SDP:n Suhonen lähetti terveiset Säätytalon oikeistohallituksen rakentajille

– Ammattiyhdistysliikkeen keskeiset toimintaperiaatteet ovat aina olleet joukkovoima, mutta myös sopiminen. On yksin tulevan hallituksen ohjelmasta kiinni, kumpi näistä periaatteista korostuu tulevina vuosina, kiteytti Suhonen. 

– Alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliittojen kanneoikeus tulee toteuttaa; työehtosopimusten yleissitovuus ja työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta tulee säilyttää, selvitti Suhonen tavoitteita tulevalle vaalikaudelle.

– Työlainsäädännössä on noin 50 kohtaa, joista voidaan sopia paikallisesti toisin. Ongelma on, että jokainen ymmärtää koko paikallisen sopimisen käsitteen omalla tavallaan. Ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijän näkökulmasta asia on yksinkertainen.  Sopimiseen liittyvät ehtojen ja menettelyiden on oltava tasapuolisia. Työpaikoilla paikallisen sopimisen tasapuolisuus voidaan varmistaa vain vahvistamalla luottamusmiesjärjestelmää. Tulevan hallituksen tulee sitoutua siihen, että työntekijöiden oikeus luottamusmiehen valintaan kirjataan lainsäädäntöön, vaati järjestötoimitsijan tehtävistä eduskuntaan valittu Suhonen.

 

 

Vappupuhe 1.5.2023 kokonaisuudessaan (muutokset puhuttaessa mahdollisia):

Arvoisat vapun viettäjät, hyvät kansalaiset!

Vappu on työväen ja solidaarisuuden kansainvälinen juhlapäivä. Juhlasta huolimatta emme voi sulkea silmiämme edessä siintävältä epävarmuudelta Suomessa ja maailmalla.

Suomessa käytiin eduskuntavaalit kuukausi sitten. Kansalaisten enemmistö äänesti oikeistopuolueet voittoon. Kansanvallan tahtoa on luonnollisesti kunnioitettava.

Vaalitulos ei tosin ollut täysin yksiselitteinen. Pääministeripuolue SDP onnistui vaikeasta hallitustaipaleesta huolimatta kasvattamaan kannatustaan. Siitä huolimatta seuraavaa hallitusta ryhdytään kokoamaan oikeistolaisin voimin. Suomi saanee Petteri Orpon hallituksesta oikeistolaisimman hallituksen miesmuistiin.

Ammattiyhdistysliikkeen keskeiset toimintaperiaatteet ovat aina olleet joukkovoima, mutta myös sopiminen. On yksin tulevan hallituksen ohjelmasta kiinni, kumpi näistä periaatteista korostuu tulevina vuosina.

Siksi meidän on syytä muistuttaa Säätytalolle kerääntyviä puolueita, että Suomen historiallinen menestys on perustunut ennen kaikkea luottamukseen. Ei ole sattumaa, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat lähes jokaisen maailman valtioiden onnistumista mittaavien vertailujen kärjessä. On kiinnostavaa huomata, että pelkkä vauraus ei selitä yhteiskuntien menestystä. Keskeisempää on luottamus. Yhteiskunnan sisäinen luottamus ei synny itsestään. Sitä rakennetaan joka ikinen päivä yhteiskunnan jokaisella tasolla. Kansalaisten luottamus toisiinsa ja laajemmin yhteiskuntaan rakentuu niin työehdoista neuvoteltaessa kuin tasa-arvoisista koulutus- ja terveydenhuoltopalveluista huolehdittaessa. Keskeistä on, että jokainen meistä kokee, että myös minusta pidetään huolta.

Vaalien alla puhuttiin paljon julkisesta taloudesta. Julkisen talouden tasapainottaminen oli myös kokoomuksen tärkein vaaliteema. Pitkällä aikavälillä on selvää. ettemme voi elä yli varojemme. Se on tosiasia, jota emme voi kieltää. On kuitenkin hyvä muistaa, että se mistä leikataan, on AINA arvovalinta. Meille on tärkeintä, etteivät leikkaukset kohdistu epäoikeudenmukaisesti. Se on erityisen tärkeää juuri nyt, kun inflaatio ja energiakriisi ovat romahduttaneet palkansaajien ostovoimaa historiallisen nopeasti.

On myös hyvä muistaa, että työllisyyden kasvattaminen on parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Jokaisen prosenttiyksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa puolta miljardia euroa julkisessa taloudessa. Seuraavan hallituksen tulisikin keskittyä leikkausten sijaan talouden ja työllisyyden kasvuun.

