SDP:n Suhonen: Yhteistoimintalain muutos on isku työntekijöiden turvalle
Kansanedustaja Suhonen vastustaa jyrkästi yhteistoimintalain uudistusta, joka on selkeästi vain tapa keventää työnantajan kukkaroa – työntekijöiden kustannuksella. Yhteistoimintalain kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2022. Nyt vain muutama vuosi voimassa ollutta lakia ollaan muuttamassa työnantajapuolen sanelun mukaisesti.
Tänään hallituksen antamassa esityksessä yhteistoimintalain soveltamisalaa nostettaisiin 20:stä 50:en työntekijää työllistäviin työpaikkoihin. Tämä muutos sulkisi suurimman osan yrityksistä pois yhteistoimintalain piiristä. 20-49 henkeä työllistäville yrityksille esitetään kevennettyä vuoropuhelun mallia, jossa vuoropuhelun käytännöt jäävät viime kädessä työnantajan päätettäväksi.
”On hyvä, ettei vuoropuhelu poistu kokonaan, mutta kevennetty malli on silti selkeä heikennys nykytilaan. Ja kuka takaa, että tätä vuoropuhelua käydään riittävän usein, kun siihen ei velvoiteta samaan tapaan?” Suhonen kysyy.
Työntekijä ei kerkeä varautumaan työn päättymiseen
Suhonen korostaa, että jatkossa näissä yrityksissä työntekijällä ei ole riittävästi aikaa varautua työn määrän vähentymiseen tai työn päättymiseen. Tämä siksi, että neuvotteluaika puolitetaan nykyisestä. Samaan aikaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa on leikattu joka kulmasta pienemmäksi.
Neuvotteluajan lyhentämisen myötä työnantajan välttämättömät palkkakustannukset vähenevät irtisanomistilanteissa. Tämä puolestaan tarkoittaa tulonmenetyksiä työntekijälle. Alle 50 hengen yrityksessä työskentelevälle tämä tarkoittaisi noin 4300 euron menetystä.
”Työnantajan valta vahvistuu ja henkilöstön luottamus rapistuu ja epävarmuus lisääntyy. Kyseessä on merkittävä heikennys työsuhdeturvaan. Yhteistoiminnan tarkoituksena on lisätä työpaikan osapuolten keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja neuvotteluedellytyksiä. Tästä ollaan valmiita nyt tinkimään,” Suhonen varoittaa.
”Ehdotuksella ei oleteta olevan selviä tuottavuus- tai työllisyysvaikutuksia. Ainoa vaikutus on se, että työnantajan kukkaro pysyy pulleampana, kun hallinnollinen taakka kevenee,” Suhonen toteaa.
