SDP:n Suhonen: Metsitystuen jatkamisessa kaikki voittaisivat
Orpon hallitus haluaa lopettaa joutoalueiden metsitystuen. Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) katsoo, että tuen jatkaminen hyödyttäisi kaikkia osapuolia. – Joutoalueiden ottaminen hyötykäyttöön tuetulla vapaaehtoisella metsittämisellä on kustannustehokas ilmastotoimi, joka hyödyttää sekä valtiota että yksityistä maanomistajaa. Tätä tukea ei kannattaisi lopettaa, vaan käyttää saadut kokemukset tuen kehittämiseen, jotta se palvelisi molempien tahojen tarpeita vieläkin paremmin.
Tukikelpoiset joutoalueet ovat lähinnä entisiä peltoja ja turvetuotantomaita. Laajoja metsitykseen soveltuvia turvealueita sijaitsee esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, jonne tukea on myönnetty pinta-alaltaan eniten. Kappalemääräisesti eniten hakemuksia on tullut Pohjois-Savosta, jossa tuen kohteena ovat entiset peltomaat.
– Pohjois-Savossa on myönnetty tukea erityisesti pienehköille, keskimäärin yhden hehtaarin kokoisille entisille peltoalueille. Näitä peltoalueita on hankala viljellä nykyaikaisilla koneilla. On hyvä, että alueet saadaan hyötykäyttöön, Suhonen kertoo.
Lokakuun puoliväliin mennessä hyväksytyt tukipäätökset kattavat kaikkiaan yli 5 300 hehtaaria, mutta metsitettävää riittäisi, sillä arvioiden mukaan metsitykseen soveltuvia joutoalueita on noin 100 000 hehtaaria. Pohjois-Savoon on tähän mennessä haettu tukea vajaalle 1 300 hehtaarille. Metsäkeskuksen vuoden 2022 tietojen mukaan Pohjois-Savossa olisi metsitystukikelpoista pinta-alaa lähes 9 000 hehtaaria eli kolmanneksi eniten Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen.
Metsitystuki muodostuu kustannuskorvauksesta ja toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksestä maksettavista hoitopalkkioista. Metsitystukea saadakseen tuensaaja on sitoutunut säilyttämään metsitetyn alueen metsämaana ja hoitamaan sitä kymmenen vuotta.
– On hyvä, että meillä on käytössä metsitykseen kannustava tukimalli, sillä omin taloudellisin voimin yksityisen maanomistajan on hyvin vaikea saada muutenkin työläästä joutoalueiden metsityksestä kannattavaa. Metsitysvelvoitteen päätyttyä maanomistaja voi hyödyntää metsäänsä haluamallaan tavalla. Metsityksen myötä saadaan myös puuntuotantoa uusille alueille. Puuntuotannon lisääminen voisi antaa liikkumavaraa myös kestävien hakkuutasojen määrittelemiseen, Suhonen pohtii.
Joutoalueiden määräaikainen metsitystukijärjestelmä perustettiin Marinin hallituskaudella ilmastotoimien lähtökohdista. Sen tarkoitus on lisätä Suomen metsäpinta-alaa ja vahvistaa näin hiilinieluja sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Orpon hallituksen suunnitelman mukaan tukea ei silti jatketa ja viimeiset tukihakemukset on jätettävä tämän vuoden loppuun mennessä.
– Minun on vaikea ymmärtää, miksi tämä pudotetaan työkalupakista pois, kun tämä olisi sekä kivuton tapa vähentää entisten turvemaiden päästöjä että kasvattaa hiilinieluja, Suhonen kummastelee.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-ryhmä jätti tänään torstaina vastalauseen valiokunnan mietintöön hallituksen esityksestä laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain 6 ja 29 §:n muuttamisesta, koska vaikka sd-ryhmä kannattaa siinä säädettävän siirtymävaiheen maksatusten jatkumista, ryhmä haluaisi tuelle jatkoa.
