsekkyys ei auta solmimaan sopimuksia, eikä niillä käydä menestyksekkäitä neuvotteluja tai saada liittolaisten tukea.

Yksikään ihminen ei ole saari, No Man Is an Island, totesi aikanaan runoilijasaarnaaja John Donne. Me olemme toistemme summa. Ihmiskohtalot tällä Euroopan mantereella ovat kietoutuneet yhteen. Yhden menetys koskettaa meitä kaikkia. Donnen ajatus 400 vuoden takaa on edelleen täysin ajankohtainen.

Meidän etumme, meidän isänmaamme Suomen ja meidän kotimaamme kamaralla elävien ihmisten etu on sellainen maailma, jossa jokainen kantaa vastuunsa, niin itsestä kuin muista. Sellainen maailma on kansainvälisten sopimusten ja sääntöihin perustuvan yhteistyön maailma – ei raa’an voimapolitiikan ja etupiirien maailma.

Suomi pitää huolta omista asioistaan, kun se kantaa myös globaalia vastuuta.

Hyvät ystävät,

Vappu on vapaapäivänäkin työn juhla, jolloin on puhuttava työstä. Työelämän reilut pelisäännöt ja työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat suomalaisen työelämän olemukseen ja niitä on vaalittava. Emme halua tehdä tulosta hinnalla millä hyvänsä. Työntekijöiden riistämiseen perustuvalla yritystoiminnalla on lyhyet jäljet. Sellainen menestys ei ole kestävää eikä sellaisella menestyksellä kenelläkään ole oikeutta rikastua.

Olemme Marinin hallituksessa tukeneet yrittäjiä ja yritysten toimintaa koronan aikana. Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä ja talouskasvua. Kasvu tarkoittaa uutta työtä ja uusia mahdollisuuksia työhön. Menneen hallituskauden aikana Suomi saavutti vaikeista oloista huolimatta historiallisen korkean työllisyystavoitteensa. Tälle saavutukselle on kohtuullista tänä vappuna kilistää.

Sanna Marinin hallitus jättää tulevalle hallitukselle perinnöksi paitsi hyvät työllisyyslukemat, myös työkaluja työllisyyden parantamiseen edelleen. Uusi osatyökykyisten työllistämiseen tarkoitettu Työkanava –yhtiö voi tarjota työtä monelle sitä kipeästi tarvitsevalle osatyökykyiselle, joille työllistyminen suoraan yksityisille työmarkkinoille on ollut vaikeaa. TE-palvelujen lisärahoitus tarkoittaa parempaa tukea työnhakuun.

Jokaiselle lapselle kuuluva oikeus varhaiskasvatukseen helpottaa työttömien vanhempien työnhakua. Muistan omakohtaisesti, miten suuri merkitys kokoaikaisella päivähoidolla oli siihen, että nuorena yksinhuoltajana pystyin keskittymään työnhakuun ja löytämään itselleni työtä.

Lastenhoitovastuun jääminen yksin naisten oikeudeksi ja vastuuksi kaventaa isyyttä ja ajaa naisia vanhuuspäivien köyhyysloukkuun eläkkeiden jäädessä pieniksi. Marinin hallituksen perhevapaauudistus parantaa perheiden mahdollisuuksia suunnitella lapsiperhearkea ja jakaa vastuuta. Demarinaisten puheenjohtajana näen uudistuksen merkittävänä tulevien vuosikymmenten tasa-arvotekona.

Työssä on maamme tulevaisuus. Me sosialidemokraatit olemme valmiita tavoittelemaan 80 prosentin työllisyyttä. Tämä vahvistaisi julkista taloutta arviolta noin 3 miljardin euron verran ja laskisi julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen nykyistä huomattavasti alemmalle tasolle 2030-luvulla. Työllisyyteen panostaminen on vastuullista talouspolitiikkaa. Toivon, että uudessa hallituksessa osataan nähdä inhimillisen työllisyyspolitiikan merkitys ihmisten hyvinvoinnille.

Hyvät ystävät,

Käynnissä on vuosikymmen, jonka aikana teoilla ratkaistaan se, millaisessa maailmassa lapsemme ja lastemme lapset elävät. Ilmastonmuutos on tosiasia. Se ei hiivu tai siirry etäämmälle ilmastotekojen aikatauluja tulevaisuuteen rukkaamalla. Tekemällä rohkeaa ja eteenpäin katsovaa ilmastopolitiikkaa nyt, varmistamme paremman maailman lapsillemme. Samalla turvaamme uusien kotimaisten työpaikkojen syntymisen.