Ammattiyhdistysliikkeen kädenjäljen tulee näkyä hallitusohjelmassa jo siksi, että politiikan merkitys työelämän kehittämiselle on korostunut viime vuosina. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että työnantajapuoli on vähitellen vetäytynyt aiemmin harjoittamastaan yhteistyön linjasta.

Meidän tehtävämme on myös muistuttaa hallituspuolueita niistä lupauksista, joita ne ennen vaaleja tekivät. Meillä kaikilla on yhä tuoreessa muistissa Sipilän hallituskausi ja petetyt lupaukset. Koulutuksesta ei pitänyt leikata. Työntekijän asemaa ei pitänyt heikentää. Tuli silti koulutusleikkaukset ja kiky-sopimus. Tälläkin kertaa on luvattu, että koulutuksesta ei aiota leikata. Valtiovarainministeriön mukaan koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta on kuitenkin leikattava, mikäli veroja ei haluta korottaa.

Hyvät kuulijat!

Myös maahanmuutto puhutti ennen vaaleja. Erityisesti perussuomalaiset profiloituivat maahanmuuton vastaisilla teemoilla.

Monet perussuomalaisten maahanmuuttoon liittyvistä huolista ovat aiheellisia, mutta meidän on tehtävä yksi asia täysin selväksi. Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 130 000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Ja kehityksen ennustetaan vain jatkuvan. Kysymys ei siis ole tarvitseeko Suomi työperäistä maahanmuuttoa vaan se, että miten sitä voidaan hallita vastuullisella tavalla? 

Ulkomailta tulevien työntekijöiden rekrytointi ei saa johtaa työmarkkinoilla jo olevien työntekijöiden työehtojen polkemiseen. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien nopeuttaminen ja työnantajien päätösvallan vahvistaminen ei saa heikentää työehtojen ennakkovalvontaa ja työntekijöiden oikeusturvaa sillä Suomessa on paljon työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia. Äärimmäisimmissä tapauksissa työnantajat ovat syyllistyneet jopa ihmiskaupan tuntomerkit täyttäviin väärinkäytöksiin. Olipa kyseessä marjanpoimijat, ruokalähetit tai ulkomailta tulleet ravintolatyöntekijät, kaikille tapauksille yhteistä on ollut se, että haavoittuvassa asemassa olleet työntekijät eivät ole kyenneet puolustamaan oikeuksiaan. Ongelma ei kosketa vain maahanmuuttajia. Monissa tapauksissa hyväksikäytön uhreja ovat nuoret, jotka työskentelevät aloilla, joilla vaihtuvuus on suurta ja järjestäytyminen heikkoa. Tälle toiminnalle on kerta kaikkiaan saatava loppu.

Hyväksikäytön torjuminen edellyttää lisäpanostuksia väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseen ja valvontaan. Myös rangaistuksia on kovennettava. Työperäiseen hyväksikäyttöön syyllistyneet työnantajat tulisi myös asettaa liiketoimintakieltoon. Tätä ongelmaa torjutaan vahvasti myös sillä, että ammattiliitoilla on kanneoikeus ja että alipalkkaus kriminalisoidaan. Olen valmis kansanedustajana viemään näitä asioita eteenpäin päätöksenteossa.

Paras tae yhteisille pelisäännöille on se, että Suomessa pidetään jatkossakin kiinni yleissitovista työehtosopimuksista. Samalla yleissitovuuden määritelmää tulee päivittää. Yleissitovaksi työehtosopimukseksi tulisi katsoa se sopimus, jonka piirissä alalla on eniten työntekijöitä ilman prosentuaalista alarajaa. Viime vuosien kehitys esimerkiksi metsäteollisuudessa kohti yrityskohtaisia työehtosopimuksia vain ja ainoastaan nakertaa tätä järjestelmää.

Vaalien alla puhuttiin paljon myös paikallisesta sopimisesta. Myös SAK kannattaa paikallista sopimista. Se on ollut arkipäivää lukuisilla työpaikoilla jo vuosikymmenten ajan. Työlainsäädännössä on noin 50 kohtaa, joista voidaan sopia paikallisesti toisin. Ongelma on, että jokainen ymmärtää koko paikallisen sopimisen käsitteen omalla tavallaan. Ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijän näkökulmasta asia on yksinkertainen.  Sopimiseen liittyvät ehtojen ja menettelyiden on oltava tasapuolisia. Työpaikoilla paikallisen sopimisen tasapuolisuus voidaan varmistaa vain vahvistamalla luottamusmiesjärjestelmää. Tulevan hallituksen tulee sitoutua siihen, että työntekijöiden oikeus luottamusmiehen valintaan kirjataan lainsäädäntöön.

Hyvät kuulijat!

