SDP:n Tuppurainen kirjallisessa kysymyksessä: Hallitus leikkaa sote-järjestöiltä, vaikka laskee hallitusohjelmassaan niiden varaan
Orpon ja Purran hallitus on omassa hallitusohjelmassaan todennut, että mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja hyvä hoito ovat tärkeitä sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Niin ikään hallitus on linjannut, että se lisää matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta yhteistyössä muun muassa järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Sama hallitus kuitenkin osoittaa juuri näiden järjestöjen rahoitukseen kovat leikkaukset ja vaikeuttaa näin niiden tekemää arvokasta työtä. Jälleen kerran hallituksen puheet ja teot eivät kohtaa, sanoo sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
Hallitus leikkaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia ensi vuonna 79,5 miljoonaa euroa. Yleisavustuksilla ja kohdennetuilla yleisavustuksilla rahoitettuihin ns. jatkuvaluonteisiin järjestöjen toimintoihin myönnetään vuonna 2025 noin 18-21 miljoonaa euroa vähemmän STEA-avustuksia.
– Hallituksen raju leikkauspolitiikka on ilmeisessä ristiriidassa sen oman hallitusohjelman ja kansalaisjärjestöstrategian linjausten kanssa, toteaa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
– Hallituksen jättileikkuriin joutuneet järjestöt tarjoavat suomalaisille monia sellaisia palveluja, joita kukaan muu ei tarjoa. Niiden työ säästää julkisen terveydenhoidon resursseja ja on kultaakin arvokkaampaa monelle apua tarvitsevalle ihmiselle.
Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrénin laskelman mukaan vapaaehtoistyön arvo Suomessa on vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa. Järjestöihin panostaminen palautuu siis yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin.
Esimerkiksi mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn keskittyvä Mieli ry on nostanut esiin, kuinka arvokasta työtä sote-järjestöt tekevät paitsi ihmisten auttamiseksi, myös kansantalouden näkökulmasta. OECD:n arvioi mielenterveyskustannusten olevan 11 miljardia euroa. Mielenterveysongelmien hoitaminen tukee siis julkisen talouden tasapainotusta ja työllisyysasteen nostoa.
– Hallitus on jälleen kerran toiminut vastoin sanojaan. Millä tavalla järjestöihin kohdistuvat leikkaukset lisäävät hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta? Millaisia säästöjä hallitus arvioi saavansa näillä leikkauksilla? Tässä asiassa, jos missä hallitus on turvautunut hölmöläisiltä tuttuun peitonjatkamiseen.