Yrityksille muutoksen eturintamassa kulkeminen on menestysvaltti. Meillä Raahessa ollaan tekemässä historiaa. Raahessa ollaan osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. SSAB:n hiilivapaa teräs on sellaista uutta teknologiaa, jota maailma kipeästi kaipaa. Raahen satamalla puolestaan on edellytykset olla mukana tuulivoimarakentamisen buumissa.

Jos meillä on Suomessa rohkeutta johtaa muutosta, pääsemme parhaalla mahdollisella tavalla sitä myös hyödyntämään. Tarvitsemme muutoksen airueiksi osaajia. Suomessa on panostettava entistä enemmän koulutukseen, tutkimustoimintaan ja kehitys- sekä innovaatiotyöhön. Osaamisemme perusta on laadukas jokaiselle lapselle kuuluva varhaiskasvatus ja sen jälkeen peruskoulu.

Oppioikeuden pidennyksestä ja korkeakoulujen rahoituksen tuesta alkaneen koulutuksen kunnianpalautuksen on nyt jatkuttava peruskoulun korjaamisella. Jokaisella lapsella on oltava riittävät taidot selviytyä toisen asteen koulutuksesta. Tarvitaan myös uudenlaisia tapoja oppia. Tarvitaan aikuiskoulutusta alanvaihtajille. Nuorten jaksamisesta huolehtiminen on yhteiskuntamme tärkeimpiä tehtäviä. Maamme mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon niin, että seitsemän päivän hoitotakuu toteutuu, eikä kukaan jää ongelmien kanssa yksin.

Hyvät ystävät,

Kun puhumme tulevaisuudesta, on puhuttava myös menneisyydestä. Nykyisen ja menneen välille ei pidä vetää yhtäläisyysmerkkejä, mutta siitä huolimatta meidän on katsottava tarkoin niitä esimerkkejä, joita menneisyys meille tarjoaa. Historia on näyttänyt, että ääriliikkeiden tie valtaan on kulkenut maltillisen oikeiston avulla.

Suojelupoliisi on todennut, että äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kohonnut Suomessa. Terrori on uhan äärimmäinen muoto. Arjessa ääriajattelun vaikutus hiipii yhteiskuntaan hitaasti ja salakavalasti. Suomessa poliittinen kieli on käynyt rumemmaksi vuosi vuodelta. Meillä puhutaan avoimesti haittamaahanmuutosta ja armonlaukauksista. Karkeimpia ilmaisuja en halua edes toistaa. Se, miten esimerkiksi perussuomalaisten riveissä on puhuttu maahanmuuttajien ohella sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajista, on raukkamaista ja vaarallista puhetta.

Tässä ajassa meistä jokaisella on vastuu sanoa selvästi: Suomessa ei pidä olla tilaa minkäänlaiselle muukalaisvihalle, rasismille, seksismille tai antisemitismille. Suomen on säilyttävä avoimena maana, jossa jokainen ihminen voi tuntea olemassaolon oikeutuksen ja jossa jokaisen ihmisarvo on yhdenvertainen.

Me tarvitsemme maahanmuuttoa. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka tulevat tänne töihin, tuovat perheensä ja juurtuvat yhteiskuntaamme. Me emme selviä yksin turvallisuuspolitiikassa ja kauppapolitiikassa. Me emme myöskään selviä yksin ikääntymisen tuomien haasteiden kanssa. Työvoimapula on tosiasia, jota emme kotimaisin voimin pysty selättämään. Me tarvitsemme ihmisiä. Työyhteisöissä tarvitaan työkavereita. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Samalla meidän on huolehdittava, että työelämämme säilyy reiluna. Työtä on voitava tehdä samalla palkalla ja samoilla ehdoilla. Me emme saa sallia, että virallisen Suomen rinnalle syntyy varjo-Suomi, jossa ihmiskauppa ja laittomuus rehottavat. Oikeusvaltiossa me toimimme lain mukaan. Näin turvaamme tänne töihin tulevien ja maassamme jo olevien suomalaisten tasa-arvoisuuden työmarkkinoilla.

Ystävät, toverit,

Tänään tehdyt päätökset kirjoittavat huomisen historiaa. Siis olkaamme rohkeita, olkaamme avoimia ja puolustakaamme vakaasti demokratiaa, sivistystä, oikeusvaltiota ja jokaiselle kuuluvaa ihmisarvoa.

Näillä sanoilla toivotan teille iloista työn ja kevään juhlaa!