Olemme kuulleet toistuvasti esimerkiksi kokoomuslaisten poliitikkojen puheenvuoroja siitä, kuinka ammattiliittojen työtaisteluoikeuksia tulisi kaventaa. Tällaiset esitykset on syytä torjua kategorisesti. Kollektiivinen sopiminen on viime kädessä aina perustunut siihen, että työntekijäpuoli on voinut käyttää lakko-oikeuttaan neuvotteluasemansa parantamiseen. Työtaisteluoikeus on perusoikeus, jota ei tule rajoittaa. Lakko-oikeuteen puuttumista perustellaan usein sillä, että tarkoitus on puuttua vain laittomiin tukilakkoihin tai poliittisiin työtaisteluihin. Tukilakot ovat tosiasiassa keskeinen, joskin harvinainen työtaistelun muoto. Jos heikommin järjestäytyneellä ja pienipalkkaisella alalla neuvottelut hankaloituvat, on vahvempien työntekijäliittojen voitava tukea työtaistelua tukilakoilla. 

Myöskään poliittisia työtaisteluita ei ole syytä kieltää. Poliittisia lakkoja ei ole kohdistettu työnantajaa vastaan. Ne ovat oleellinen osa mielipiteen- ja sananvapautta. Niiden rajoittaminen ei kuulu suomalaiseen tai länsimaiseen oikeus- ja demokratiakäsitykseen. Mitä vähemmän työnantajat haluavat asioista työntekijöiden kanssa yhdessä sopia, sitä enemmän työntekijöillä on tarvetta vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Hyvät kuulijat!

Viimeisin työmarkkinakierros on saatu päätökseen. Kierros oli jälleen kerran poikkeuksellisen ”vaikea”. Neuvotteluita vaikeutti ennen kaikkea työnantajien kieltäytyminen neuvotteluista, kun kaikissa pöydissä odotettiin niin sanottua pään avausta. Suomalaisilla työmarkkinoilla on vahva sopimisen perinne ja ammattiliittojen tärkein yksittäinen tehtävä tänäkin päivänä on tehdä sopimuksia. Päättynyt työmarkkinakierros osoitti, ettei vaalimaamme sopimisen kulttuuria voi pitää itsestäänselvyytenä.

Kireän tilanteen vuoksi myöskään työtaistelutoimilta ei vältytty. Ammattiyhdistysliike osoitti joukkovoiman tehon ja neuvottelutulos saavutettiin useammassa pöydässä vasta lakon tai lakon uhan alla. Neuvottelutuloksia vauhditettiin myös liittojen kesken sovituilla tukilakoilla.

Oman lisänsä työmarkkinakierrokseen toi nopeasti kiihtynyt inflaatio sekä sitä ruokkinut energiakriisi. Molemmat ovat syöneet suomalaisten ostovoimaa historiallisella tavalla. Nopeasti muuttuneen taloustilanteen vuoksi kierroksella nähtiin poikkeuksellisen suuria prosentti- ja euromääräisiä palkankorotuksia. Siitä huolimatta korotukset eivät kaikkien palkansaajien tapauksessa riitä kattamaan edes elinkustannusten nousua. Tässäkin tilanteessa pahiten kärsiviä ovat pienituloiset. Keskusjärjestö SAK:n hiljattain tekemän kyselyn perusteella jopa 11 prosenttia duunarityötä tekevistä on köyhyysriskin piirissä.

Säätytalolla olisi syytä huolehtia, ettei tästä maailmalla tutusta ilmiöstä, tule pysyvää ilmiötä myös Suomessa. Sen pitäisi olla jokaiselle selvää, että ihmisen on tultava toimeen omalla palkallaan ja kuten totesin eduskuntavaalien aikana useaan otteeseen: Työ on parasta sosiaalipolitiikkaa, mutta palkalla, jolla tullaan toimeen.

SAK:lainen liittoperhe esitti jo viime kesänä niin sanottujen kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajalle. Suomi ei kärsi enää kilpailukykyongelmasta. Keskeisissä kilpailijamaissa nähdyt palkankorotukset olivat suurempia kuin meillä. Suurempi ja akuutimpi ongelma on palkansaajien heikentynyt ostovoima. Kiky-maksujen siirto olisi valtiolle budjettineutraali keino tukea kansalaisten ostovoimaa. Esitys ei Etelärannalle maistunut. Suomalaisten työmarkkinoiden avoin kysymys onkin mikä Etelärannalle ja Elinkeinoelämän keskusliitolle enää sopii?

Hyvät kuulijat!

Epävarmuuksista huolimatta Suomessa on viime vuosina nähty myös myönteistä kehitystä. Marinin hallitus saavutti epärealistisena pidetyn 75 prosentin työllisyystavoitteen.

Suotuisan talouskehityksen ansiosta monilla aloilla kärsitään suoranaisesta työvoimapulasta. Lukuisat yritykset ovat kertoneet, että osaavan työvoiman saatavuus on suurin yksittäinen kasvun este. On selvää, että työvoimapula ratkeaa ainoastaan panostamalla koulutukseen ja osaamiseen – erityisesti lapsiin ja nuoriin. Myös viime aikoina esitetyt puheenvuorot ammatillisen koulutuksen leikkauksista tulee jättää omaan arvoonsa. Samalla on hyvä muistaa koulutuksen ja työllisyysasteen välinen yhteys. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden työllisyysaste on alle 50 prosenttia. Väestön koulutustason nostaminen on siis mitä tehokkainta työllisyyspolitiikkaa.

Kuten sanottua, työllisyyden ja talouden suhde on ilmeinen. Siitä huolimatta Suomeen on pesiytynyt viheliäinen ajatus siitä, että työttömyys olisi yksilön oma vika tai valinta. Tosiasiassa valtaosa työttömäksi jäävistä on tilanteessa vastoin tahtoaan. Suurin osa työllistyy uudelleen työttömyyden ensimmäisinä kuukausina. Jos vain löytyvät uutta työtä. Suunnitelmat työttömyysturvan heikentämiseksi eivät siis tosiasiallisesti olisi työllisyystoimia vaan leikkauksia.

Meillä on nyt runsaasti näyttöä viimeiseltä 15 vuoden ajalta siitä, miten erilaisissa suhdanteissa on järkevää toimia. Leikkaukset taantuman aikaan, kuten finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa tehtiin, ovat erittäin haitallisia.

Hyvät kuulijat!

Tuntemamme maailma muuttui kertaheitolla viime vuoden helmikuussa, kun Venäjä käynnisti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Ukrainalaiset ovat pitäneet urheasti puoliaan Länsimaiden taloudellisen ja sotilaallisen tuen turvin. Vankkumaton tuki Ukrainalle on tärkeää jatkossakin. Vain torjumalla Venäjän sotilaallinen eteneminen, on Ukrainaan mahdollista saada aikaan pysyvä rauha.

Olemme viime vuosina nähneet laajemminkin, kuinka taantumukselliset ja yksinvaltaiset vallanpitäjät vahvistavat otettaan ympäri maailman. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa joudutaan puolustamaan usein entistä kapeammassa raossa. Vapaa ay-liike on aina näiden kamppailujen ytimessä: puolustamassa työntekijöiden perusoikeuksia, kuten järjestäytymisvapautta ja oikeutta neuvotella työehtosopimuksia, mutta myös yleisemmin sellaista demokraattista yhteiskuntaa, joka tekee näiden oikeuksien toteutumisen mahdolliseksi.

On suuri sääli, että vihreästä siirtymästä on tullut osa identiteettipolitiikkaa. Se on sääli siksi, että suomalaisilla on ollut tapana suhtautua ongelmiin pragmaattisesti. Suomi on rakentanut energiajärjestelmäänsä kaukaa viisaasti panostamalla sekä uusiutuvaan energiaan että ydinvoimaan. Yli 90 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on jo nyt päästötöntä ja Suomesta tullee tänä vuonna omavarainen sähköntuotannon suhteen. Päästötöntä sähköä tarvitaan paljon lisää, kun puhdistamme tulevien vuosien aikana niin liikenteen, lämmityksen kuin teollisuudenkin. Vihreä siirtymä on Suomelle myös valtava mahdollisuus. Suomeen on suunnitteilla investointeja kymmenien miljardien edestä niin energiantuotantoon kuin puhdistuvaan teollisuuteenkin. Se tarkoittaa myös tuhansia uusia työpaikkoja.

Niin ilmastonuutoksen kuin luontokadon torjunnassa on vain muistettava, että toimenpiteiden on oltava oikeudenmukaista. Jos ihmiset eivät koe valittua politiikkaa reiluna, sen kannatus ennen pitkää murenee. Ilman oikeudenmukaisuutta, ei tule myöskään vihreää siirtymää. Ilmasto- ja energiapolitiikassa on varmistettava, etteivät sen kustannukset jakaudu epäoikeudenmukaisesti.

Hyvät kuulijat!

Me olemme luoneet Suomeen yhden maailmanhistorian onnistuneimmista yhteiskunnista. Väitän, että sen tärkein voimavara on kansalaisten keskinäinen luottamus. Tuopa tulevaisuus eteemme minkälaisia haasteita hyvänsä, ne on helpompi kohdata vaalimalla sitä luottamusta, johon menestyksemme on tähänkin asti perustunut!

Oikein hyvää vappua ja mukavaa kevättä teille kaikille.